Kumulatiivinen ennakonpidätys

Ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti kaikkia veronalaisten suoritusten maksajia. Ennakonpidätys voidaan jättää toimittamatta vain, jos suoritus on ennakonkannon alainen tai vapautettu ennakonpidätysvelvollisuudesta ennakkoperintäasetuksessa (20.12.1996/1124) tai Verohallinnon päätöksessä.

Palkasta ennakonpidätys toimitetaan pääsääntöisesti palkansaajan verokorttiin merkityn henkilökohtaisen pidätysprosentin mukaisesti. Yleensä ennakonpidätyksen määrä lasketaan palkansaajan verokorttiin merkityn perus- ja lisäprosentin perusteella. Työnantajalla on ennakkoperintäasetuksen mukaan kaksi vaihtoehtoista tapaa palkasta toimitettavan ennakonpidätyksen laskemiseksi: kausilaskenta ja kumulatiivinen laskenta.

Kausilaskennassa ennakonpidätyksen määrä lasketaan palkkakausittain. Palkanmaksukauden tulorajaan asti ennakonpidätys lasketaan perusprosentin mukaan ja tulorajan ylittävältä osin lisäprosentin mukaan. Lomarahasta ennakonpidätys lasketaan aina perusprosentin mukaan. Kausilaskennassa ei oteta huomioon palkansaajalle aikaisempina palkkakausina maksettuja palkkoja ja niistä toimitettuja ennakonpidätyksiä. Tämän vuoksi ennakonpidätyksen määrä ei välttämättä vastaa lopullisen veron määrää, jos palkansaajan tulot vaihtelevat palkkakausittain huomattavasti.

Kumulatiivisessa laskennassa otetaan sen sijaan huomioon

palkansaajalle aikaisempina palkkakausina maksetut palkat ja niistä toimitetut ennakonpidätykset joka kerta, kun lasketaan uudesta palkanmaksuerästä toimittavan ennakonpidätyksen määrä. Kumulatiivisessa laskennassa maksettava palkka, myös loma- ja lomaltapaluuraha, lisätään palkansaajan aikaisemmin saamien palkkojen yhteismäärään. Vaikka palkansaajalle maksettava määrä vaihtelisi palkkakausittain, kumulatiivista laskentaa käytettäessä ennakonpidätys tasaantuu, verot kertyvät tasaisesti koko vuoden ajan ja ennakonpidätyksen määrä vastaa paremmin lopullisen veron määrää.

Työnantaja voi siirtyä kesken verovuoden kausikohtaisesta laskennasta kumulatiiviseen laskentaan, mutta työnantaja ei voi käyttää eri laskentatapaa eri palkkakausina. Verovuoden lopussa työnantaja voi myös tasata kausikohtaisesti laskettua pidätystä vastaamaan kumulatiivista pidätystä. Tällöin myös lomaraha tulee ottaa mukaan maksettuihin palkkoihin.

Verokortin vaikutus ennakonpidätyksen laskemistapaan

Palkan ennakonpidätys voidaan toimittaa päätulon verokortin, sivutulon verokortin, portaikkoverokortin tai niin sanotun freelance-verokortin mukaisesti. Kumulatiivisen laskennan käyttämisellä voidaan vaikuttaa palkansaajan lopullisen veron ja ennakonpidätyksen vastaavuuteen vain silloin, kun ennakonpidätys toimitetaan päätulon verokortin mukaisesti. Lisäksi edellytyksenä on se, että palkansaaja on valinnut verokortillaan ennakonpidätyksen toimittamistavan A (palkkakauden tulorajaan perustuva ennakonpidätys) tai hakenut muutosverokortin palkkakauden tulorajalla.

Vaihtoehdossa A verokortin lisäprosenttia sovelletaan kausittain. Jos palkkakauden tulot ylittävät palkkakauden tulorajan, ennakonpidätys toimitetaan palkkakauden tulorajan ylittävästä tulosta lisäprosentin mukaan. Samalla tavoin toimitaan, kun ennakonpidätys toimitetaan sellaisen muutosverokortin mukaan, jossa on palkkakauden tuloraja. Näissä tapauksissa kumulatiivinen laskenta tasaa ennakonpidätyksen määrää saman vuoden eri palkkakausilla.

