Valtiovarainministeri Antti Rinne: Talouden kasvu megatrendeistä

Antti Rinne valittiin SDP:n puheenjohtajaksi toukokuussa  ja valtiovarainministeriksi hän siirtyi kesäkuussa ensin Jyrki Kataisen ja sen jälkeen Alexander Stubbin hallitukseen. Valtion johdossa tapahtui lyhyessä ajassa isoja muutoksia samanaikaisesti, kun valtiojuna jatkoi kovaa vauhtia tunnelissa, jossa valoa tuovaa toista päätä ei vielä näy.

Kovaotteisena järjestöjohtajana tunnettu Rinne kääri hihansa ja ryhtyi töihin. Karskin kuoren alta löytyi myös poliitikko, aina ei voi jyrähtää.

– Puheenjohtajana hyppäsin suoraan eurovaaleihin. Aikaisemmasta työhistoriasta asiat ovat perusasetelmiltaan tuttuja, mutta on pakko todeta, että näkökulma on muuttunut aika paljon puheenjohtajana ja valtiovarainministerinä. Alussa illat menivät tosi tiiviisti asioihin perehtymiseen, toteaa paljon julkikuvaansa rennomman oloinen Rinne.

Vientiä uusille markkina-alueille

Rinne toteaa, että Suomen talous on todella vaikeassa tilanteessa. Julkista taloutta pitää tasapainottaa ja toisaalta luoda työtä ja talouskasvua. Töitä siis riittää eikä tilannetta helpottanut yhtään Venäjän ja Ukrainan kriisi, joka toi mukanaan myös Suomen talouteen vaikuttavia elementtejä. 

– Suomen viennistä Venäjä on noin kymmenen prosenttia, ja pakotteet ja vastapakotteet vievät siitä noin puolet pois. Bruttokansantuotteeseen se tuo puoli prosenttia miinusta.

Valtiovarainministeri muistuttaa kuitenkin, että Venäjänviennin hiipuminen ei johdu pelkästään Ukrainan kriisistä. Venäjän kova 7–8 prosentin talouskasvu oli hiipunut jo viime vuosien aikana ja tänä vuonna se on todennäköisesti jo lähellä nollaa tai jopa miinuksella. Tämä oli näkynyt viennissä jo aiemmin. 

Ministeri haluaa muistuttaa, että Suomen tilanne on kehittynyt jo 2000-luvun alusta lähtien. Myöhemmin voimakkaasti edenneen rakennemuutoksen lähtölaukaus oli, kun Kiina ja muut Aasian maat avautuivat markkinataloudelle. Finanssikriisi pahensi tilannetta.

– EU on kokonaisuutena hitaan kasvun aluetta.  Viennistämme 55 prosenttia menee EU:n alueelle, ja kun sen rakenne on vielä investointituotteita, on selvää, että vienti sakkaa selkeästi. Kehitys on vähentänyt vientituloja ja samalla valtion tuloja. Jos emme pääse ponnistamaan Aasian markkinoille tai Saharan eteläpuoleiselle alueelle, niin hitaan kasvu aika jatkuu pitkään.

– Samanaikaisesti on tapahtunut rakennemuutos paperi­teollisuudessa, tehtaita on jouduttu sulkemaan ja työ­paikkoja on menetetty. Nokian merkitys kansantaloudelle ja työ­paikkoihin  oli merkittävä, ja nykyisessä tilanteessa sekin on käänteinen.

Suomesta on hävinnyt muutamassa vuodessa 160 000 vientiteollisuuden työpaikkaa, eikä tilalle ole kyetty rakentamaan merkittävästi uutta työtä. Työttömyysaste olisi jopa merkittävästi suurempi, ellei Suomen ikärakenteesta johtuen ihmisiä siirtyisi eläkkeelle paljon enemmän kuin työmarkkinoille tulee uusia työntekijöitä.

– Ennen kriisejä valtiontalous oli hyvässä kunnossa. Tästä syystä olemme nyt pystyneet ottamaan velkaa, turvaamaan palvelut ja myös elvyttämään.

Syksyn budjettiesityksen jälkeen julkisen sektorin velka on 60 prosentin tuntumassa ja valtion velka lähellä 50 prosenttia. Komission sääntöjen näkökulmasta velkasuhde ei kielteisellä tavalla ylity.

– 60 prosenttia ei tule ylittymään, koska meillä on kriisimaille annettuja solidaarisuuseriä, vakausmekanismiin sijoitettuja varoja sekä takauksia, vakuuttaa Rinne.

