Uusista asioista kannattaa olla utelias

Kansainvälisten konsernien verotuksen johtotehtävissä toiminut Visa Randell näkee taloushallinnon digitalisoitumisessa ison mahdollisuuden koko Suomelle. Siksi kaikkien kannattaa olla uteliaita oppimaan uutta.
5.3.2021 Matti Remes Kuva Samuli Skantsi

Nordean Business Tax -tiimiä vetävä Visa Randell, 42, on ennättänyt kerätä 15-vuotisella työurallaan kunnioitusta herättävän kokemuksen kansain­välisten konsernien veroista vastaavana johtajana ja veroasioiden konsulttina.

Hän on toiminut muun muassa Metsossa ja Tiedossa veroista vastaavana johtajana ja konsulttina PwC:llä. Vapaa-ajallaan hän konsultoi start­up-yrityksiä ja toimii taloushallinnon kouluttajana, muun muassa Taloushallintoliiton arvonlisäverotuksen koulutuksissa.

Randell sanoo, että taloushallintoalan kehitystä on ollut kiinnostavaa seurata eri näkökulmista. Ala on isossa muutoksessa, mutta hän näkee siinä huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

– Tuulen yltyessä toiset rakentavat muureja, toiset tuulimyllyjä. Toivon, että Suomessa taloushallinnossa on enemmän myllyjen rakentajia, jotka näkevät, kuinka paljon digitalisaatiosta voidaan saada virtaa koko kansantalouteen. Suomella on hyvät valmiudet nousta tässä edelläkävijäksi.

Vero-oikeus vei voiton

Randell valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta ja jatkoi sitten kauppakorkeakouluun saadakseen lisäaikaa ammatinvalintaan. Kauppakorkeassa hän päätyi opiskelemaan yritysjuridiikkaa, koska aihe oli jo ennestään jossakin määrin tuttu.

– Etenkin vero-oikeus tuntui omalta, sillä olen pitänyt aina matematiikasta ja laskemisesta. Lisäksi verotuksessa miellytti se, että asiat voi esittää kvantitatiivisesti toisin kuin monella kvalitatiivisemmalla alalla.

Tällä Randell tarkoittaa sitä, että verosuunnittelussa asiakkaalle voi esittää selkeät luvut, kuinka paljon hän voi säästää, jos esitetyt toimenpiteet toteutetaan. Asiat perustuvat faktoihin, ei mutu-tuntumaan.

Kauppakorkeakoulun jälkeen vuonna 2005 Randell aloitti PwC:llä arvonlisäverotuksen konsulttina. Uran alkuvaiheeseen mahtuu puolen vuoden harjoittelu Brysselissä Euroopan komission verotuksen ja tulliasioiden pääosastolla.

– Se avasi silmät komission keskeisestä roolista arvonlisä­veroasioissa EU:ssa. Sieltä tulevat Suomeakin koskevat yhtenäiset säännöt, joiden noudattamista myös valvotaan.

Visa Randell on toiminut vuosien ajan startup-yrityksissä neuvonantajana. Kyse on ollut lähinnä it-alan yhtiöistä, mutta vaikuttaapa hän myös pienpanimo Salama Brewingin hallituksessa.

Globaalien yhtiöiden veroasiat tutuiksi

Randell jatkoi PwC:llä, mutta siirtyi pian alv-asioista konsultoimaan suuria yrityksiä tuloveroasioissa. Yhteistyö Metson kanssa johti siihen, että häntä pyydettiin konepajayhtiöön töihin hoitamaan arvonlisäveroasioita.

– Oli avartavaa päästä globaaliin yhtiöön ja saada paljon vastuuta.

Puolentoista vuoden päästä vastuuta tuli roppakaupalla lisää, kun Randell nimitettiin konsernin verojohtajaksi paikan yllättäen vapauduttua. Pian tämän jälkeen alkoi iso yritysjärjestely, jossa Metso jakaantui kahdeksi pörssiyhtiöksi, Metsoksi ja Valmetiksi. Hieman myöhemmin Metson automaatio-liiketoiminta myytiin Valmetille.

– Jättiprojektit työllistivät runsaasti myös veropuolella.

Konepajateollisuus vaihtui it-alaan, kun Randell sai puhelun headhunterilta ja siirtyi Tietoon eli nykyiseen Tieto­Evryyn verojohtajaksi ja konsolidointitiimin vetäjäksi. Konsolidoinnissa vedetään yhteen kansainvälisen konsernin erillisyhtiöiden tilinpäätökset ja raportoidaan IFRS-luvut sijoittajille.

– Metson ja Tiedon aikana oli erityisen kiinnostavaa suunnitella kansainvälistä verotusta isoissa transaktioissa ja miettiä käytännön toteutusta eri rakennemuutoksissa. Mahdollisuuksia oli runsaasti myös optimoida voittovarojen kotiutusta tai siirtohinnoittelua.

Startupien sparrausta vapaa-aikana

Neljän ja puolen Tieto-vuoden jälkeen Randell kaipasi vaihtelua ja vaihtoi pörssiyhtiöistä pieneen konsulttiyritykseen toimitusjohtajaksi ja osakkaaksi kesällä 2019. Tavoitteena oli lähteä kasvattamaan vero- ja laskentatoimen neuvontaa antavaa yritystä.

– Kokemus oli kiintoisa, mutta tehtävä ei ollut kovin helppo. Varsinkin uusasiakashankinta vaikeutui, kun päälle iski korona.

Randell päätti hakeutua muualle, ja hänet valittiin nykyiseen tehtäväänsä vetämään Nordean Business Tax -yksikköä. Välillisten ja operatiivisten verojen ohella tiimi vastaa konsernin tilinpäätöksen verotuksesta ja verotuksen kontrolloinnista.

Virtaa ja kiinnostusta talousasioihin riittää vielä vapaa-aikanakin. Randell on toiminut usean vuoden ajan startup-yrityksissä neuvonantajana. Kyse on ollut lähinnä it-alan ­yhtiöistä, mutta hän vaikuttaa myös pienpanimo Salama Brewingin hallituksessa.

Pari vuotta sitten aloittanut yritys ryhtyi viime syksynä viemään oluita Tšekkiin ja Saksaan, pian myös Espanjaan.

– Panimon perustivat vanhat lukiokaverini Tampereelta. Talous- ja lakiasioiden neuvonnan ohella olen ollut mukana laatimassa strategiaa. Liiketoiminnalliset asiat ovat kiinnostaneet aina. Myös vanhempani olivat yrittäjiä, ja arvostan yrittäjähenkisyyttä.

Kaikki hyötyvät taloushallinnon sähköistymisestä

Randellin mielestä sekä isojen että pienten yritysten näkökulmasta on tärkeää, että työ taloushallinnon informaation saamiseksi täysin rakenteiseksi ja digitaaliseksi etenevät. Se auttaa rakentamaan kattavan ja reaaliaikaisen kirjanpidon sekä automatisoidut viranomaisraportoinnit.

– Mitä mahdollisuuksia näiden asioiden toteuttaminen avaakaan!

Facebookin ja Googlen kaltaiset globaalit jätit ovat osoittaneet, että tieto on valtaa ja dataa hyödyntämällä voidaan tehdä rahaa. Randellin mielestä vastaavanlaista menestyvää liiketoimintaa voidaan saada aikaan myös taloushallinnon transaktioista saatavan tiedon avulla.

Tätä varten Suomeen tarvitaan infra ja pelisäännöt, joilla dataa kerätään tietyssä muodossa.

– Toisaalta kehitykselle ei ole vaihtoehtoja, sillä taloushallinto sähköistyy täysin joka tapauksessa jollakin aika­välillä. Tähän on kaikenkokoisten tilitoimistojen ja etenkin vielä mappi­ajassa elävien yritysten syytä valmistautua.

Randellin mielestä on myönteistä, että valtionhallinto on aktiivisesti ajamassa taloushallinnon sähköistymistä. Eturintamassa on ollut Verohallinto, joka on ohjannut asiakkaitaan sähköisiin palveluihin. Seuraava uudistus saattaa koskea arvonlisäverotuksessa siirtymistä transaktiokohtaiseen ilmoittamiseen.

Kehitykselle ei ole vaihtoehtoja, sillä taloushallinto sähköistyy täysin joka tapauksessa jollakin aikavälillä.

– On hyvä, että valtio ajaa digitaalisia uudistuksia, sillä näin saadaan tarvittavia standardeja. Toisaalta uudistuksia on ehdottomasti suunniteltava yhteistyössä yritysten kanssa, jotta järjestelmistä tulee tarkoituksenmukaisia, eivätkä ne aiheuta ylimääräistä hallinnollista taakkaa.

Myös kansainvälinen ulottuvuus kannattaa Randellin mielestä muistaa.

– Alv-raportointivaatimusten standardointi EU-tasolla kansalliset erityispiirteet huomioiden olisi mielestäni järkevämpää kuin kansallisen tahon puuhastelu.

– Toivon, että viestinnän merkitys ymmärretään. Kommunikaatiota tarvitaan yhteistyön ja luottamuksen rakentamisessa, Visa Randell pohtii koronan aiheuttamia muutoksia työelämään.

Uusista asioista kannattaa olla utelias

Randellin mielestä on ymmärrettävää, että uudistukset herättävät myös muutosvastarintaa. Maailma muuttuu kuitenkin väistämättä. Siksi hän kannustaakin kaikkia taloushallintoalan ammattilaisia olemaan uteliaita ja seuraamaan kehitystä.

Kirjanpito on sähköistynyt ja määrämuotoistunut viime vuosikymmeninä jatkuvasti, mutta nopeasti kehittyvä teknologia kiihdyttää muutosta ja sen vaikutukset ovat entistä laajemmat.

– Muutos tapahtuu asteittain, mutta uusi teknologia muuttaa väistämättä taloushallinnon työtehtäviä. On selvää, että dataa paikasta toiseen siirtävät työt siirtyvät ohjelmistojen hoidettaviksi.

