Suomen Yrittäjien Jussi Järventaus: ”Tuet pois ja toimintaedellytykset kuntoon”

Isot yritykset ovat globaalin markkinan paineessa keskittyneet ydinosaamiseensa ja yhä suurempi osa tuotannosta tapahtuu pk-yritysverkostossa. Tämä suuntaus alkoi näkyä jo 90-luvulla telakkateollisuudessa ja Nokia-vetoisessa klusterissa.

Viimeisen 10 vuoden aikana lähes kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet yrittäjäsektoriin. Tämä maailmanlaajuinen ilmiö näkyy myös Suomessa. Toinen iso muutos on palvelusektorin merkityksen kasvaminen ja sekin on suurimmaksi osaksi pienyritysten hallussa.

Suomessa on kaikkiaan noin 260 000 yritystä, kun maatilatalous jätetään laskuista. Itsensä työllistävien määrä on lisääntynyt noin 45 000:llä.

– Pitkittyneessä taantumassa palkkatyötä on entistä vähemmän tarjolla. Valinta ei ole aina ollut vapaaehtoista, mutta kyselyjen mukaan näin aloittaneista yrittäjistä vain harva olisi valmis palaamaan palkkatyöhön, toteaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.

Yhteiskunta on reagoinut muutokseen, mutta ei sillä painoarvolla, mitä tilanne olisi vaatinut. Pienen yrittäjän sosiaaliturva on matkan varrella parantunut, mutta verotuksessa, työelämän rakenteissa ja pelisäännöissä on parantamisen varaa.

– Neljän viimeisen hallituksen aikana poliittisella agendalla yrittäjyyden asema on hallitusohjelmatasolla kohentunut ja ollut niissä kärkiasioiden joukossa, mutta miten asioita on pystytty toteuttamaan, on toinen asia, Järventaus sanoo.

Euroopan Unioni vertailee yrittäjäolosuhteita jäsenmaissa ja niissä tilastoissa Suomi on kärkimaiden joukossa. Noissa tutkimuksissa verotuksen taso ja rakenne sekä työmarkkinat on kuitenkin jätetty pienelle painoarvolle, ja ne ovat juuri niitä asioita, joita yrittäjien mielestä pitäisi kehittää.

– Tilanne ei ole hyvä, mutta ei huonokaan. Näissäkin olosuhteissa yrittäjät ovat pystyneet ylläpitämään ja lisäämään työn määrää. Iso potentiaali on kuitenkin vielä hyödyntämättä arvioi Järventaus.

Verotuksen pitää kannustaa yrittämään

Verotuksen suurin ongelma on kokonaisverotuksen taso, joka on nyt yli 45 prosenttia kokonaistuotannosta. Sillä ollaan OECD:n tilaston kärkimaiden joukossa.

– Pitää tietysti muistaa, että verotuksella saadaan myös hyviä asioita yhteiskuntaan. Olemme saaneet muun muassa hyvän koulutusjärjestelmän, infrastruktuurin ja vakaan yhteiskunnan. Verotuksen kokonaistaso on kuitenkin niin korkea, että se vaikuttaa työn tekemisen ja yrittämisen kannusteisiin. Ensimmäinen haaste on, että verotuksen tasoa pitää pystyä painamaan alaspäin, sanoo Järventaus.

Verotuksen alentaminen taas johtaa siihen, että sitä hyvinvointilupausta, joka on annettu julkisten varojen käytön kautta, pitää alentaa. Toisin sanoen julkisia menoja on pakko vähentää.

– Kuuluisaa kestävyysvajetta ei kurota umpeen, jos tällä tiellä jatketaan. Tämä kansantalous on liian pieni näille hyvinvointilupauksille. Järventaus myöntää, että lähivuosina ei ole realistisia mahdollisuuksia merkittävästi keventää verotusta. Hän ei usko, että veroja leikattaisiin niin radikaalisti, että päästäisiin lähelle toivottavaa OECD-maiden keskiarvoa.

– Tästä syystä erityinen huomio pitää kiinnittää siihen, mitä verotuksen rakenteiden sisällä tehdään. Sellainen rakenne, joka korkean veroasteen puitteissa mahdollisimman hyvin kannustaa yrittäjyyteen, kasvuun ja työntekoon, olisi maalle eduksi.

Yhteisö- ja osinkoverotuksen uudistuksen jälkeen voitaisiin siirtyä niin sanottuun Viron malliin, jossa osakeyhtiön tuloa ei verotettaisi ennen kuin se otetaan ulos yhtiöstä.

– Helposti julkisessa keskustelussa unohtuu, että yrittäjän pitää saada kohtuullinen kannuste ja palkkio riskinotolleen verotuksen kautta. Yritys on perustettu yrittäjän ja hänen perheensä toimeentuloa varten ja se ei hirveän paljon auta, jos sitä yrityksen kautta ansaittua palkkaa ei saa ulos kohtuullisesti verotettuna.

