Työ­ura alussa: kirjan­pitäjä, palkka­hallinnon ammattilainen ja tilin­tarkastaja

KLT-kirjanpitäjä Jenna Ståhlberg:

”Kirjanpitäjän työ avaa kiinnostavia urapolkuja”

Kirjanpitäjän työ avaa monia mahdollisuuksia kiinnostavaan työuraan taloushallintoalalla. Tilitoimistossa pääsee myös perehtymään eri toimialojen yritysten liiketoimintaan.

Jenna Ståhlberg, 26, lähti lukion jälkeen opiskelemaan liiketaloutta Laurea-ammattikorkeakouluun. Laskentatoimen ottaminen pääaineeksi oli luonteva valinta, sillä myynti, markkinointi tai HR-asiat tuntuivat hänestä hieman vieraammilta.

– Olen aina pitänyt matematiikasta ja ollut järjestelmällinen. Ennen opintoja ei ollut kuitenkaan selvää, haluaisinko numeroiden pariin töihin pankkiin, vakuutusyhtiöön tai vaikkapa Kelaan.

Ensimmäisenä vuonna eteen tullut kurssi kirjanpidon perusteista kolahti Ståhlbergiin kunnolla.

– Tiliristikoita tehdessä tiesin heti, että tilitoimistoala on minun alani. Innostuin aiheesta niin paljon, että tein vapaa-ajallakin ylimääräisiä tehtäviä. Kirjapitäjän tehtävissä kiehtoo onnistumisen tunne, kun saa debetin ja kreditin rivit täsmäämään.

Opintoihin sisältyvän viimeisen harjoittelujakson Ståhlberg aloitti Tilitoimisto Roineella syksyllä 2017 Lohjalla. Ennen harjoittelua häneltä oli jo kysytty, kiinnostaisiko häntä toimistossa vakituinen työ valmistumisen jälkeen.

– Harjoitteluaikana oli hyvin aikaa katsoa, onko tämä minun työpaikkani.

Hyvä startti kirjanpitäjän tehtäviin

Työuransa alussa Ståhlberg pääsi perehtymään laajasti tilitoimiston työtehtäviin ja sai niihin työtovereiltaan hyvin opastusta. Pikkuhiljaa vastuuta tuli koko ajan lisää, kun kokemusta alkoi karttua.

– Puolen vuoden töissä olon jälkeen pääsin Taloushallintoliiton järjestämälle kirjanpidon peruskurssille syventämään oppimista. Kurssista oli paljon hyötyä, sillä se tuki hyvin jo töissä opittuja käytännön asioita.

Aluksi Ståhlbergin vastuulla oli toiminimien kirjanpitoja, mutta vähitellen asiakkuudet laajenivat myös osakeyhtiöiden tilinpäätöksiin, veroasioihin ja palkanlaskentaan.

Asiakkaat ovat pääasiassa paikallisia pk-yrityksiä eri toimialoilta.

– On kiinnostavaa tutustua eri aloihin ja perehtyä, mitä yritykset tekevät. Se on välttämätöntä, jotta pystyy antamaan asiakkaille neuvoja. Työpäivät muodostuvat usein tämän vuoksi hyvin monipuolisiksi, eikä niitä voi ainakaan yksitoikkoisiksi kutsua.

– Toisaalta pidän myös peruskirjanpidosta ja paperisten tositteiden laittamisesta järjestykseen.

Ståhlbergin vastuulla on kerrallaan noin 20–30 asiakkuutta. Hänen mukaansa tuon määrän pystyy hyvin hallitsemaan työajan puitteissa.

– Toki tilinpäätösaika tammikuun lopusta toukokuun lopulle on kiireinen, mutta muina aikoina ennättää kouluttautua ja pitää pois lomat.
Asiakaskunnasta noin puolet hyödyntää sähköistä taloushallintoa. Ståhlberg toivoo, että siihen siirtyisi yhä useampi asiakas.