Randell ennustaa, että rutiininomaisen datan siirtämisen sijaan kirjanpitäjän työ on jatkossa yhä enemmän datan tulkintaa eli asiakkaiden liiketaloudellisen tilanteen ymmärtämistä ja optimointia. Työ lähenee näin kontrollerin tehtäviä. Siksi liiketoiminnallista ajattelua kannattaa kehittää.

– Ymmärrys taloushallinnosta antaa tulevaisuudessakin hyvän pohjan. Tätä osaamista tarvitaan aina, mutta kokonaisuuden hahmottamisen merkitys korostuu entisestään.

Jatkuva kouluttautuminen tärkeää

Randellin mielestä itseään kannattaa kehittää jatkuvasti. Esimerkiksi ohjelmisto- ja tietojärjestelmäosaamisen merkitystä ei voi aliarvioida.

– Toivon, että jokainen taloushallintoalan ammattilainen hallitsisi näistä ainakin perusasiat.

Randellin mukaan Taloushallintoliiton koulutuksia kannattaa hyödyntää, mutta myös esimerkiksi yliopistoilta löytyy kaikille avoimia verkkokursseja. Hyvä esimerkki on Helsingin yliopiston ilmainen Elements of AI -kurssi tekoälyn perusteista.

Uuden oppimisessa kannustetaan usein menemään oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, missä joutuu kohtaamaan uusia ja vaikeitakin asioita. Randellin mielestä tämä ei välttämättä ole paras etenemistapa.

– Epämukavuusalueella ihminen menee helposti lukkoon, eikä silloin voi olla parhaimmillaan. Kannattaakin miettiä omia vahvuuksiaan ja keskittyä juuri niiden kehittämiseen.

Ihmisten erilaiset vahvuudet ovat Randellin mielestä työelämässä iso rikkaus. Hyvässä tiimissä on kaikenlaisia ihmisiä, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia.

– Toiset tiimiläiset ovat hyviä ideoimaan, toiset toteuttamaan. Tarvitaan luovuutta ja järjestelmällisyyttä. Kriitikoitakin tarvitaan, jotta osataan arvioida realistisesti riskit ja uhat.

Korona toi johtamiseen uusia haasteita

Visa Randell on toiminut suurimman osan työurastaan esimiestehtävissä. Niin nytkin Nordeassa, ­missä hän on syksystä lähtien vetänyt kahdeksanhenkistä kansainvälistä tiimiä.

Korona-aika on tuonut johtamiseen aivan uudenlaisia haasteita, kun etätyön tekemisen määrä on noussut räjähdysmäisesti.

– Monessa organisaatiossa korona on nostanut esiin johtamisen kulmakiven eli luottamuksen.

Randellinkin tiimissä yhteydenpito tapahtuu pitkälti videopuheluilla. Hänestä keskustelut verkossa kasvokkain ovat tärkeitä, jotta henkinen yhteys säilyy. Vapaamuotoisempaakaan yhteydenpitoa ei saa unohtaa.

– Esimerkiksi kepeitä afterwork-tapahtumia voi järjestää mukavasti Teamsissa. Meillä on ollut vaikkapa Kahoot-tietokilpailuja, mikä on lähentänyt tiimiläisiä.

Randell on havainnut, että korona-aika on ollut erityisen raskas yksin asuville ja vilkkaaseen sosiaaliseen elämään tottuneille. Esimiehen on ­siksi ­tärkeää kysyä säännöllisesti työntekijöiden hyvinvoinnista ja muistuttaa, että kesken päivänkin kannattaa käydä ulkona.

– Muuten elämästä tulee yksi pitkä murmelipäivä.

Randellin mielestä johtajalta vaaditaan ­korona-aikana erityistä herkkyyttä havaita mahdolliset avuntarpeet ja pyrkiä ennaltaehkäisemään esimerkiksi työuupumusta. Lisäksi on tärkeää muistuttaa tiimiläisille säännöllisen työajan ­merkityksestä etätöissä, jotta tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä pysyy kunnossa.

– Välittäminen näkyy myös teknisten ­laitteiden läpi. Johtaminen on oikeasti myös ­ihmisistä ­huolta pitämistä, tukemista ja toiminnan ­mahdollista­mista.

Randellin mielestä on vielä mahdotonta ­arvioida, millaisia pysyviä muutoksia korona-aika tuo työelämään.

– Toivon ainakin, että viestinnän merkitys ymmärretään ja se jää pysyväksi. Monella on ollut ­rankkaa, kun kommunikaatiota ei ole ollut työyhteisössä riittävästi. Sitä tarvitaan yhteistyön ja luottamuksen rakentamisessa.

Visa Randell

  • Nordean Business Tax -yksikön vetäjä 2020–
  • Syntynyt: vuonna 1978 Lahdessa
  • Koulutus: Oikeustieteen ja kauppatieteiden maisteri
  • Aiempi työura:
    – PwC, verokonsultin tehtävät (2005–2011)
    – Metso, arvonlisäverotuksen asiantuntija ja
    verojohtaja (2011–2015)
    – Tieto, verojohtaja (2015–2019)
    – Fiscales, toimitusjohtaja ja osakas (2019–2020)
  • Harrastukset: startupit, sijoittaminen, urheilu,
    lukeminen