– Vaikka meillä olisi järjestelmä, jossa yhtiön tuloa ei veroteta, myös ulosotetun tulon pitää olla säällisen verotuksen kohteena. Tällöin kokonaisverotuksen tason pitää olla alle pääomaverokannan. Tällainen veroaste olisi kannuste ryhtyä yrittäjäksi eli oltaisiin uutta luovan toiminnan parissa.

Elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiöt eivät ole yhteisöveron piirissä. Tällä hallituskaudella heidän verotukseensa ei ole kohdistettu kannustetta. Suomen Yrittäjät on ajanut yrittäjävähennystä ja kehysriihessä oltiin jo lähellä, mutta se ei toteutunut. Yrittäjävähennys olisi toiminut niin, että yritystulo ei olisi kokonaan veroalaista, vaan sitä verotettaisiin vain 95-prosenttisesti. Kokonaisverotukseen sen vaikutus olisi ollut kaksi prosenttiyksikköä. Yrittäjävähennys olisi koskenut 130 000 yritystä eli vaikutus olisi ollut laaja.

– 600 miljoonan kasvupaketin ohella tai sen sijasta olisi voinut panostaa pienyrittäjiin. Yrittäjävähennyksen hinta olisi ollut 120 miljoonaa, ja vaikutukset varmasti tuota summaa suuremmat.

Kehysriihen rakennepoliittinen linjaus ja sen päälle tullut lisäsopeutus mahdollistavat toteutuessaan sen, että velkaantuminen saadaan kuriin ja kokonaisveroastetta voidaan alentaa. Silloin Suomi alkaa olla maa, johon kannattaa investoida.

– Kriittinen kohta on, kuinka hyvin toimenpiteet saadaan vietyä käytäntöön. Jos se onnistuu, emme ole enää Kreikan tiellä, toteaa Järventaus.

Kehysriihessä arvonlisävero jäi ennalleen, mutta monia yrittäjiin kohdistuvia veroja korotettiin. Järventaus sanoo, että tällä kertaa pääomavaltainen teollisuus välttyi korotuksilta. Hänen mielestään taakanjako ei ollut ihan tasapuolinen.

Perintöverosta tullut iso taakka

Yrittäjät ovat keskimäärin palkansaajia ikääntyneempiä, ja lähivuosina on tulossa kymmeniä tuhansia yrittäjäpolven vaihdoksia. Osa niistä olisi mahdollista toteuttaa perhepiirissä.

– Hiukankin isommassa yrityksessä ja miksei pienemmässäkin verotuksesta on tullut iso pulma. Saattaa käydä niin, että perintövero nousee niin huomattavaksi, että kuluu vuosia tai jopa vuosikymmeniä, että se pystytään yrityksen tuotolla maksamaan. Ja niin se pitäisi pystyä rahoittamaan. Tällöin vaihtoehdoksi tulee yrityksen myynti.

Järventaus korostaa, että yritysomaisuuden periminen ei ole rinnastettavissa normaaliin perintöön, koska siinä peritään myös vastuu yritystoiminnasta.

– Perustuslakivaliokunta aikoinaan katsoi, että perustuslain mukaan ei ole mahdollista keventää yritysomaisuutta perittäessä. Tulkinnan mukaan se olisi epätasa-arvoista. Normaaliin perintöön verrattaessa saanto on kuitenkin erilainen, kun vastuu yrityksestä siirtyy.

Tähänkin löytyisi ratkaisumalli läheltä, tällä kertaa länsinaapuristamme Ruotsista. Siellä ei ole perintöveroa. Verotus tapahtuu silloin, kun omaisuus myydään, oli sitten kyseessä normaali perintö tai yrittäjäpolven vaihdos. Nyt hyviä yrityksiä myydään ulkomaiseen omistukseen, jolloin on vaarana, että innovaatiot ja työpaikat lähtevät pois Suomesta.

Valtaosa yrittäjäpolven vaihdoksista ei tapahdu perhepiirissä vaan yritykselle etsitään ulkopuolinen jatkaja esimerkiksi henkilökunnasta. Tällöin myyntivoittoveroon voisi tulla huojennuksia, jos yritys siirtyy työntekijälle kaupan muodossa. Näin siirtoon liittyvä verorasitus oli kevyempi ja kokonaiskustannus ostajalle pienempi.

Työehtojen seurattava yrityksen maksukykyä

Suomen työmarkkinajärjestelmä seuraa liian hitaasti yritysten todellista palkanmaksuvaraa. Jos palkat ja muut työehdot ylittävät yrityksen palkanmaksukyvyn, työllisyys heikkenee eikä pystytä investoimaan.

