Rohkeasti yrittäjäksi

Tuusulalainen Timo Sormunen laittoi pystyyn oman tilitoimistonsa vuonna 2009 vain 23-vuotiaana.–Taisin olla yksi Suomen nuorimmista yrittäjistä tällä alalla, hän itse arvelee.Nykyään Sormusen yritys TKS-Consulting Oy toimii emoyhtiönä konsultoivaa tilitoimistopalvelua tarjoavalle Sulan yrityspalveluille. Kahden yrityksen vetäminen onnistuu Sormusen mielestä siinä kuin yhdenkin.–Tosin tilinpäätöksiä täytyy tehdä kaksi, mutta se ei ole suuri vaiva.Mikä sai nuoren miehen perustamaan tilitoimiston niin nuorena?–Sitä on moni kysynyt, naurahtaa Sormunen ja kertoo, että ei saanut alkuun kovin paljon kannustusta.–Etenkin sitä ihmeteltiin, miksi lähdin heti alusta saakka liikkeelle osakeyhtiöllä.Sormunen laittoi kuitenkin saman tien kaiken peliin ja kirjanpitäjänä oli sitä mieltä, että osakeyhtiö on järkevin yritysmuoto.Vapautta ja vastuutaEnnen omaa yritystä Timo Sormunen ehti olla kolme vuotta toisen palveluksessa tehden kirjanpitäjän töitä. Tuo aika oli omiaan opettamaan paljon itse työstä sekä etenkin asiakkaiden kohtaamisesta. Sormunen painottaakin, että aloittelevalla yrittäjällä tulee olla kokemusta ja vaikka yrittäjyys kasvattaakin ajan kanssa, tilitoimistotyö kaikin puolin pitää olla heti jämäkästi hallussa.–Itselläni oli monipuolinen työkokemus ja olin aiemmassa työpaikassani onneksi päässyt hoitamaan asiantuntijatehtäviä, kuten merkittäviä asiakastilanteita. Siellä sain hyvän kuvan siitä, mitkä ovat alan vaatimukset ja millainen tietopohja yrittäjällä tulee olla, hän kertoo.Merkonomiksi vuonna 2005 valmistunut Timo Sormunen kertoo, että suurin syy perustaa oma yritys oli halu toteuttaa itseään ja kokeilla rajojaan.–Tietenkin oma vapaus on isossa roolissa, kun toimii yrittäjänä, Sormunen myöntää mutta lisää, että töitäkin pitää tehdä lähes kellon ympäri.–Tyypillinen työpäiväni on seitsemästä seitsemään, mutta itse kuitenkin päätän, miten tulen ja menen. Taloushallintoalalla on se hyvä puoli, että nykyään ei enää välttämättä tarvita kiinteää toimistoa työntekoon. Kun kaikki aineisto on sähköisenä, niin yrittäjä pystyy tekemään töitä vaikka mökin kuistilta tai joskus jopa kalastusveneestä, Sormunen naurahtaa.Lisää kannustimiaSormusen yritykset työllistävät hänen itsensä lisäksi kolme työntekijää. Hän kertoo saaneensa yhteiskunnalta työntekijän palkkatukea, mutta minkäänlaista muuta rahallista apua hän ei ole yrityksen perustamiseen saanut.–En oikeastaan edes hakenut tukea. Sen sijaan yritin jokin aika sitten kehittämistukea, mutta sitä ei myönnetty tilitoimistolle, koska kyseessä tulisi olla spesiaali toimiala. Paperityökin olisi ollut niin suuri, että päätin keskittyä työntekoon ja hankkia rahat kehittämiseen työnteon kautta, Sormunen kertoo.Myöskään yrityskoulutusta hän ei alussa itselleen hankkinut, tosin sellaista hän ei kokenut edes tarvinneensa.–Kun tilitoimistoa perustetaan, niin siinä ollaan jo ammattilaisia yrityskonsultoinnissa. Silloin osaa jo valmiiksi välttää tietyt aloittelevan yrittäjän sudenkuopat ja tietää, miten kannattaa toimia, Sormunen sanoo.Hän kuitenkin toivoisi, että yhteiskunta tulisi jotenkin aloittelevia ja myös kehittyneempiä yrityksiä vastaan.–Verotukselliset kannustimet olisivat tärkeitä ja myös se, että joskus joku virkamies kysyisi, kuinka yrityksellä menee.Sormunen heittääkin ilmaan ajatuksen, että kenties yrittäjää voisi jossain vaiheessa kiittää yrityksen työllistävästä vaikutuksesta sekä siitä, että yritys on ylipäätään pysynyt pystyssä ja kehittänyt sitä kautta suomalaista yhteiskuntaa. Puhumattakaan, että kysyttäisiin, mitä viranomaiset voisivat yrityksen hyväksi tehdä.Timo Sormunen itse sai aloittelevana yrittäjänä tärkeää tukea omalta ohjelmantoimittajaltaan, tilintarkastajilta ja pankilta.–Ohjelmantoimittajan edustaja otti minut aluksi siipiensä suojaan ja pääsin heidän verkostoonsa aidoksi kumppaniksi, hän kiittelee.Sen verran nuori Timo Sormunen on virkaiältään, että häntä ei vielä voida hyväksyä suorittamaan KLT-tutkintoa. Mutta asia kerrallaan, Sormunen työskentelee täysillä ja hankkii jatkuvasti työkokemusta, jota on jo viitisen vuotta ehtinyt kertyäkin.Verkostoituminen kannattaaSuurimman haasteen yrityksensä alkutaipaleella Sormunen kertoo olleen asiakkaiden hankkiminen.–Lähdin yrittäjäksi aivan puhtaalta pöydältä ja asiakaskunnan löytäminen piti aloittaa nollatilanteesta. Kaikki vanhat asiakkuudet jäivät vanhaan työpaikkaan ja lähdin ihan alusta rakentamaan omaa asiakasverkostoani, Sormunen muistelee.Olemalla aktiivinen ja verkostoitumalla syntyi kuitenkin tärkeitä kontakteja. Nykyään Timo Sormusella on kädet täynnä töitä, mutta liikaa asiakkaita hän ei halua ottaa. Sormunen korostaakin luottamuksen merkitystä asiakassuhteessa.–Luottamuksen syntymisen jälkeen asiat sujuvat, kunhan itse pitää kiinni siitä, että hoitaa hommansa kunnolla, hän tiivistää.Oma aikansa yrittäjällä menee myös hallinnollisiin tehtäviin ja työntekijöiden asioista huolehtimiseen. Myös alati muuttuvat ohjeistukset ja vaatimukset esimerkiksi Euroopan unionin suunnalta pitävät Sormusen kiireisenä.–Pidämme itseämme ajan tasalla ja esimerkiksi ohjelmantoimittajamme antaa jatkuvasti koulutusta uusiin asioihin.Ajan tasalla pysyminen onkin Timo Sormusen mielestä elinehto, etenkin kun tekninen puoli kasvaa alalla koko ajan. Teknisyys sinänsä ei Sormusta haittaa.–Tilitoimistoala on kehittyvä ala ja näen potentiaalia sähköisessä taloushallinnossa. Tietenkin se vähentää manuaalista työtä ja sitä kautta ehkä karsii työpaikkoja alalta. Kuitenkin sähköisen liiketoiminnan tuoma konsultointimahdollisuus asiakkaalle antaa edellytyksiä olla asiakkaan arjessa mukana suuremmalla panoksella. Tämä auttaa asiakasyrittäjää menestymään, kun hän saa tietää, mitä kaikkea on mahdollista tehdä ja miten taloutta tulisi oikeasti suunnitella, Timo Sormunen muistuttaa.Yrittäjyys kasvattaaSormusen mielestä nuorena yrittäjäksi lähtevässä ei ole mitään erikoista. Päinvastoin.–Nuorena pitää lähteä, jos ylipäänsä aikoo sille tielle. Nelikymppinen on jo reilusti iäkkäämpi aloittelevaksi yrittäjäksi, hän sanoo.Mutta kyllä Sormunen edelleen, nyt 26-vuotiaana, on monessa seurassa nuorimmasta päästä.–Olen mukana nuorkauppakamarin toiminnassa, mutta taidan olla liian nuori sinne. Jäsenten keski-ikä on reilusti yli 30 vuotta.Iästään Timo Sormunen ei kuitenkaan koe alalla kärsineensä, vaan on vakuuttanut asiakkaat asiallisella tietotaidollaan ja olemuksellaan. Sormusella on siihen omasta mielestään hyvä selitys.–Minulla on se hyvä puoli, että olen sen verran vanhan näköinen. Menisin helposti kolmevitosesta, hän naurahtaa.Sitä paitsi Sormusen mielestä yrittäjyys jos mikä kasvattaa ja opettaa.–Kyllä tässä on itsevarmuus ja itseluottamus kasvaneet huimasti. Sitä vain tietää, mitä haluaa ja mihin on menossa. Se onkin kaikkein tärkeintä. Muuten ei saa mitään, jos jää kaikkien muiden jalkoihin, hän kiteyttää.Sormusen neuvot nuorelle yrittäjälle

• Hanki ensin monipuolinen kokemus, suoraan koulunpenkiltä ei kannata yrittäjäksi ryhtyä.
• Oma aktiivisuus on tärkeintä.
• Kannattaa verkostoitua, esimerkiksi eri yrittäjäjärjestöjen toimintaan voi lähteä mukaan.
• Lähde avoimin mielin liikkeelle ja muista, että jokainen asiakas voi olla suuri mahdollisuus yrittäjälle.
• Tavoittele pitkäaikaisia asiakaskontakteja. Älä aliarvioi yhtäkään asiakasta.
• Ota ensimmäiset toimintavuodet oppimisen kannalta. Heti ei kannata lähteä kasvattamaan radikaalisti toimintaa, vaan edetä pikku hiljaa ja oppia itse samalla. Etenkin tilitoimistoalalla paras koulu on se, että perustaa oman yrityksen ja tekee töitä sen kautta.

Tilitoimistoyrittäjän oma toimialajärjestö on TaloushallintoliittoTaloushallintoliiton jäseneksi voi hakea kun on suorittanut KLT-tutkinnon, tilitoimistoyritys on toiminut vähintään kaksi vuotta ja yritys täyttää muutkin jäsenyyden edellytykset.Merkonomit voivat hakea KLT-tutkintoon, kun heillä on työkokemusta 10 vuotta tilitoimistossa tai 20 vuotta muissa laskentatoimen tehtävissä. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilta työkokemusta taloushallinnosta vaaditaan kolme vuotta.Taloushallintoliitto edustaa noin 800 ammattitaitoista taloushallinnon yritystä ja sen päämääränä on kehittää tilitoimistoalaa yhdessä jäsenyritystensä kanssa. Jäsenyritykset hoitavat lähes 130 000 suomalaisen yrityksen ja yhteisön taloushallintoa.