– Sähköinen kirjanpito nopeuttaa ja sujuvoittaa työtä, kun tositteita ei tarvitse odotella postista, vaan materiaalia voi työstää oman aikataulun mukaan.

Työpäivään mahtuu paljon asiakaspalvelua

Tilitoimisto Roineella on viisi työntekijää. Ståhlberg arvostaa hyvää tiimityötä, jossa työkavereilta saa tarvittaessa apua pulmatilanteissa ja asiat hoidetaan yhdessä.

– Työ on vastannut aika lailla odotuksia. Eniten yllätti se, kuinka paljon työpäivät sisältävät asiakaspalvelua. Työ on paljon muutakin kuin tositteiden tallentamista.

Myös asiakkaita askarruttavien kysymysten kirjo yllätti. Kirjanpidon ohella kirjanpitäjältä saatetaan kysyä neuvoja myös liiketoimintaan liittyvissä asioissa.

– Oman osaamisalueen tulee olla tosi laaja. Meidän linjamme on pyrkiä selvittämään vastaukset asiakkaiden kysymyksiin, jos se on suinkin mahdollista. Se kuuluu hyvään asiakaspalveluun.

Työn monipuolisuus on Ståhlbergin mielestä sekä rikkaus että haaste. Kirjanpitäjän on osattava tulkita tilanteita ja etsiä tietoa. Esimerkiksi lakien tulkitseminen ja soveltaminen käytännön kirjanpidossa ovat välillä haasteellisia.

– Aina ei voi olla varma, miten asian kuuluisi mennä. Silloin auttaa, kun voi kysyä kokeneemmalta työkaverilta. Myös Taloushallintoliitolta ja verottajalta pystyy kysymään neuvoa, joten ongelmatilanteissa ei jää koskaan yksin.

Hyvä ponnahduslauta taloushallintoalalle

Ståhlberg suosittelee tilitoimistossa työskentelyä, jos tavoitteena on edetä urallaan taloushallintoalalla. Kirjanpitäjän työ antaa hänestä hyvän perustan numeroiden ymmärtämiselle, jos haaveena on vaikkapa talousjohtajan tai konsultin ura.

– Työ huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin vain tositteiden kirjaamista tietokoneelle.

Se vaatii mielenkiintoa perehtyä tarkemmin, miksi vaikkapa jokin kirjaus tehdään. On myös pystyttävä kyseenalaistamaan asioita, eikä tyytyä vain siihen, että näinhän on aina ennenkin tehty.

Ståhlberg suoritti taloushallintoalan asiantuntijatutkinnon eli KLT-​tutkinnon heti, kun hän oli kerännyt tähän riittävästi työkokemusta.

– Kirjanpidon ohella lasken myös palkkoja, joten PHT-tutkinnon suorittaminenkin voisi olla paikallaan. Myös TNT-tutkinto on alkanut kiinnostaa. Se vaatii kuitenkin ehkä enemmän työkokemusta konsultoinnista.

Ståhlberg viihtyy nykyisessä työssään ja haluaa kehittää osaamistaan muun muassa koulutuksilla, joita Taloushallintoliitto järjestää. Kauempana tulevaisuudessa siintää haave siirtyä jossakin vaiheessa tilintarkastuksen puolelle.

– Se voisi tulla kyseeseen silloin, kun on saanut tarpeeksi vahvan pohjan ja ymmärryksen kirjanpidosta.

PHT-palkanlaskija Katariina Bifeldt:

”Palkanlaskijan työn monipuolisuus yllätti”

Palkanlaskijan työ vaatii perusasioiden ohella lakeihin ja työehtosopimuksiin perehtymistä. Myös hyviä vuorovaikutustaitoja tarvitaan, kun asiakkaiden kanssa ollaan paljon tekemisissä.

Katariina Bifeldtin, 29, innostuminen taloushallintoalasta ei ole sattumaa, sillä alan valinnassa painoi vahvasti sukutausta. Hänen äitinsä Nina Bifeldt on toiminut yli kaksi vuosikymmentä tilitoimistoyrittäjänä Nurmijärvellä.

