CTA Paikka

Arvonlisäverolain laskuja koskevat säännökset muuttuvat

Verohallinnon uuteen ohjeeseen kannattaa tutustua, sillä muutokset voivat olla yrityksen laskutuksen kannalta merkittäviä.
16.10.2012

Nina Sainio johtava veroasiantuntija, Sisä-Suomen yritysverotoimisto

Laskutussääntöihin liittyvää arvonlisäverodirektiiviä (2006/112/EY) muutettiin neuvoston direktiivillä 2010/45/EU. Laskutusdirektiivi sisältää muutoksia laskun antovelvollisuudesta, sisällöstä, sähköisen laskutuksen edellytyksistä sekä laskujen tallentamisesta.Laskutusdirektiivissä on myös määritetty, minkä EU-maan säännöksiä laskutukseen tulee soveltaa. Lisäksi direktiivillä tarkistetaan tavaroiden yhteisömyyntien ja -hankintojen verosaatavan syntymisajankohtaa sekä valuutan muuntoa koskevia säännöksiä.Suomen arvonlisäverolakia muutettiin laskutus­direktiivin mukaiseksi lailla arvonlisäverolain muuttamisesta 29.6.2012/399. Verohallinto on julkaissut ohjeen laskuja koskevista vaatimuksista (Dnro A95/200/2012). Siihen on selkeyden vuoksi yhdistetty useita vanhoja ohjeita (1) ja siinä on myös runsaasti selventäviä esimerkkejä.Arvonlisäverolain mukaiset muutokset tulevat voimaan 1.1.2013 lukien ja niitä sovelletaan, kun veron suoritusvelvollisuus on syntynyt 31.12.2012 jälkeen. Muiden muutosten osalta Verohallinnon ohje on voimassa sen julkaisupäivästä.Ensi vuoden alusta lukien yritysten tulee huomioida omassa laskutuksessaan lain esittämiä muutoksia. Verohallinnon uusia kannanottoja on otettu laskutusohjeeseen mukaan muun muassa verotuskäytännössä esiintyneiden epäselvyyksien vuoksi.Arvonlisäverolain muutoksetArvonlisäverolakiin on lisätty säännökset siitä, milloin Suomen arvonlisäverolain laskuja koskevia vaatimuksia tulee soveltaa:

  1. tavara tai palvelu on myyty Suomessa,
  2. suomalainen yritys myy tavaran yhteisömyyntinä toiseen EU-maahan,
  3. suomalainen myyjä laatii laskun toisessa jäsen­valtiossa tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä, josta ostaja on verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden perusteella,
  4. suomalainen ostaja laatii laskun toiseen EU-maahan sijoittuneen myyjän myynnistä, josta ostaja on verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden perusteella,
  5. suomalaisen myymän tavaran tai palvelun myyntimaa on EU:n ulkopuolella tai
  6. kun EU:n ulkopuolelta olevan verovelvollisen myymän tavaran tai palvelun myyntimaa on Suomi.

