Työnantajan ja työntekijän vastuut lakia rikottaessa

Vastuu tilitoimistossa

Kirjanpidon laatimisesta vastaa aina kirjanpitovelvollinen, eli tilitoimiston asiakas. Vaikka kirjanpitovelvollisella on oikeus päättää siitä, miten liiketapahtuma kirjataan, kirjanpitäjä ei vapaudu rikosvastuusta kirjatessaan tietoisesti väärin kirjanpitovelvollisen määräyksestä. Asiakkaan ohjeiden noudattaminen ei ole peruste rikkoa lakia. Merkitystä ei myöskään ole sillä, esittääkö pyynnön asiakas vai kirjanpitäjän esihenkilö.

Rikosvastuu voi kohdistua kirjanpitäjään, jos hän on osallistunut kirjanpidon laadintaan tietoisena asiakkaan rikollisesta menettelystä tai ohjeistanut asiakasta sellaiseen ryhtymisessä. Rikosvastuu voi kohdistua sekä tilitoimiston johtoon että asiakkaan kirjanpitoa hoitavaan kirjanpitäjään.

Tilitoimiston on syytä välttää sellaisia asiakassuhteita, joissa on riski joutua osalliseksi lain rikkomiseen. Tilitoimiston työntekijöiden puolestaan on ilmoitettava matalalla kynnyksellä esihenkilölle tai toimiston johdolle, jos asiakkaan toiminnasta tai oman toiminnan laillisuudesta herää epäilyksiä.

Ohjeet vastuun välttämiseen voi tiivistää seuraavaan ohjeeseen: kirjausta tai toimenpidettä ei pidä tehdä, jos ei ymmärrä, jos on eri mieltä tai jos tehtävää varten annetut tiedot ovat epäilyttäviä.

Yhteisösakko yrityksen seuraamuksena

Rikosvastuu kohdistuu pääsääntöisesti luonnolliseen henkilöön. Rangaistus tuomitaan sille henkilölle, jonka toiminta täyttää rikostunnusmerkistön ja jonka syyksi rikos voidaan lukea. Oikeushenkilö, kuten työnantajayritys, voidaan kuitenkin tietyissä tilanteissa tuomita yhteisösakkoon.

Yhteisösakon edellytyksenä on, että rikos on tehty oikeushenkilön toiminnassa. Rikos voidaan katsoa tehdyksi oikeushenkilön toiminnassa, jos tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa kyseiseen oikeushenkilöön. Henkilö on voinut toimia myös oikeushenkilön edustajalta saadun toimeksiannon perusteella.

Yhteisösakko voidaan tuomita, vaikkei rikoksentekijää saataisi selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Yhteisösakon rahamäärä on 850–850 000 euroa.
Yhteisösakkoa ei voida tuomita kaikista rikoksista. Esimerkiksi kirjanpitorikoksessa yhteisösakko voidaan tuomita vain törkeästä tekomuodosta. Verorikoksissa puolestaan yhteisösakko on mahdollinen vain arvonlisäveroon tai EU:lle kannettavaan maksuun kohdistuvissa veropetoksissa.