NB-tilipalvelut Oy:ssä pääkirjanpitäjänä työskentelee myös Katariinan sisko Pauliina Bifeldt.

– Aloitin vuonna 2018 palkanlaskijana, kun tilitoimistossa tarvittiin sille puolelle tekijää. En oikein tiennyt, mitä työltä odottaa.

– Eniten yllätti tehtävien monipuolisuus. Työ on paljon muutakin kuin vain tietokoneen näpyttelyä. Asioiden hoitaminen yhdessä asiakkaiden kanssa on palkitsevaa, Katariina Bifeldt sanoo.

Bifeldt opiskeli turvallisuusalaa ja valmistui tradenomiksi Laurea-ammattikorkeakoulusta, jossa hän keskittyi oikeudellisiin aineisiin.
Palkanlaskijan työhön hän on päässyt sisään käytännön töissä ja käymällä Taloushallintoliiton ja kauppakamarin koulutuksissa, muun muassa kirjanpidon perusteet -kurssin.

Palkkahallinnon asiantuntijoiden PHT-tutkinnon Bifeldt läpäisi viime syksynä.

Vuorovaikutustaidot korostuvat

Bifeldtin mielestä palkanlaskenta on välillä varsin haastavaakin. Lakeja ja työehtosopimuksia on osattava tulkita yhdessä asiakkaan kanssa. Vaikeita asioita voivat olla esimerkiksi ylitöistä maksettavat lisät, joissa on eroja eri toimialojen välillä.

Myös tulorekisteriin liittyvät asiat on hallittava hyvin, jotta tiedot maksetuista palkoista ja etuuksista ilmoitetaan oikein viranomaisille.
NB-tilipalvelujen toimisto sijaitsee Nurmijärven Klaukkalassa. Kanssakäyminen pääasiassa paikallisista yrityksistä koostuvan asiakaskunnan kanssa on mutkatonta.

– Asiakkaiden on helppo poiketa ja kysyä apua. Työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä asiakkaiden kanssa ollaan paljon tekemisissä.

Asiakkaiden kysymykset koskevat usein muutakin kuin taloushallintoa. Pienessä yrityksessä yrittäjä voi esimerkiksi pohtia työntekijän palkkaamista. Etenkin ensimmäiseen rekrytointiin liittyy paljon selvitettäviä asioita, kun on otettava huomioon päätöksen taloudellinen kannattavuus ja työnantajan moninaiset vastuut.

– Hyvään asiakaspalveluun kuuluu, että pyrimme etsimään vastaukset kaikkiin kysymyksiin.

Paljon vaihtoehtoja kehittyä työssä

Neljän vuoden kokemuksella Bifeldt voi suositella taloushallintoalaa lämpimästi. Työn monipuolisuuden ohella hän kehuu hyviä kehittymismahdollisuuksia.

– Alalla voi olla moniosaaja, joka hoitaa sekä kirjanpitoa että palkanlaskentaa. Toisaalta voi erikoistua tietyn toimialan tai yhtiömuodon asioihin tai perehtyä erityisesti veroasioihin.

Palkanlaskennan rinnalla Bifeldt on laajentanut työsarkaansa asteittain kirjanpitoon. Tavoitteena on jossakin vaiheessa suorittaa kirjanpidon KLT-asiantuntijatutkinto.

Sivutoimenaan hän toimii myös laillistettuna vuokranvälittäjänä.

Taloushallintoala digitalisoituu vauhdilla. Bifeldt ole kuitenkaan huolissaan töiden katoamisesta.

– Automatisoinnista huolimatta ihmisen täytyy jatkossakin tarkistaa, että numerot ovat oikein. Myös lakien ja työehtosopimusten tulkintaa koneet eivät pysty tekemään. Oman osaamisen kehittäminen on kuitenkin koko ajan tärkeää.