Laskunantovelvollisuus koskee lisäksi tiettyjä verottomia myyntejä ja toisessa EU-maassa tapahtuvia myyntejä, jotka kuitenkin ovat verottomia Suomessa. Myyjän on annettava lasku elinkeinonharjoittajalle­ tai oikeushenkilölle – joka ei ole elinkeinonharjoittaja – muun muassa kiinteistönluovutuksista, terveyden- ja sairaan­hoitopalvelujen, sosiaalihuolto- ja koulutuspalvelujen sekä esiintymispalkkioiden ja eräiden immateriaalioikeuksien myynnistä. Aiemmasta poiketen verottomista rahoitus- ja vakuutuspalveluista ei enää tarvitse antaa laskua.Muuttuneiden sääntöjen mukaan tavaroiden yhteisömyyntejä koskevista ennakkomaksuista ei ole enää velvollisuutta antaa laskua. Näiden myyntien osalta lasku on laadittava viimeistään silloin, kun tavarat on toimitettu.Laskujen antamiseen on säädetty määräaika yhteisömyyntien ja toisen EU-maan arvonlisäverolain 65 §:ää vastaavien palvelun myyntien osalta. Tavaroiden yhteisömyynnistä on annettava lasku viimeistään tavaran toimituskuukautta seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä. Kun palvelun myyntiin sovelletaan toisen EU-maan Suomen vastaavaa yleissääntöä (AVL 65 §), lasku on annettava viimeistään palvelun suorituskuukautta seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä.Arvonlisäverolaissa on tarkennettu laskumerkintävaatimuksia käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa, marginaaliverotusjärjestelmää sovellettaessa ja silloin, kun ostaja laatii laskun. Käännetyllä verovelvollisuudella tarkoitetaan sitä, että myynnistä verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Laskuun tehdään tällöin merkintä Käännetty verovelvollisuus. Myös marginaaliverotusmenettelyyn liittyvät merkinnät ovat uudistuneet. Laskuun merkitään näissä tapauksissa joko voittomarginaalijärjestelmä – käytetyt tavarat, voittomarginaalijärjestelmä – taide-esineet tai voittomarginaalijärjestelmä – keräily- ja antiikkiesineet. Kun kyse on matkatoimistopalvelun myynnistä, laskuun tulee merkitä voittomarginaalijärjestelmä – matkatoimistot.Jos ostaja laatii laskun myyjän puolesta, laskuun merkitään itselaskutus tai vastaava muun kielinen ilmaus. Mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi Verohallinnon ohjeessa on lisäksi useita suosituksia merkintätavoista ja jotta yritykset olisivat selvillä siitä, mitä laskuihin voi merkitä esimerkiksi yhteisö- tai vientimyynnin osalta.Suoritettavan arvonlisäveron määrä ilmoitetaan laskulla sen EU-maan valuutassa, jossa myynti tapahtuu. Ulkomaan valuutassa ilmaistut rahamäärät muunnetaan euroiksi käyttämällä joko viimeisintä liikepankin tai Euroopan keskuspankin julkaisemaa myyntikurssia (AVL 80 a §).Myynnin verottomuuden perustetta ei enää tarvitse merkitä laskulle. Pelkkä merkintä verottomuudesta on riittävä. Laskulle voidaan merkitä esimerkiksi ”Veroton myynti”. Merkintä voidaan tehdä vaihtoehtoisesti myös viittaamalla arvonlisäverolain tai arvonlisäverodirektiivin asianomaiseen säännökseen.Loppusummaltaan vähäisissä laskuissa ei tarvitse olla kaikkia pakollisia laskumerkintöjä. Nämä niin sanotut kevennetyt laskumerkintävaatimukset koskevat laskuja, joiden loppusumma on enintään 400 euroa.Arvonlisäverolain mukaan laskujen alkuperän aitous ja sisällön muuttumattomuus sekä luettavuus on varmistettava koko laskun säilytysajan. Verovelvollisen on varmistettava, että hänen antamansa ja vastaanottamansa laskut ovat alkuperältään aitoja, että laskuissa mainittuja pakollisia tietoja ei voida muuttaa ja että laskut ovat luettavassa muodossa. Varmistus tehdään laskun antamishetkestä sen säilytysajan loppuun saakka. Varmistamiseen voidaan käyttää yrityksen valitsemaa valvontakeinoa, jolla voidaan luotettavasti todeta laskun ja tavaran tai palvelun myynnin välinen yhteys. Varmistuksessa käytettävät tositteet ja tiedot on myös säilytettävä.Verohallinnon kannanottojaArvonlisäverolain 209 e §:ssä ja arvonlisäverodirektiivin 226 artiklassa todetaan, että laskussa on oltava ostajan nimi ja osoite. Myös Verohallinto on ottanut kantaa asiaan verotuskäytännössä ilmenneiden tarpeiden vuoksi. Ohjeessa todetaan, että ostajan osoitetieto on pakollinen. Pelkkä y-tunnus ei riitä yksilöimään ostajaa riittävän tarkasti, siksi osoitetieto on pakollinen.Uutena asiana Verohallinto ottaa kantaa laskutettavien summien pyöristämiseen. Pyöristämisestä ei ole arvonlisäverodirektiivissä tai -laissa säännöksiä. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuista – kuten esimerkiksi C-484/06 (Koninklijke Ahold) – ilmenee, että jäsenvaltioiden pitää tältä osin määrittää menettelytavat ja säännöt unionin oikeuden rajoissa. Laskutusohjeen mukaan summien pyöristäminen tehdään laskun loppusumman osalta matemaattisen pyöristyssäännön mukaan. Yritykset eivät siten voi valita muita pyöristämistapoja kuten esimerkiksi hyödyke- tai rivikohtaista pyöristämistä.Kulujen edelleenlaskutukseen liittyen Verohallinto muuttaa tulkintaansa. Kun verovelvollinen yritys laskuttaa edelleen toisen yrityksen puolesta maksamiaan arvonlisäverollisia kuluja, kyseessä on verollinen myynti. Mikäli yritys lisää laskutettavaan summaan oman palkkionsa, tämä palkkio on osa verollista myyntihintaa. Palkkion verokanta on sama kuin edelleenlaskutettavan kulun verokanta.Muutokset yrityksen laskuihin voivat olla merkittäviä. Kaikkien arvonlisäverollisia laskuja käsittelevien onkin syytä tutustua Verohallinnon nettisivuilta (www.vero.fi) löytyvään ohjeeseen.(1)Laskua koskevat vaatimukset arvonlisäverotuksessa (30.6.2003 Dnro 1731/40/2003), Eräitä kysymyksiä arvonlisäverotuksen laskutussäännöksistä (20.2.2004 Dnro 357/40/2004) ja Arvonlisäverolain vähäisen laskun enimmäismäärä alenee 250 euroksi (6.9.2005 Dnro 1119/40/2005). 

VerotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki