Työn­antajalla on velvoite toimia häirinnän ennalta­ehkäi­semiseksi ja poista­miseksi 

Epäasiallinen kohtelu

Eräänlainen kattotermi, joka ilmenee esimerkiksi työturvallisuuslaissa häirinnän käsitteen rinnalla. Lainsäädäntö ei määrittele käsitettä kovin tarkasti. Useissa häirintää koskevissa säännöksissä puhutaan häirinnästä TAI muusta epäasiallisesta kohtelusta. Epäasiallisena voidaan pitää kaikkea lain, hyvän tavan ja omien työvelvollisuuksien vastaista käyttäytymistä työpaikalla. Kyse voi olla kertaluontoisesta tunteenpurkauksesta tai jatkuvasta, systemaattisesta ja työyhteisön jäsenten terveydelle haitallisesta toiminnasta.

Häirintä

Yhdenvertaisuuslain mukaan häirintä on henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa loukkaavaa käyttäytymistä, mikäli se perustuu syrjiviksi määriteltyihin syihin ja mikäli se luo henkilöä tai ihmisryhmää halventavan, nöyryyttävän tai uhkaavan ilmapiirin. Lisäksi tasa-arvolaki tunnistaa seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän. Edellinen on seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Jälkimmäinen on henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, Molemmat määritelmät täyttyvät, kun käytöksellä luodaan uhkaava, halventava tai nöyryyttävä ilmapiiri.

Kuormitus

Työn kuormitus voi syntyä fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista tekijöistä. Niihin voi lukeutua myös häirintä tai muu epäasiallinen käyttäytyminen. Se voi muodostaa uhan työntekijän psyykkiselle tai fyysiselle terveydelle. Työnantaja on työturvallisuuslain mukaan velvollinen välttämään ja vähentämään työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa haittaa ja vaaraa työntekijöiden terveydelle. Niin ikään työnantajalla on velvoite ryhtyä toimiin kuormitustekijöiden poistamiseksi, mikäli hän saa tiedon työntekijän kuormittuneisuudesta.

Kiusaaminen

Kiusaaminen ei terminä juurikaan esiinny työsuhteisiin liittyvässä sääntelyssä, mutta arkikielen ilmiönä se liittyy vahvasti kaikkiin tässä termikirjassa avattuihin käsitteisiin. Se on arkikielen yleistermi epäasialliselle kohtelulle työelämässä.

Syrjintä

Samankaltaisessa asemassa ja tilanteessa olevia työntekijöitä on kohdeltava syrjimättä eli samalla tavoin kiinnittämättä huomiota heidän välillään muutoin vallitseviin eroihin. Mikäli näin ei toimita, voidaan syyllistyä syrjintään. Sekä tasa-arvolaissa että yhdenvertaisuuslaissa asetetaan syrjinnän kielto ja määritellään tarkemmin, millainen toiminta työelämässä katsotaan syrjinnäksi. Molemmat lait tunnistavat myös sekä välillisen että välittömän syrjinnän. Häirintä on yksi syrjinnän muoto.

Väkivalta

Väkivalta voi olla fyysistä tai henkistä. Se voi olla uhkaavaa käytöstä, ahdistelua, pelottelua tai fyysisesti koskettavaa. Sen kitkeminen työpaikoilta on yksi työturvallisuusjohtamisen ja -sääntelyn keskeisistä tavoitteista. Työturvallisuuslaki edellyttää ennakoivia toimia väkivallan ehkäisemiseksi. Työnantajan tulee huomioida väkivallan uhka työpaikalla ja arvioida onko uhka ilmeinen eli tavanomaista suurempi. Työ on järjestettävä niin, että väkivaltatilanteet pyritään estämään ennalta ja turvallisuusjärjestelyt ovat riittävät.

TilisanomatLIVE-lähetyksessä 28.3.2023 käsitellään häirintään liittyviä tilanne-esimerkkejä ja oikeustapauksia lähemmin. Tervetuloa mukaan!