Perheyrityksessä plussia ja miinuksia

NB-tilipalveluissa on tällä hetkellä viisi työntekijä. Syksyllä on tarkoitus rekrytoida tiimiin kuudes asiantuntija.

Katariina Bifeldt sanoo, että perheyrityksessä työskentelyssä on plussia ja miinuksia. Plussaa on vahva yhdessä tekemisen meininki. Miinusta on se, että lomapäiviä ei aina ennätä pitää, kun asiakkaiden asiat on hoidettava yhdessä kuntoon.

– Me tyttäret olemme käytännössä yhtä lailla yrittäjiä kuin äitikin. Kun meiltä loppuu tietotaito, niin äiti tulee apuun vahvalla kokemuksellaan.

Bifeldtien tavoitteena on kuitenkin erottaa työasiat vapaa-ajasta.

– Perheen kokoontuessa vaikkapa mökillä yritämme välttää työasioista puhumista. Välillä puhe kuitenkin niihin lipsahtaa.

HT-tilintarkastaja Lauri Lehtonen:

”Harjoittelupaikka on vahva ponnahduslauta työelämään”

Tilintarkastajan ura urkenee usein harjoittelupaikan kautta. Siksi harjoittelupaikkoihin kannattaa perehtyä ja hakea itseään kiinnostavaan paikkaan.

Lauri Lehtonen, 31 suoritti alun perin muusikon toisen asteen tutkinnon jazzpiano pääaineenaan, mutta musiikkiopintojen rinnalla hän opiskeli myös merkonomitutkintoa. Kesken merkonomiopintojen hän pääsi kuitenkin Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja opiskeli tradenomiksi.

– Muusikkonakin olisin voinut työllistyä, ja opintojen ohella teinkin paljon soittokeikkaa. Ajattelin kuitenkin, että taloushallintoalan opiskelu ei ainakaan mene koskaan hukkaan.

Opintojensa pakollisen harjoittelujakson Lehtonen teki tilintarkastusyhteisö SYS Audit Oy:ssä. Harjoittelun jälkeen hän sai toimistosta vakituisen työpaikan vuonna 2017.

– Työpaikan löytyminen harjoittelun kautta on tällä alalla varsin tavallista. Se on hyvä asia, sillä opiskelijalla on aikaa katsoa, onko työpaikka itselleen sopiva. Toisaalta työnantaja voi arvioida työntekijän soveltuvuutta.

SYS Auditilla on toimistoissaan vuosittain useita harjoittelijoita. Osa jää yritykseen töihin, toiset työllistyvät muihin tilintarkastustoimistoihin tai huomaavat, ettei ala sittenkään sovi heille.

Taloushallintoalalle tähyäviä opiskelijoita Lehtonen kehottaa panostamaan harjoittelupaikkoihin. Tarjontaan kannattaa perehtyä ja hakea itseään kiinnostavaan paikkaan – ei sinne, minne on helpoin päästä.

– Harjoittelupaikka on vahva ponnahduslauta työelämään. Jos tilintarkastuksesta on työkokemusta, on automaattisesti vahvoilla alan rekrytoinneissa.

Muusikon ja tilintarkastajan työssä paljon yhteistä

Muusikon ja tilintarkastajan ammateista ei äkkiseltään löydy yhteisiä piirteitä. Lehtonen on toista mieltä.

– Molemmat työt vaativat pitkäjänteisyyttä ja perehtymistä asioihin, oli sitten kyse tilinpäätöksen tarkastamisesta tai musiikkikappaleen harjoittelusta.

Ammattikorkeakoulussa tilintarkastajan työtehtäviin ei päässyt juuri perehtymään. Lehtosen mielestä koulu antoi kuitenkin mainiot eväät työelämään. Siellä oppi kirjanpidon perusteet ja tottui hakemaan tietoa.

– Itse työ on sitten tekijäänsä opettanut.

