Yhteistoiminta­laki muuttui – työn­antajan velvoitteet kevenivät

Yhteistoimintalain muutokset pähkinänkuoressa

• Yhteistoimintalain yleinen soveltamisraja nousi 50 työntekijään. Työntekijämäärän laskutapa säilyi ennallaan.
• Muutosneuvottelujen neuvotteluajat lyhenivät. Järjestäytyneen työnantajan on kuitenkin noudatettava työehtosopimuksen mukaisia laista poikkeavia neuvotteluaikoja.
• 20–49 työntekijän yrityksissä muutosneuvottelut on käytävä, jos työnantaja harkitsee 90 päivän ajanjakson aikana vähintään 20 työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Muutosneuvotteluja ei kuitenkaan tarvitse käydä, jos kyse on lomauttamisesta työn tilapäisen vähentymisen perusteella enintään 90 päiväksi.
  20–49 työntekijän yrityksissä jatkuvaan vuoropuheluun voidaan luoda kevyemmät työpaikkakohtaiset käytännöt.
• Jos työnantaja on velvollinen käymään muutosneuvottelut, työntekijän työsuhde ei saa päättyä, ennen kuin muutosneuvotteluita koskevan neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää.

Keveneekö työnantajan hallinnollinen taakka?

Yhteistoimintalain muutosten tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Muutoksilla pyritään myös yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen.

Muutokset kiistatta helpottavat työnantajan asemaa ja nopeuttavat esimerkiksi lomautusten tai irtisanomisten toteuttamista. Uuden sääntelyn kanssa eläminen edellyttää kuitenkin erityisesti 20–49 työntekijän työnantajilta tarkkuutta. Lain velvoitteiden soveltaminen riippuu aikaisempaa enemmän erilaisista muuttujista, kuten työnantajan koosta sekä toimenpiteiden laadusta, laajuudesta sekä toteuttamisaikataulusta.

Myös työehtosopimuksella on merkitystä. Neuvotteluajat lyhentyvät varmuudella vain niissä yrityksissä, joissa työehtosopimusta noudatetaan yleissitovuuden perusteella. Lisäksi kaikkia muutosneuvottelutilanteita koskee uusi työvoimapalvelujen selvittämistä koskeva määräaika, joka on huomioitava irtisanomisia toimitettaessa.

Yhteistoimintaa koskeva sääntely on entistä pirstaleisempaa. Työvoiman käyttöä vähennettäessä on tunnistettava jatkossa tarkemmin se, milloin yhteistoimintalaki asettaa ajallisia rajoituksia työnantajan liikkeenjohtovallalle. Erityisesti 20–49 työntekijän yrityksissä velvollisuus muutosneuvotteluihin saattaa jäädä helposti huomaamatta.

Hallintoedustukseen tiedossa muutoksia

Yhteistoimintalain hallintoedustusta koskevia säännöksiä sovelletaan suomalaisiin osakeyhtiöihin, osuuskuntiin, muihin taloudellisiin yhdistyksiin, vakuutusyhtiöihin sekä pankkeihin, joissa työskentelee vähintään 150 työntekijää.

Hallintoedustus toteutetaan ensisijaisesti sopimusperusteisesti. Hallintoedustus voidaan toteuttaa esimerkiksi yhtiön hallituksessa, hallintoneuvostossa, johtoryhmässä tai muussa toimielimessä, joka käsittelee liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus teki huhtikuussa 2025 linjauksen, jonka mukaan hallintoedustuksen soveltamisrajaa lasketaan 100 työntekijään. Linjauksen mukaan hallintoedustus olisi toteutettava yhtiön hallituksessa tai johtoryhmässä. Muutosta valmistellaan parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä.