Paluumuuttaja sparraa pohjoisen yrityksiä

Rovaniemeltä kotoisin oleva Juhani Huhtala opiskeli kauppaoppilaitoksessa laskentatoimea ja teki sen jälkeen lähes 20 vuoden työuran pääkaupunkiseudulla kansainvälisissä ja suomalaisissa yhtiöissä eri toimialoilla.

Asiantuntija- ja johtotehtävissä tulivat tutuiksi niin amerikkalainen, japanilainen kuin brittiläinenkin yrityskulttuuri. Työn ohessa hän suoritti BBA-tutkinnon ammattikorkeakoulussa.

Vanhaan kotikaupunkiinsa Huhtala palasi vuonna 2012, kun kanadalaisomisteinen BRP Finland haki moottorikelkkatehtaalle talousjohtajaa.

– Kahdessa vuosikymmenessä Rovaniemi oli muuttunut valtavasti. Näkyvin muutos oli kansainvälistyminen. Kaupungissa on nykyisin niin paljon ulkomaisia matkailijoita, että Lordin aukiolla saattaa kuulla enemmän muita kieliä kuin suomea, Huhtala sanoo.

Liikeideana kasvuyhtiöiden tukeminen

Lapin yrityselämän kansainvälistymisestä ja kasvualoista syntyi myös liikeidea, jonka myötä Huhtala jätti neljä vuotta sitten palkkatyöt ja ryhtyi yrittäjäksi. Hänen perustamansa Ounas Partners tarjoaa pohjoisen yrityksille asiantuntemustaan liiketoiminnan kehittämisessä ja talouden johtamisessa.

– Ajatus auttaa yrityksiä houkutti. Monessa kasvuyhtiössä yrittäjän ja yrityksen johdon sekä toisaalta kirjanpitäjän ja tilitoimiston välillä on usein kuoppa.

Huhtala tarjosi aluksi talousjohtajapalveluja. Nopeasti hän kuitenkin huomasi, että yrityksillä on tarvetta muuhunkin liiketoiminnan kehittämiseen, johtamisen tukemiseen ja sparraukseen.

Näkökulman laajentaminen sopi Huhtalalle hyvin, sillä globaalien pörssiyritysten tytäryhtiöiden talousjohtajana hän oli ollut mukana lukuisissa liiketoiminnan kehitys- ja muutosohjelmissa. Tutuiksi tulivat niin yritysjärjestelyt, investointien suunnittelu kuin uusien liiketoimintojen käynnistäminenkin.

– Ydinosaamistani on taloushallinto, mutta työ kansainvälisten yritysten johtoryhmissä opetti katsomaan liiketoimintaa muutenkin kuin numeroiden pohjalta.

Kaikki lähtee vahvasta taloudesta

Huhtala valitsi yrityksensä sloganiksi ”vahva talous – menestyvä yritys!”. Tällä hän halusi korostaa, että talous on aina toiminnan selkäranka – oli sitten kyseessä yritys, yhdistys tai julkisen sektorin toimija.

– Talous on kuin talon perustukset. Kun ne ovat kunnossa, niin päälle voidaan rakentaa ja investoida.

Huhtalan saamat toimeksiannot liittyvät tyypillisesti kasvuyritysten pitkän aikavälin kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja sparraukseen. Yritykset tarvitsevat tukea, kun ne tekevät tulos- ja kassaennustelaskelmia. Huhtalalta kysytään apua myös esimerkiksi investointien, yritysjärjestelyjen ja rahoituskuvioiden suunnitteluun.

– Toimintaympäristön vauhdikkaassa muutoksessa tarvitaan strategista pohdintaa, nopeaa reagointia, laskelmia ja tulevaisuuteen katsovaa pitkät valot -tyyppistä talousjohtamista. Päätösten pohjaksi tarvitaan oikeaa tietoa ja hyvää tiedon hallintaa.

Huhtala toimii myös yritysten hallitusten neuvonantajana strategiseen suunnitteluun ja muutosohjelmien täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa.

– Viime aikoina olen auttanut yrityksiä taloushallinnon kehittämisessä ja uudelleen organisoimisessa. Tällä viikolla sain esimerkiksi vietyä yhden tilitoimistokilpailutuksen maaliin.

Huhtala vierastaa konsultti-sanan käyttöä, kun hän kertoo omasta toimenkuvastaan.

– Perinteisessä mielessä konsultti keskittyy toimeksiantoon ja tekee sen päätteeksi hienon raportin. Itse tykkään istua samalle puolelle pöytää yrittäjän kanssa, kääriä hihat ja tehdä töitä yhdessä. Yleensä yhteistyö ei jää jonkin kehitysprojektin läpivientiin, vaan kuljen usein rinnalla ja sparraan yritystä pidempään.

– Talous on kuin talon perustukset. Kun ne ovat kunnossa, niin päälle voidaan rakentaa ja investoida, Rovaniemelle takaisin asettunut Juhani Huhtala toteaa.

Johtaminen ei pysy kasvun perässä

Huhtalalla on asiakkaita monelta toimialalta energiayhtiöistä terveysalan yrityksiin. Niitä löytyy myös Lapin talouden veturiksi nousseesta matkailusta.

Kasvu on ollut hurjaa. Viime vuonna maakunnassa vieraili jo kolme miljoonaa matkailijaa, joiden tulovaikutus oli arviolta miljardi euroa.

Seurauksena on väistämättä kasvukipuja, jotka ovat tuttuja myös Huhtalan asiakaskunnassa. Kasvuyhtiöillä vauhti on usein niin kovaa, että toiminnan johtaminen ja organisointi eivät pysy menossa mukana.