Jos palkansaaja on valinnut vaihtoehdon B (yhden tulorajan ennakonpidätys), ennakonpidätys toimitetaan perusprosentin mukaan vuositulorajan täyttymiseen asti. Vasta tulojen ylittäessä vuositulorajan, ennakonpidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan koko loppuvuoden ajan. Näin toimitaan myös siinä tapauksessa, jos ennakonpidätys toimitetaan vuositulorajallisen muutosverokortin mukaisesti. Viimeksi mainituissa tilanteissa ei voida käyttää kumulatiivista laskentaa eivätkä verot kerry tasaisesti vuoden aikana.

Miten kumulatiivinen laskenta suoritetaan?

Kumulatiivisen laskennan toteuttamistapa on määritelty ennakkoperintäasetuksen 5 §:ssä. Kumulatiivisessa laskennassa maksettava palkka lisätään maksajan palkansaajalle aikaisemmin samana verovuonna saman verokortin voimassa ollessa maksettuihin palkkoihin (ns. kumulatiivinen tulo).

Vastaavasti palkkakauden tuloraja lasketaan yhteen aikaisempien palkkakausien tulorajojen kanssa (kumulatiivinen tuloraja). Tämän jälkeen laskettua kumulatiivista tuloa verrataan kumulatiiviseen tulorajaan. Siltä osin kuin kumulatiivinen tulo on enintään kumulatiivisen tulorajan suuruinen, ennakonpidätys lasketaan perusprosentin mukaan ja ylimenevästä osasta lisäprosentin mukaan.

Näin saadusta ennakonpidätyksen määrästä (kumulatiivinen ennakonpidätys) vähennetään jo aikaisemmin toimitettu ennakonpidätys. Kumulatiivisen ennakonpidätyksen ja aikaisemmin toimitettujen ennakonpidätysten erotus on kyseisen palkanmaksukerran ennakonpidätyksen määrä. Kumulatiivisessa laskennassa ennakonpidätys toimitetaan kaikista palkoista, myös loma- ja lomaltapaluurahasta, samalla tavalla.

Kumulatiivinen tuloraja lasketaan siten, että verokortin vuositulorajan määrä jaetaan vuoden veropäivien (364) ja kumulatiivisten veropäivien (kalenteripäivien) suhteella. Tuloraja voidaan myös laskea kertomalla kumulatiiviset veropäivät luvulla, joka saadaan kun verokortin vuosituloraja jaetaan 364:llä.

Kumulatiivinen ennakonpidätyksen laskenta voidaan ilmaista myös kaavalla, jossa

a = verokorttiin merkitty tuloraja vuodessa
b = kumulatiiviset veropäivät
c = kumulatiivinen tuloraja
d = kumulatiivinen tulo (maksettujen palkkojen yhteismäärä)
e = kumulatiivinen ennakonpidätys
f = aikaisemmin toimitetut ennakonpidätykset
g = ennakonpidätys maksukerralta.
a / 364 x b = c
jos d on suurempi kuin c niin
>(c x perus %) + [(d – c) x lisä %] = e
e – f = g
jos d on pienempi tai yhtä suuri kuin c niin d x perus % = e
e – f = g

Poikkeavat palkanmaksukaudet ja veropäivät

Poikkeavia palkkajaksoja voi olla esimerkiksi työsuhteen alkaessa ja päättyessä, vuosiloman yhteydessä, palkanmaksun keskeytyessä esimerkiksi äitiysloman vuoksi sekä silloin, kun lomautettu tai lyhennettyä työviikkoa tekevä palkansaaja saa työttömyyspäivärahaa.

Silloin, kun palkkaa maksetaan muulta kuin säännölliseltä palkanmaksukaudelta, verokortissa on perus- ja lisäprosentti ja valittuna palkkakauden tuloraja, on erikseen selvitettävä, minkä suuruiseen tuloon asti perusprosenttia voidaan soveltaa. Veropäivien avulla määritetään se suorituksen määrä, johon asti ennakonpidätys lasketaan perusprosenttia käyttäen ja jonka ylittäviltä osin lisäprosenttia käyttäen.