– Tulevia sukupolvia ajatellen lisävelkaantuminen pitää pystyä taltuttamaan, että syntyy puskuria mahdollisia tulevaisuuden kriisejä varten. 2018 velkasuhde näyttäisi nykyisen ennusteen mukaan taittuvan.

Mistä kohtaa arvoketjua lisäarvoa

Antti Rinne sanoo, että leikkaaminen ja verotuksen kiristäminen ei voi jatkua ikuisuuksiin. Nyt tehdyillä budjettipäätöksillä tulee 4–5 vuoden sisällä 40 000–50 000 työpaikkaa.

– Julkisen puolen infrastruktuurin satsauksilla ei voida tulevaisuutta rakentaa. Pitää saada yksityinen sektori investoimaan ja myös ulkomaisia investointeja Suomeen. Pidemmällä juoksulla pitää löytää ne oikeat megatrendit, joiden varaan rakennetaan teollista ja tuotannollista tulevaisuutta.

– Tällä hetkellä me vielä harjoittelemme, mistä kohtaa arvoketjua voisimme ottaa osaamisestamme lisäarvoa. Koulutuksessa olemme maailman kärkimaita niin perusopetuksessa kuin yliopistoissa ja sama koskee terveydenhuoltoa. 

Näistä mallinnuksista voisi Rinteen mukaan tehdä kauppatavaraa maailmalle.

– Tulemme ensimmäisenä maapallolla ratkaisemaan ikääntymiseen liittyvän palvelukokonaisuuden, jossa hyödynnetään varmasti tietotekniikkaa merkittävästi nykyistä paremmin.

Megatrendeistä puhuessaan Antti Rinne pääsee vauhtiin. Ajatuksiaan hän ryydittää mielellään käytännön esimerkeillä.

– Kaupungistuminen on yksi megatrendi, jossa meillä on osaamista. Sen osoittaa toimiva infrastruktuurimme.

Cleantech-toimialan eli puhtaan teknologian vienti kasvaa kovaa vauhtia juuri siellä, mistä Rinne toivoo löytyvän uusia vientimaita: Venäjä, Aasia ja Afrikka. Alan strateginen ohjelma on käynnistetty 2012 ja sen avulla tavoitellaan 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Rinne kertoo, että Lappeenrannassa SDP:n eduskunta­ryhmän kevätkokouksen yhteydessä eräs mies oli tullut juttelemaan hänen kanssaan. Mies työskenteli suomalaisessa ­konsulttitoimistossa kansainvälisten hankkeiden parissa.

– Hän kertoi, että he ovat voittamassa kilpailun Nepalin pääkaupungin Katmandun vesi- ja viemäriverkoston suunnittelusta ja toteutuksesta.

Toisena megatrendinä Rinne pitää ilmaston lämpenemistä, joka aiheuttaa haittaa joka puolella maailmaa.

– Puhdas vesi on tulevaisuudessa tärkeää. Me osaamme tehdä 7 000 henkeä vetäviä laivoja, jotka puhdistavat jäte­vetensä ja käyttävät sen uudelleen.

Rinne näkee suuria mahdollisuuksia myös selluteollisuudessa, joka vaatii aktiivista tuotekehitystä.

– Jossain vaiheessa tulee tilanne, jolloin öljypohjaiset tuotteet pitää korvata muulla perusmateriaalilla. Jo nyt sellusta on tehty muovimukeja ja -pusseja.

Rinne korostaa vientiteollisuuden merkitystä, mutta muistuttaa myös pk-sektorin tärkeydestä. Siellä on paljon piilossa olevaa työtä, joka pitää saada näkyväksi ja ihmiset kohtaamaan avoimet työpaikat.

– Käytännön esimerkki löytyy Oulusta, kun Microsoft ja Qualcomm vähensivät väkeä. Maakuntaliiton aktiivinen ­virkamies yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa selvitti mahdollisia avoimia työpaikkoja tietynlaisella palkkatukimallilla. 

Nettisivuille tuli kymmenessä minuutissa yrittäjiltä viestiä 99 avoimesta työpaikasta. Nettisaitti oli auki pari viikkoa, ja yli 300 ihmistä työllistyi. Useampi yritys oli valmis palkkaamaan kerralla jopa viisi työntekijää.

– Pk-sektoriin on tärkeää kohdistaa työnvälitystoimintaa, ja Oulu on toiminut nyt pilottina. Työpaikat löytyivät vielä omalta alalta, joten ihmisten ei tarvinnut miettiä muuttamista.

