Keskustelua herättänyt YEL-muutos tuli voimaan
YEL on yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Yrittäjän työeläkevakuutus turvaa toimeentulon silloin, kun yrittäjätoiminta päättyy työkyvyttömyyden tai ikääntymisen vuoksi. Leskelle ja lapsille se turvaa toimeentuloa perheenhuoltajan kuoltua. Lisäksi YEL vaikuttaa muuhun sosiaaliturvaan kuten sairauspäivärahaan, työttömyysturvaan ja vanhempainpäivärahaan. Nykyinen YEL on ollut voimassa jo yli 50 vuotta eli vuodesta 1970 lähtien.
YEL on kiinteästi yhteydessä työeläketurvan kokonaisuuteen. Työeläke lasketaan yrittäjätoiminnasta ja palkkatyöstä yhteensä kertyneistä ansioista. Yli 85 prosenttia yrittäjäeläkettä saavista saa myös palkansaajana kerrytettyä eläkettä.
Kesän ja syksyn aikana on keskusteltu paljon YEL-lain uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmä valmisteli pitkään ehdotusta lakimuutokseksi, ja se annettiin eduskunnalle kesällä. Työryhmän työ keskittyi erityisesti yrittäjien alivakuuttamisen korjaamiseen.
Lakiin esitettiin lopulta melko pieniä muutoksia kokonaisuuteen verrattuna. Lakimuutoksessa painottuu kaksi seikkaa:
– YEL-työtulon määrittelyä tarkennetaan
– 
työtulot tarkistetaan jatkossa säännöllisesti eli kolmen vuoden välein
Ennallaan pysyy se, että edelleen eläkeyhtiö tai -kassa – ei siis yrittäjä itse – vahvistaa oikean työtulon yrittäjän antamien tietojen ja laissa määriteltyjen kriteerien pohjalta.
Kritiikki johti lakiesityksen täsmennyksiin
Muutosehdotus sai paljon kritiikkiä julkisuudessa. Erityisesti pienyrittäjät tulkitsivat palkkatiedon ja mediaanipalkan käyttämisen johtavan liian mekaanisiin tulkintoihin ja sitä kautta suuriin työtulojen ja eläkemaksujen korotuksiin. Toinen kritiikin kärki kohdistui enemmän koko YEL-järjestelmään. YELiä verrattiin välillä myös sijoitustuotteisiin, vaikka se on vakuutus.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli lakiesitystä pitkään, ja se päätyi täsmentämään paria lainkohtaa. Työtulon kokonaisarviointia korostettiin. Säännöllisten työtulotarkistusten vaikutusta yrittäjän työtulon korottamiseen rajattiin siirtymäsäännöksillä. Valiokunta piti lisäksi tärkeänä, että yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat uudistamistarpeet selvitetään.
Työtulo määräytyy yhä monen tekijän kautta
Vakuutuksen alkaessa eläkevakuuttaja eli eläkeyhtiö tai -kassa vahvistaa yrittäjälle yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon. Työtulo on se palkka tai korvaus, joka kohtuudella olisi maksettava, jos toimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö.
Työtulo vahvistetaan jatkossakin kokonaisarvion perusteella. Kokonaisarvion lähtökohtana eläkevakuuttaja katsoo yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkan, ja se ottaa huomioon myös muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.
Näitä voivat olla esimerkiksi tiedot yritystoiminnan kausiluonteisuudesta tai ympärivuotisuudesta, osapäiväisyydestä, työntekijöiden määrästä, liikevaihdosta tai muista seikoista, joilla voi olla merkitystä työpanoksen arvon määrittämisessä.
Valiokunta mainitsi mietinnössään myös aloittavat yrittäjät. Heidän työtulonsa arvioinnissa pitää ottaa huomioon, että yritystoiminnan alussa ei välttämättä synny taloudellista tulosta eikä siten maksukykyä.
Lainmuutos lisää yrittäjien yhdenvertaisuutta
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan yrittäjien YEL-vakuutuksen perusteena olevat YEL-työtulot ovat merkittävästi pienempiä kuin palkansaajien vakuutetut palkat, vaikka yrittäjien tulot ovat keskimäärin palkkoja korkeammat. YEL-työtulojen keskimääräinen taso on pienentynyt, ja aloittavien yrittäjien vakuuttaminen alarajan tuntumassa lisääntynyt.
