Työn­antajan työ­turvallisuus­velvoitteet tarken­tuvat

Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi käytännössä

Työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin tarkoituksena on antaa työnantajalle kokonaiskuva työpaikan työturvallisuusriskeistä. Arviointi auttaa ennakoimaan ja ehkäisemään riskejä. Vaarojen selvittäminen ja arviointi on tehtävä kirjallisesti. Arviointia ei tehdä kertaluonteisesti, vaan jos työpaikan toiminnassa tapahtuu muutoksia, riskien arviointia on täydennettävä tai tehtävä se uudelleen

Työpaikalla on pyrittävä tunnistamaan ne vaara- ja haittatekijät, jotka voivat aiheuttaa työturvallisuusriskejä. Tunnistamisessa on huomioitava sekä työpaikan normaali toiminta että poikkeavat tilanteet. Poikkeavia tilanteita voivat olla esimerkiksi ruuhkahuiput, loma-ajat, sesongit, sijaisten tai harjoittelijoiden käyttö sekä ylityötilanteet. Tunnistamisessa vaarat ja haitat voidaan jaotella esimerkiksi fysikaalisiin vaaroihin, tapaturmavaaroihin, fyysiseen kuormittumiseen, kemiallisiin tai biologisiin vaaroihin ja psykososiaalisiin kuormitustekijöihin

Tunnistamisen jälkeen on arvioitava, millainen riski kuhunkin vaaratekijään liittyy. Määrittelyssä kiinnitetään huomiota yhtäältä riskin todennäköisyyteen ja toisaalta sen seurausten vakavuuteen. Arvioinnin jälkeen on päätettävä soveltuvista työsuojelutoimenpiteistä ja niiden toteuttamisesta.

Arviointia voidaan tehdä esimerkiksi riskitaulukon avulla. Jos riski on merkityksetön tai vähäinen, erityisiä toimenpiteitä ei yleensä tarvita. Jos riski on kohtalainen tai merkittävä, se tulee joko poistaa tai tehdä toimenpiteitä sen vähentämiseksi. Todennäköiset ja vakavia seurauksia aiheuttavat sietämättömät riskit puolestaan edellyttävät välittömiä toimia riskin poistamiseksi.

Työsuojeluviranomaisen toimivaltuudet laajenevat alipalkkauksen valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia laajennetaan 1.6.2023 siten, että työsuojeluviranomaisella on mahdollisuus antaa alipalkkaustapauksissa kirjallinen kehotus ja velvoittava hallintopäätös, jonka tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Kehotuksen antamisen yleisenä edellytyksenä on, että säännösten vastainen olotila on vähäistä suurempi.

Yksittäisen palkan osissa olevat puutteet eivät ole perusteena kehotukselle, vaan se on tarkoitettu annettavaksi olennaisista ja merkittävistä puutteista. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi palkkausta koskevan laiminlyönnin rahamäärä ja kesto. Palkan eri osia ei arvioida toisistaan poikkeavasti, vaan kehotuskynnys voi ylittyä, vaikka maksamatta olisivat vain tietyt palkan osat.

Tulkinnanvaraiset tilanteet eivät kuulu kehotuksen käyttöalaan

Kehotuksen antaminen edellyttää, että maksamatta jääneen palkan peruste ja määrä ovat yksiselitteisesti todettavissa. Tämä tarkoittaa, että työehtosopimuksen määräyksen sisältö ja tarkoitus on selkeä siten, että se voidaan ymmärtää vain yhdellä tavalla. Käytännössä kehotuksen antaminen voinee tulla kysymykseen esimerkiksi tilanteessa, joissa maksetut palkat alittavat selkeät työ- tai tehtävänimikkeisiin perustuvissa palkkataulukoissa määritellyt palkat.

Työsuojeluviranomaisen tehtävänä ei ole ottaa kantaa työehtosopimuksen tulkintaan tai työnantajan ja työntekijän väliseen erimielisyyteen palkan oikeasta määrästä. Tällaiset riidat eivät sovellu työsuojeluvalvonnassa käsiteltäviksi. Erityisesti tilanteet, joissa kiista koskee työpaikalla tapahtuvan työn vaativuuden ja työntekijän henkilökohtaisen osaamisen ja suoriutumisen arviointia, jäävät työsuojeluviranomaisen valvontatoimivallan ulkopuolelle.

Vain yleissitovuustilanteita valvotaan

Uudet toimivaltuudet koskevat vain tilanteita, joissa työehtosopimusta noudatetaan yleissitovuuden perusteella. Jos työehtosopimusta noudatetaan normaalisitovana eli työnantajaliiton jäsenyyden perusteella, työsuojeluviranomainen ei voi puuttua valvonnassaan palkkauksessa havaittuihin puutteisiin. Sama koskee yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

Työehtosopimusten noudattamisen valvonnan osalta on näissä tilanteissa katsottu riittäväksi, että työehtosopimuksen tehneet työnantaja- ja työntekijäliitot valvovat sopimuksensa noudattamista. Työsuojeluviranomaisen uudet toimivaltuudet kohdistuvat siten käytännössä vain niihin tilanteisiin, joissa työnantajana toimiva yritys on järjestäytymätön.

Ohjeita ja oppaita

Ohjeita ja oppaita työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin on saatavilla esimerkiksi työsuojeluviranomaisen, Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskus ry:n verkkosivuilla.