Lähi­yhtiöiden palkan­maksu ja työsuhde-edut verotuksessa

Liiketoimintaa on mahdollista harjoittaa yksittäisen yrityksen tai useista yrityksistä muodostuvan konsernin muodossa. Myös luonnollinen henkilö saattaa omistaa suoraan useampia yrityksiä, joiden kautta hän harjoittaa liiketoimintaa. Palkan maksaminen ja työsuhde-etujen antaminen voi tällaisissa tilanteissa tapahtua useilla erilaisilla tavoilla. Valittu toimintapa vaikuttaa usein myös verotukseen.
7.5.2024 Janne Myllymäki Kuva iStock

Hanki rajaton lukuoikeus

Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.

TILAA TILISANOMAT tai KIRJAUDU SISÄÄN

Osakkeenomistajan palkka

Sama henkilö saattaa omistaa suoraan tai välillisesti useita osakeyhtiöitä. Hän saattaa tällöin työskennellä useamman kuin yhden omistamansa yhtiön lukuun. Osakeyhtiön osakkeenomistajan ei ole pakko nostaa palkkaa oman yhtiönsä lukuun tehdystä työstä. Vastaavasti verotuksessa on pidettävä hyväksyttävänä, että useamman omistamansa yhtiön lukuun työskentelevä osakkeenomistaja nostaa palkkaa vain yhdestä yhtiöstä. Jos palkka on maksettu työstä, jonka osakkeenomistaja on tehnyt toisen yhtiön lukuun, tällä yhtiöllä voidaan katsoa olevan ennakkoperintälaissa säädetyt työnantajan velvoitteet. Käytännössä asian toteaminen voi olla vaikeaa.

Oma kysymyksensä on toisaalta se, miten verotuksessa suhtaudutaan, jos osakkeenomistajalle maksettu palkka edellä mainitussa tilanteessa selvästi ylittää ns. normaalin palkkatason. Lähtökohtana on tällöin pidettävä sitä, että palkkaa ei tule katsoa peitellyksi osingoksi. Jos palkan maksaminen on ollut perusteetonta, esimerkiksi osakkeenomistaja ei ole lainkaan työskennellyt palkan maksavan yhtiön lukuun, kysymys saattaa kuitenkin olla peitellystä osingosta.

Asiantuntijana
Janne Myllymäki OTL, KTL, opettaja ja tutkija, Helsingin yliopisto
CTA Paikka