Mikäli alivakuuttaminen vähenisi, palkansaajien ja yrittäjien vakuuttamisen ero voisi pienentyä. Myös YEL-valtionosuuden kasvu hidastuisi. Valtio maksoi viime vuonna yrittäjien eläkkeitä noin 377 miljoonaa euroa, kun 10 vuotta sitten summa oli 23 miljoonaa euroa.
Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto oli mukana STM:n työryhmässä. Hänen mukaansa lainmuutoksen ansiosta yrittäjien yhdenvertaisuus paranee, kun samankaltaisten yrittäjien työtulot tulevat lähemmäs toisiaan. YEL-vakuutustaso ei voi enää olla epäreilu kilpailuetu.
– Lain soveltaminen on yhdenmukaisempaa, kun yrittäjä saa eri työeläkevakuuttajilta samoihin kriteereihin perustuvat samankaltaiset työtuloarviot, Kautto sanoo.
Kauton mukaan uusien yrittäjien työtulot saattavat asettua vähän aikaisempaa korkeammalle tasolle. Tarkistusten seurauksena selvät väärinvakuuttamiset vähentynevät. Muutosten määrää ja tasoa on kuitenkin vaikea arvioida etukäteen.
Työtulojen tarkistukset alkavat portaittain
Eläkelaitos tarkistaa jatkossa työtulot kolmen vuoden välein. Tässä edetään vaiheittain eli aluksi tarkistetaan pienimmät työtulot:
vuoden 2023 loppuun mennessä -> alle 15 000 euron työtulot
vuoden 2024 loppuun mennessä -> alle 25 000 euron työtulot
vuoden 2025 loppuun mennessä -> kaikki loput työtulot, joita ei ole tarkistettu yli kolmeen vuoteen.
Ennen uudistuneen lain voimaantuloa tarkistettua työtuloa voidaan kahdella ensimmäisellä kerralla tarkistaa enintään 4 000 euroa kerrallaan.
Työtulo vaikuttaa eläkkeen lisäksi muuhun sosiaaliturvaan
Eläkemaksu ja tulevan eläkkeen määrä riippuu YEL-työtulosta. Työtulo vaikuttaa myös yrittäjien muuhun sosiaaliturvaan. Työttömyyskorvauksen, sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahojen määrä lasketaan YEL-työtulon perusteella. YEL-maksulla on verovähennysoikeus. Uudet yrittäjät saavat 22 prosentin alennuksen maksuihinsa.
Tilastoja yrittäjistä
YEL-vakuutettujen määrä 2021 lopussa
Miehiä 142 800, naisia 72 800 ja yhteensä 215 600.
Vuonna 2021 aloitti noin 24 000 uutta yrittäjää.
Yrittäjien keskimääräiset eläkkeet vuoden 2021 lopussa
Yrittäjäeläkettä saavia kaikkiaan 129 611 henkeä, joista miehiä 71 181 ja naisia 58 430.
Keskieläke oli 1 468 euroa, naisilla 1228 euroa ja miehillä 1668 euroa.
Keskimääräinen työtulo
Vuonna 2021 yrittäjien keskimääräinen vahvistettu YEL-työtulo oli 21 600 euroa.
Naisilla se oli 20 100 euroa ja miehillä 22 400 euroa.
Yrittäjien työtuloista lähes joka kolmas (29 %) asettui YEL-alarajalle (8 064 €) tai sen tuntumaan. Uusilla yrittäjillä osuus oli 44 prosenttia.
STM:n työryhmä pohti YEL-muutoksia pitkään
Yrittäjien alivakuuttaminen on lisääntynyt. STM käynnistikin kahteen eri otteeseen työryhmän YEL-ongelmien korjaamiseen. Viimeisin työryhmä aloitti syksyllä 2020. Työryhmässä olivat edustettuina ministeriön lisäksi työmarkkinajärjestöt eli EK, SAK, Akava, STTK ja KT sekä VM, Suomen Yrittäjät, Tela ja Eläketurvakeskus.