Palkkakauden tuloraja saadaan kertomalla verokortin päiväkohtainen tuloraja veropäivien lukumäärällä.

Palkkakauden tuloraja voidaan laskea myös seuraavan kaavan avulla:

verokortin vuosituloraja / 364 x palkkakauden veropäivät = palkkakauden tuloraja

Poikkeavan palkkakauden tulorajaa laskettaessa käytetään normaalin palkkakauden veropäivien asemesta todellisten työssäolopäivien mukaan laskettua tulorajaa, eli kohdassa ”palkkakauden veropäivät” käytetään todellisia päiviä.

Kumulatiivisessa laskennassa veropäiviin lasketaan mukaan kaikki laskennan aloittamisesta maksuhetkeen asti sisältyvät päivät, myös pyhäpäivät, juhlapäivät ja vapaapäivät – ei vain työpäiviä.

Vuoden kaikki veropäivät voidaan käyttää, mutta vain yhden kerran. Jos kaikki vuoden veropäivät on jo käytetty, koko suorituksesta toimitetaan ennakonpidätys lisäprosentin mukaan.

Päiväkohtaista tulorajaa laskettaessa voidaan 364:n asemasta käyttää myös todellisia kalenteripäiviä tai todellisia palkallisia päiviä, jos työ- tai virkaehtosopimus näin edellyttää. Siinä tapauksessa myös kertojana käytetään todellisia kalenteripäiviä tai todellisia palkallisia päiviä. Todellisia kalenteripäiviä käytettäessä palkansaajan ennakonpidätyksen toimittamisen jälkeen saama nettopalkka vaihtelee kuukaudesta toiseen sen mukaan, kuinka monta kalenteripäivää kuukaudessa on.

Esimerkki: veropäivät

Palkka maksetaan ajalta 1.–5.2. Kumulatiivinen laskenta on aloitettu 1.1. Kumulatiivisia veropäiviä kertyy yhteensä 36. Vuosituloraja verokortissa on 36 400 euroa. Tämä jaetaan luvulla 364, jolloin päiväkohtaiseksi tulorajaksi saadaan 100 euroa. Tämä päiväkohtainen tuloraja 100 euroa kerrotaan veropäivien lukumäärällä 36, jolloin kumulatiiviseksi tulorajaksi saadaan siten 3 600 euroa.

Useita suorituksia saman palkkakauden aikana

Jos saman palkkakauden aikana maksetaan useita palkkaeriä eri päivinä, ennakonpidätys tulee laskea jokaisen palkkaerän osalta erikseen. Tällöin lasketaan aina uusi maksettavaa palkkaa vastaava tuloraja lisäämällä kumulatiiviset veropäivät edellisestä maksupäivästä uuteen maksupäivään saakka. Jos veropäivät annetaan laskentaan palkkakausittain, veropäiviä ei saa lisätä, mikäli palkkakauden veropäivät on uutta suoritusta maksettaessa jo käytetty.

Jos palkka maksetaan vuosiloma-ajalta etukäteen, vuosiloman veropäivät lisätään aikaisempien palkkakausien päiviin. Jos veropäivät on jo lisätty kumulatiivisiin veropäiviin etukäteen maksetun palkkaerän yhteydessä ja samalta ajalta maksetaan vielä muita eriä, nämä lisätään aikaisempaan kumulatiiviseen tuloon lisäämättä uusia veropäiviä (esimerkiksi vuosiloman aikana maksettavat erilliset korvaukset).

Laskennan katkaiseminen

Kumulatiivista ennakonpidätyksen laskentaa käytettäessä tuloseuranta ja ennakonpidätysten laskenta on katkaistava tammikuun alussa, vaikka ennakonpidätys toimitettaisiin edellisen vuoden verokortin mukaan. Syynä tähän on se, että verovuosi vaihtuu. Laskenta on katkaistava myös uusien perusverokorttien voimaan tullessa (yleensä 1. helmikuuta). Lisäksi kumulatiivinen laskenta on katkaistava aina silloin, jos palkansaaja on hakenut muutoksen verokorttiinsa. Syynä tähän on se, että alkuvuoden ennakonpidätykset on jo otettu huomioon muutosverokortin pidätysprosenttia laskettaessa. Laskenta katkaistaan muutosverokortin voimaantuloajankohdasta.