Verotuksen pitää olla oikeudenmukaista

Megatrendien kasvuvaikutus tulee vasta vuosien kuluttua. Nykytilanteessa talouden tasapainottamiseen vaikuttavat työkalut ovat verotus ja säästöt.

– Veroasteemme on jo nyt korkea. En halua lähteä arvioimaan, onko jossain vielä liikkumavaraa. Ehkä suurten pääomatulojen kohdalla, hän pohtii.

Yksi selkeä, joskin valtiontalouden kannalta pieni puro aiotaan kuitenkin padota. Tämä koskee tiettyjen ammatinharjoittajien mahdollisuutta verosuunnitteluun yrityksen kautta.

– On selkeästi oikeudenmukaisuuskysymys, ettei palkkatuloihin verrattavaa tuloa voi siirtää kikkailemalla lievemmän verotuksen piiriin. Se on epäoikeudenmukainen ja moraaliton tapa toimia. Tämä koskee kaikkia ammattikuntia, joissa työllään pystyy tekemään hyvin merkittävää tuloa. Siis sellaisia aloja, joissa laskutustunti voi olla useita satoja euroja ja tulee houkutus siirtää se lievemmän verotuksen piiriin, Rinne jyrähtää.

Saman tyyppinen ongelma – tosin paljon suuremmassa mittakaavassa – koskee yhteisöveroa, jota EU-maatkin ovat kilvan laskeneet.

– Jossakin raja tulee vastaan. Mielestäni tähän pitää hakea Euroopan tasolla jokin yhteinen linja, ettei yhteisövero ole kilpailun kohde.

– Aggressiivinen verosuunnittelu ja veronkierto veroparatiisien kautta on mittava ongelma, ja siinä pitää tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Tämän ja edellisen hallituksen toimesta asiaan on yritetty vaikuttaa, mutta tämä ei ole pelkästään meidän käsissä.

Rinne ei myöskään kannata Viron tapaista yhteisö- ja osinkoverotusta, jossa vero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun rahat nostetaan yhtiöstä. Hänen mielestään Suomen systeemi on parempi, eikä hän perustele asiaa sen enempää.

– Kokonaisuutena verotuksen pitää olla oikeudenmukaista ja vapaamatkustajat pitää kitkeä pois.

Tulorekisteri ja alv:n maksuperusteisuus

Valtiovarainministeriön vastuulla on niin kutsuttu tulorekisterihanke. Tulorekisteriä varten palkkatiedot ilmoitettaisiin henkilötasolla palkanmaksukerroittain eikä nykyiseen tapaan vuosi-ilmoituksella. 

– Hanke on erittäin tärkeä ja se on Verohallinnossa valmisteltavana ja etenee siellä hyvin. Tulorekisteri sujuvoittaa ihmisten ja yritysten näkökulmasta byrokratiaa ja vähentää hallinnon kustannuksia, kun tiedot ovat helpommin saatavilla. Asiaa viedään eteenpäin, mutta aikataulusta en uskalla luvata mitään.

Tulorekisteri edellyttäisi myös palkkahallinnon käsitteiden merkityssisällön yhtenäistämistä, ja ministeri Rinne korostaa, että juuri siksi valmistelu pitää tehdä huolella.
– Tästä ei saa syntyä lisää byrokratiaa.

Nykyiseen hallitusohjelman pohjalta selvitellään pienyrittäjien maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen siirtymistä. Maksuperustetta on vaadittu erityisesti siksi, että yrittäjä joutuu pitkien maksuaikojen vuoksi maksamaan veron ennen kuin saa suorituksen asiakkaaltaan. 

– Tämäkin asia on valmistelussa. Samalla arvioimme myös pienyrittäjien verorajan tasoa. Tässä on riski, että asia menee vaalien yli. Sinällään tämä on kannatettava hanke.

Irti negatiivisesta kierteestä

Valtiovarainministeri Antti Rinne puhuu paljon mielellään kokonaisuuksista, ei pienistä yksityiskohdista. Sekä poliittinen että taloudellinen tilanne pakottavat maltillisuuteen. Isoja linjoja vedellään kevään eduskuntavaaleja silmällä pitäen. 

– Meillä on hyvät mahdollisuudet päästä negatiivisesta kierteestä irti. Täytyy vaan tehdä oikeita poliittisia päätöksiä, jotka kasvattavat uskoa, että Suomessa kannattaa yrittää ja tehdä töitä.
Samanlaisessa kierteessä ministeri on harrastuksensa kanssa: hän lukee mielellään iltaisin. Nyt hän on usein nukahtanut kirjansa ääreen.