Lakiesitys oli yhteinen kompromissi. Se pyrki korjaamaan erityisesti kahta asiaa: selventämään työtulon määrittelyä ja velvoittamaan työeläkevakuuttajat huolehtimaan työtulojen pysymisestä ajan tasalla.
Yrittäjien eläkemaksuprosentit ja työtulorajat
Yrittäjien eläkemaksu on 24,1 prosenttia YEL-työtulosta 18–52-vuotiaille sekä 63–67-vuotiaille ja 25,6 prosenttia 53–62-vuotiaille. Alkava yrittäjä saa maksuunsa 22 prosentin alennuksen automaattisesti neljäksi vuodeksi.
Yrittäjän työtulorajat vuonna 2023
Yrittäjän työtulon alaraja on 8 575,45 euroa vuodessa.
Yrittäjän työtulon yläraja on 194 750 euroa vuodessa.
Yrittäjän työttömyysturvaan vaadittava YEL-työtulo on 14 088 euroa vuodessa.
Työtulosuosituksen laskentapalvelu käytössä eläkeyhtiöissä
Eläkeyhtiöt ottivat käyttöön uuden työtulosuosituksen laskentapalvelun syksyllä 2022. Tämä ”työtulolaskuri” löytyy eläkeyhtiöiden verkkopalveluista ja myös työeläkealan yhteiseltä sivustolta Työeläke.fi.
Laskurin taustalla on Finanssivalvonnan vuoden 2021 huomiot. Se totesi, että työtulon vahvistamispäätökset ovat valtaosin yrittäjän hakemuksen mukaisia, eikä niissä aina ole ollut riittävästi eläkeyhtiön harkintaa.
Laskentapalvelu on rakennettu Eläketurvakeskuksen aiemmin ylläpitämän niin sanotun työtulo-ohjeistuksen tilalle. Palvelu on sähköinen apuväline, joka palvelee sekä yrittäjiä että eläkelaitoksia. Se yhdenmukaistaa työtulon vahvistamista eri eläkelaitoksissa.
Laskuri katsoo yrittäjän toimialan ja liikevaihtotiedon
Laskentapalvelu perustuu yrittäjän toimialan yksityisellä sektorilla työskentelevien kokoaikaisten työntekijöiden mediaanipalkkaan. Samalla toimialalla toimivia erilaisia yrityksiä ja yrittäjiä tarkastellaan siten, että mediaanipalkan mukaan laskettua työtulosuositusta korjataan yrittäjätoiminnan laajuutta kuvaavalla kertoimella. Yrittäjätoiminnan laajuutta arvioitaessa käytetään yrittäjän liikevaihtoa tai aloittavilla yrittäjillä liikevaihtoarviota.
Liikkumavaraa tarjotaan 30 prosenttia suuntaansa
Työtulosuosituksen lisäksi laskentapalvelu näyttää liikkumavaran. Sen sisältä yrittäjälle haetaan hänen työpanoksensa arvoa parhaiten kuvaava työtulo, jos laskentapalvelun ehdotus ei vastaa oikeaa työpanosta.
Liikkumavaran tarkoituksena on ottaa huomioon yrittäjien erilaiset tilanteet. Liikkumavara on +/- 30 prosenttia työtulosuosituksesta. Jos työtulosuositus ei vastaa yrittäjän työpanosta, yrittäjä voi esittää siitä myös muuta selvitystä. Eläkelaitos arvioi selvityksen ja vahvistaa YEL-työtulon kokonaisarvion perusteella.
Työtulosuosituksesta voidaan poiketa, esimerkiksi yrittäjän sivutoimisuuden tai osa-aikaisuuden tai yrittäjän vähäisten tai suurten työtuntien vuoksi.
Esimerkki laskurin työtulosuosituksesta
Taulukossa on esimerkkejä kahdelle yleiselle toimialalle eri liikevaihdoilla. Esimerkkiliikevaihdoiksi valittiin toimialojen P10- ja P50-liikevaihdot pyöristettynä. P10:tä pienempiä ovat 10 prosenttia kyseisen toimialan liikevaihdoista. P50 tarkoittaa kyseisen toimialan suuruusjärjestyksessä keskimmäistä liikevaihtoa.
