Harmaan talouden torjunta on yhteinen asia

Mitä on harmaan talous, miten sitä torjutaan ja onko minulla jotain roolia siinä esimerkiksi osana työtehtäväni hoitoa? Ihannemaailmassa näitä kysymyksiä ei tarvitsisi miettiä, mutta valitettavasti tänä päivänä nämä asiat ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.

Harmaa talous ymmärretään usein pimeänä palkanmaksuna ja käteisellä ohi kirjanpidon maksettuina suorituksina, vaikka tosiasiassa ilmiö on huomattavasti laajempi ja haitallisempi kokonaisuus. Harmaan talouden määritelmä kattaa erilaisia ilmiöitä laaja-alaisesti veronkierrosta korruptioon ja työperäisestä hyväksikäytöstä etuuspetoksiin. Kirjo on moninainen ja usein vakavampaan harmaan talouden toimintaan liittyy erilaisten laiminlyöntien ja väärinkäytösten lisäksi myös laitonta toimintaa ja ammattimaista rikollisuutta.

Verohallinnon harmaan talouden torjunta tekee laajasti ennalta estävää työtä lisätäkseen tietoisuutta haitallisista ilmiöistä ja nostaakseen esiin hyviä käytänteitä ja omavalvonnan tärkeyttä väärinkäytösten havaitsemisessa ja torjunnassa. Jo vuosien ajan olemme yhdessä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa tehneet kaupunkeihin ja kuntiin sekä hyvinvointialueille suunnattua yhteistyötä harmaan talouden ilmiöiden tunnistamisen ja toimivan kilpailun näkökulmasta.

Tahtotilan merkitys

Verohallinnon tehtävänä on kerätä veroja, joilla yhteiskuntamme rahoitetaan. Julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osuuden verotuksella kerättyjen eurojen käytöstä.  Siksi on yhteiskunnan kannalta tärkeää, että hankintoja tehtäessä pyritään toimimaan sellaisten sopimuskumppanien kanssa, jotka huolehtivat lakisääteisistä velvoitteistaan. Tavoitteena on auttaa kaupunkeja ja hyvinvointialueita kehittämään valmiuttaan tunnistaa ja torjua harmaata taloutta toiminnassaan ja julkisten varojen käyttäjänä. 

Ennalta estävyyteen tähtäävän yhteistyön avulla pyrimme vaikuttamaan etupainotteiseen harmaan talouden torjuntaan. Harmaan talouden torjunta ei ole vain viranomaisten tehtävä, vaan se vaatii myös muiden panosta. Julkisia hankintoja tekevät ovat monella tapaa tärkeässä asemassa, sillä heidän toimillaan on suora vaikutus siihen, kenelle ja miten hankintoja suunnataan. Harmaan talouden torjunta vaatii aktiivisuutta, vaikka järjestelmät voivatkin hoitaa osan työstä. Riskien toteutumiseen ja havaitsemiseen vaikuttaa moni asia kuten kyky tunnistaa riskejä, sopimuskumppanin valinta, seuranta menettelyjen toimivuudesta sopimuksen aikana sekä käytettävissä olevat resurssit. Verohallinnon viestin voisi tiivistää siten, että haluamme jokaisen miettivän, ettei omilla toimillaan mahdollista talousrikoksia vaan pyrkii torjumaan niitä. 

Säädöksistä tukea torjuntaan

Julkisia hankintoja tekeville tuttuja lainsäädäntöjä ovat hankinta- ja tilaajavastuulaki. Hankintalaki pyrkii varmistamaan julkisen rahan kustannustehokkaan käytön, kun taas tilaajavastuulaki asettaa tietyt ehdot sopimuskumppanin valintaan. Toisaalta suuri osa hankinnoista ei ylitä ns. kynnysarvoja, jolloin hankintalain vaatimuksia ei sovelleta. Myös näissä kynnysarvon alittavissa hankinnoissa on tärkeää huomioida harmaan talouden ilmiöt, sillä harmaan talouden toimijat saavat hyödyn niin pienistä puroista kuin yksittäisistä jättipoteista.  

Tilaajavastuulakia sovelletaan sopimuksen teon hetkeen, vaikka itse sopimusajat voivat olla hyvinkin pitkiä. Tilaajavastuulain osalta on hyvä tiedostaa myös se tosiasia, että vaikka kaikki ”mittarit” näyttävät vihreää valoa, ei se välttämättä ole tae harmaan talouden riskien puuttumisesta. Sopimusajan valvonta on yhtä lailla tärkeää, sillä mahdollisten laiminlyöntien seuraamukset, kuten esimerkiksi verovelan määrä, ennakkoperintä- ja arvonlisäverorekistereistä poistot, saattavat näkyä julkisissa lähteissä pitkälläkin viiveellä.  

Torjunta vaatii aktiivista tekemistä ja tietoisuutta

Osana yhteistyötä Verohallinnon ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston edustajat ovat tavanneet kaupunkien ja hyvinvointialueiden johtoa. Tämä on koettu tärkeäksi, sillä viesti organisaatioista on, että niissä tehdään, mitä johto katsoo tärkeäksi tehdä. Yhteistyöhön kuuluu organisaation ohjeiden ja menettelyiden läpikäyntiä ja mahdollisten parannusehdotusten esittämistä harmaan talouden torjunnan näkökulmasta. Johdon tapaamisen lisäksi hankintoja tekeville on tarjottu koulutusta harmaan talouden ilmiöistä, kilpailun merkityksestä sekä kartelliriskeistä. 

Yhteisenä viestinä on nostettu esiin mm. asiatarkastuksen merkitys ja sopimushallinnan tuottama tuki tai tapauksesta riippuen sen puute, sillä esimerkiksi perusteeton laskutus tai ylilaskutus voivat olla julkisissa hankinnoissa ilmeneviä väärinkäytöstapoja. Toimiva sisäinen valvonta siitä, että sovittuja menettelyjä noudatetaan, on myös riskienhallinnan näkökulmasta tärkeää, sillä monissa esille tulleissa tapauksissa tehdyt havainnot ovat voineet toimia lähtölaukauksena asian selvittämiseen.  

Yhtä tärkeää on sopimuskumppanien toiminnan seuranta myös sopimuksen voimassaolo aikana ja tunnistaa indikaattoreita, joilla voi olla kytkös harmaaseen talouteen. Tällaisia indikaattoreita ovat esimerkiksi yrityksen rekisteröinneissä tai vastuuhenkilöissä tapahtuvat epätavalliset muutokset, laskutukseen liittyvät poikkeavuudet kuten tilinumerovaihdokset tai vaikkapa piiloketjutuksen paljastuminen. Tilaajat voivat myös omalla toiminnallaan asettaa tarkempia vaatimuksia, esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön estämiseen tunnistettujen riskitoimialojen osalta.  Tällaisia toimialoja ovat esimerkiksi rakennus- ja siivousala.