Ennen perusverokortin voimaantuloa haettu muutosverokortti kumoaa kyseisen kalenterivuoden perusverokortin. Tämän vuoksi kumulatiivista laskentaa ei katkaista perusverokortin voimaantullessa, jos palkansaaja on toimittanut työnantajalle muutosverokortin tammikuuhun mennessä niin, että se voidaan ottaa huomioon jo tammikuun palkanmaksussa.

Laskenta katkaistaan myös siinä tapauksessa, että palkansaaja pyytää korottamaan ennakonpidätysprosenttiaan verokortille merkittyä prosenttia suuremmaksi.

Laskenta katkaistaan myös silloin, kun palkansaaja alkaa saada sairaus-, tapaturma- tai liikennevakuutuksen päivärahaa taikka työttömyyspäivärahaa. Jos palkansaaja saa vielä palkanmaksun keskeytymisen jälkeen saman kalenterivuoden aikana palkkaa, laskenta on aloitettava alusta. Jos keskeytys on vain lyhytaikainen, laskentaa ei välttämättä tarvitse katkaista. Tällöin aikaisemmat palkat ja niitä vastaavat veropäivät voidaan ottaa huomioon. Keskeytyksen ajalta kertyneitä veropäiviä, joilta on maksettu esimerkiksi työttömyyspäivärahaa, ei oteta mukaan tulorajaa laskettaessa. Lyhytaikaisena voidaan yleensä pitää enintään kuukauden mittaista keskeytystä palkanmaksussa.

Kumulatiivinen laskenta on katkaistava, jos palkansaaja tekee lyhennettyä työpäivää ja saa palkan lisäksi samalta ajalta työttömyyskorvausta. Tämä johtuu siitä, että palkan ja työttömyyskorvauksen ennakonpidätystä laskettaessa käytetään samoja veropäiviä. Jos taas palkansaaja on lomautettu osa-aikaisesti siten, että hän tekee lyhennettyä työviikkoa, kumulatiivista laskentaa ei katkaista. Tällöin ei tulorajaa laskettaessa kuitenkaan oteta huomioon niitä veropäiviä, jolloin palkansaaja on lomautettu, koska hän saa näiltä päiviltä työttömyyskorvausta. Muutoin ennakonpidätys toimitetaan verokortin tietojen mukaisesti.

Laskentaa ei keskeytetä eikä palkkakauden veropäiviä vähennetä esimerkiksi palkattoman loman tai lakon ajalta, jos työsuhde jatkuu ja päätoimen verokortti on työnantajalla eikä palkansaaja saa ennakonpidätyksen alaista tuloa muualta. Loma-ajan veropäivät voidaan tuolloin käyttää ilman keskeytystä.

Kumulatiivinen laskenta palkkakirjanpidossa

Ennakkoperintäasetuksen 24 §:n mukaan työnantajan tulee pitää jokaisesta palkansaajasta kalenterivuosittain palkkakorttia. Palkkakorttia voidaan pitää myös siten, että siinä tarvittavat tiedot voidaan koota yhteen. Silloin, kun käytössä on kumulatiivinen laskenta, palkkakortilta on käytävä ilmi muiden ennakonpidätyksen toimittamiseksi tarvittavien tietojen lisäksi kumulatiivisen tulorajan laskennassa käytettävä kerroin ja ajankohta, josta alkaen kumulatiivista laskentaa on sovellettu. Lisäksi palkanmaksutapahtumia koskevissa tiedoissa tulee mainita kumulatiiviset päivät ja päivämäärä, johon saakka ne on laskettu, kumulatiivinen tulo, tuloraja ja ennakonpidätys sekä aiemmin toimitettu ennakonpidätys.