Suomen historia vuodesta 2007 lähtien osoittaa selvästi, että yksikkötyökustannusten kehitys on ollut kilpailijamaita nopeampaa ja sen seurauksena työpaikkoja menetetään. On kansallinen kysymys löytää mekanismi, joka seuraa maksukykyä. Se on nimenomaan palkansaajaväestön etu.

Yrittäjät ovat nostaneet keskusteluun yleissitovien sopimuksien sisällön muuttamisen siten, että annettaisiin lakiin perustuen mahdollisuus sopia paikallisesti työehtosopimuksista poikkeavalla tavalla. Se antaisi joustoa mutta myös turvaa, sillä palkansaajilla säilyisi subjektiivinen oikeus vedota työehtosopimukseen.

– Saksassa tämä on lyönyt laajasti läpi työehtosopimuksissa. Saksassa sopimuskorotukset ovat suurin piirtein eurooppalaista keskitasoa, kun taas todellisten palkkojen kehitys on ollut maltillista, kun yritystasolla palkat on sovitettu todelliseen palkanmaksukykyyn. Näin on mahdollistettu parempi työllisyys ja Saksa on suoriutunut Euroopassa parhaiden joukossa, vakuuttaa Järventaus.

– Suomessa tarvittaisiin lainsäädäntöä, koska työehtosopimusrintamalla on edetty liian hitaasti.

Järventaus muistuttaa, että myös hyödykemarkkinoilla kilpailua on parannettava. Esimerkiksi julkisen sektorin markkinaosuus on kasvanut.

– Toimimaton kilpailu aiheuttaa kansalaisille kustannuksia.

Tilitoimisto on yrittäjälle tärkeä kumppani

Järventausta mietityttää, mikä on se tapa, jolla Euroopan ja Suomen kilpailukyky palautetaan entiselle tasolle. Sisämarkkinoiden sääntely ja lailla ohjaaminen on mennyt liian pitkälle. Se tukahduttaa luovuutta ja kasvua.

– Sääntelyä pitäisi tehdä vähemmän ja paremmin. Tässä voisi vähän ottaa mallia Yhdysvalloista. Rakennetaan systeemi, joka vapauttaa taloutta eikä kahlitse sitä.

– Lainvalmistelussa pitää ajatella pieniä yrityksiä eli yritysten valtaenemmistöä ensin. Suomessa suurin osa ongelmista on korjattavissa, sillä päätöksenteko on omissa käsissä.

Pankkisääntelyn kiristymisen myötä rahoituksen saaminen on eurooppalaiselle pk-kentälle yhteinen ongelma. Suomessa se on näkynyt lähinnä rahan hinnan nousuna ja ehtojen kiristymisenä.

– Finanssikriisi ei johtunut yrittäjistä, mutta sääntely kohdistuu kansantalouden siihen osaan. Meidän mielestä Basel 3 -tason sääntelyyn pitäisi saada muutoksia.

Järventauksen mielestä tilitoimistojen rooli ja merkitys pk-yrityksille on keskeinen, tämä tulee ilmi myös SY:n tutkimuksissa.

– Yrittäjien on useimmissa tapauksissa vaikeaa tai jopa mahdotonta itse huolehtia taloushallinnon asioista riittävällä ammattitaidolla. Alan ammattilainen on tärkeä apu ja sparrari. Pienten yritysten tilintarkastusvelvollisuuden keventäminen vain korostaa hyvän kumppanin merkitystä. Kun tekniset asiat saadaan hyvään kuntoon, liiketoimintaosaamiselle jää enemmän resurssia.

– Kun tilitoimiston vastuu kasvaa, samalla se tietysti korostaa osaamisen merkitystä. Taloushallintoliiton auktorisointi ja ammattitaidon vahvistaminen ovat tällöin merkittävässä roolissa.

– Järkevä yrittäjä käyttää asiantuntemusta, lisää Järventaus.

Tulevaisuus näyttää hyvältä

Yrittäjyyden tulevaisuus vaikuttaa edellä mainituista seikoista huolimatta hyvältä. Suomalaiselle osaamiselle riittää kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia. Ketterä tuotanto ja yrittäjävetoiset innovaatiot tarjoavat mittaamattomat mahdollisuudet.

Järventaus nostaa esiin startup-innostuksen, ja kansainvälinen pääomakin on kiinnostunut Suomesta.

– Kestävä kasvu vaatii merkittäviä muutoksia ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Vaikka se sisältää ongelman energian hinnan osalta, se samalla tarjoaa mahdollisuuden energiatehokkaan ja uusiutuvan energian tuotannon osalta.

– Kun vielä sähköisessä maailmassa pienikin toimija voi tavoittaa maailmanmarkkinat, niin tulevaisuus näyttää hyvältä, jopa innostavalta.