Uransa alkuvaiheessa Lehtonen toimi päävastuullisen tilintarkastajan assistenttina pääasiassa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä sekä pk-sektorin osakeyhtiöissä. Kun kokemus karttui, hän avusti myös esimerkiksi konkursseissa ja yrityssaneerauksissa teetetyissä erityistarkastuksissa.

Kolmen vuoden työskentelyn jälkeen Lehtonen suoritti tilintarkastusalan perustutkinnon eli HT-tutkinnon, minkä jälkeen voi toimia päävastuullisena tilintarkastajana. Vaikeudestaan tunnetun tentin suorittaminen ei ollut mikään läpihuutojuttu.

– Tutkintoon valmistautuminen oli kova ponnistus, mutta onneksi se meni läpi ensimmäisellä kerralla.

Mielikuvia monipuolisempaa työtä

Lehtosen työsarka on vuosien aikana laajentunut eri toimialojen osakeyhtiöihin, yhdistyksiin, säätiöihin sekä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöihin.

Tilintarkastajan työ on hyvin kausiluonteista. Kiireisin aika osuu helmikuusta juhannukseen, jolloin Lehtonen tekee kuusipäiväistä viikkoa ja pitkiä työpäiviä.

– Kesäkuun lähestyessä väsymys alkaa kieltämättä painaa. Toisaalta voimia antaa tieto, että jossakin vaiheessa viimeinenkin tilinpäätös on tarkastettu. Kyse ei ole loputtomasta oravanpyörästä.

– Vastapainoksi voi pitää kaikessa rauhassa kesäloman, ja loppuvuosikin on rauhallisempaa.

Lehtosella ei ollut ennestään kovin selkeää kuvaa tilintarkastajan tehtävistä, mutta työ on vastannut suunnilleen odotuksia.

– Tilintarkastus saatetaan mieltää harmaaksi ja tylsäksi työksi, jossa vain tarkistetaan numeroita. Iso osa työstä on kuitenkin myös yrittäjän kanssa vuorovaikutusta sekä pöytäkirjojen, sopimusten ja muiden hallinnollisten asioiden läpikäyntiä.

– Tämä on myös hyvä aitiopaikka yritysmaailmaan. Päivän aikana saattaa olla työn alla eri toimialoilla toimivien yritysten asioita.
Lehtonen pitää työnsä itsenäisyydestä. Kukaan ei katso, onko toimistolla yhdeksältä, kunhan sovitut asiat hoidetaan.

SYS Auditilla on Jyväskylässä runsaat 20 työntekijää. Lehtoselle hyvä tiimi on ensiarvoisen tärkeää.

– Se tarkoittaa keskinäistä luottamusta, että sovitut asiat tehdään. Kollegat myös auttavat pulmatilanteissa, mikä on oleellista etenkin vasta taloon tulleille.

Tilintarkastajan näkemyksillä painoarvoa

Lehtosen mukaan tilintarkastajan työpäivään mahtuu entistä enemmän konsultointia. Kirjanpitäjät voivat soittaa kesken tilikauden ja kysyä tilintarkastajan kantaa normaalista poikkeaviin kirjauksiin.

Myös asiakasyritykset kysyvät neuvoja liiketoimintaan liittyvissä asioissa. Esimerkiksi yritysjärjestelyihin liittyvät arvonmääritykset teetetään usein tilintarkastajalla.

– Tilintarkastajaa arvostetaan, ehkä vähän pelätäänkin. Sanon kuitenkin aina, että pöydän samalla puolella mekin istumme. Toisaalta jos jostakin asiasta on huomautettavaa, tilintarkastajan on se tehtävä.

Tarkkoja urasuunnitelmia Lehtonen ei ole itselleen laatinut.

– Olen alalla vielä suhteellisen tuore, joten uusien asioiden oppiminen joka päivä on tärkeää.
Haluan saada asiakkaiden asiat entistä paremmin haltuun ja myös kasvattaa asiakasmäärää.

Lehtosen mielestä ajan hermolla pysyminen on tilintarkastajalle oleellista.