– Kasvu peittää ongelmat maton alle. Jossain vaiheessa hallitsematon ja kannattamaton kasvu vie kuitenkin yrityksen vaikeuksiin, jos markkinassa tapahtuu jotain yllättävää tai toiminta on paisunut suureksi ilman selkeää suuntaa. Liian usein yrittäjä kantaa yrityksessä aivan liian isoa kuormaa.

Huhtalan mielestä oleellista on huolehtia vastuullisesta ja ennakoivasta talousasioiden hoidosta yrityksen alkumetreistä lähtien.

– Esimerkiksi kassanhallinta ja ennuste kassavirran kehittymisestä ovat kriittisen tärkeitä. Ei kannata haukata liian suuria paloja fiilispohjaisilla päätöksillä ilman riittävää faktatietoa.

Hän muistuttaa, että myös asiakkaat ja rahoittajat edellyttävät vastuullista talousjohtamista. Se vahvistaa sidosryhmien luottamusta yrityksen toimintaan ja luo pohjaa tuloksekkaalle yhteistyölle.

Kasvaville yrityksille Huhtala suosittelee perustalousraportoinnin rinnalle johdon raportoinnin järjestelmää, jonka avulla pystytään seuraamaan liiketoiminnan avainlukuja tulosyksiköittäin. Näin esimerkiksi myyntiä, kuluja ja kannattavuutta koskevat poikkeamat havaitaan nopeasti ja niihin päästään etsimään parantavia toimenpiteitä.

– On tärkeää saada läpinäkyvyyttä liiketoimintaan, jotta toimintaa voidaan jatkuvasti parantaa ja reagoida tuleviin haasteisiin hyvissä ajoin.

Kasvuyhtiöillä vauhti on usein niin kovaa, että toiminnan johtaminen ja organisointi eivät pysy menossa mukana.

Toimeksianto alkaa läpivalaisulla

Huhtalan kokemuksen perusteella nuoremman polven yrittäjät ovat useimmin kasvuhakuisia. He myös pyytävät herkemmin asiantuntija-apua ulkopuolelta.

Uuden asiakkaan kohdalla hän tekee yleensä läpivalaisun yrityksestä. Talouden ja operatiivisten lukujen ohella hän arvioi toimintaa myös muista näkökulmista.

– Haluan perehtyä ja ymmärtää yrityksen johtamista, toimintakulttuuria ja henkilöstöä.

Myös asiakkaiden ja kumppaneiden näkemykset ovat Huhtalalle tärkeitä.

– Saan toimeksiannossa yleensä luvan keskustella yritysten keskeisten sidosryhmien kanssa. Näin pystyn tuomaan ulkopuolelta havaintoja ja ehdotuksia toimintaa parantavista toimenpiteistä.

Huhtalan mielestä yleisimpiä kehityskohteita löytyy osaamisesta, joka liittyy suunnitelmallisuuteen ja kasvuun tarvittavan rahoituksen saamiseen. Parannettavaa on myös taloushallinnon kehittämisessä, jotta se tukisi entistä paremmin päätöksentekoa.

Kaikissa yrityksissä riittää myös kehitettävää myynnin johtamisessa, asiakkuuksien hallinnassa ja uusien asiakkaiden hankinnassa.

– En ole näiden asioiden paras asiantuntija. Siksi pyydänkin asiakasta hyödyntämään yhteistyöverkostoani, josta löytyy esimerkiksi myynnin kehittämiseen liittyvää osaamista.

Kiire haittaa yrityksen kehittämistä

Huhtalan mielestä kaikissa yrityksissä on välillä syytä pysähtyä miettimään, miten tuotteet ja palvelut vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja mitä asiakkaat odottavat tulevaisuudessa.

– Kun ongelmia ilmenee, tulee niihin reagoida nopeasti ja ratkoa ne ajoissa. Liian usein asiat ehtivät pitkittyä ja mutkistua. Silloin niiden korjaamiseen menee liikaa aikaa ja voimavaroja.

Matkailualalla haasteena on kausiluonteisen liiketoiminnan hektisyys. Talvi on edelleen ylivoimaisesti kiireisintä aikaa, vaikka matkailijoita yritetään houkutella Lappiin myös muina vuodenaikoina.

Huhtalan mukaan moni yrittäjä kyllä hahmottaa tarvittavat kehityskohteet, mutta kaiken kiireen keskellä uudistuksia ei saada vietyä täytäntöön.

– Yritystä pitää kuitenkin kehittää myös silloin, kun sillä menee lujaa ja mittarit näyttävät koilliseen. Liian usein muutos on oman mukavuusalueen ulkopuolella – etenkin jos tarvitaan rakenteellisia uudistuksia pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Silloin voi olla tarpeen, että ulkopuolinen käsipari tulee avuksi muutoksen toimeenpanossa. Yrityksen johto ei saa kuitenkaan väistää vastuuta ja olla sitoutumatta tehtyihin päätöksiin, Huhtala muistuttaa.

Hän on havainnut, että ideat saattavat olla selkeänä yrittäjän päässä. Ne tulisi kuitenkin myös dokumentoida, jotta suunnitelmia ja laskelmia tarvittavista investoinneista voidaan esitellä uskottavasti esimerkiksi rahoittajille.

Lapin matkailun kasvu on tuonut mukanaan pulan osaavasta työvoimasta. Huhtala sanoo, että pitkäjänteisen yrittäjän kannattaa panostaa henkilöstöönsä.

– Työntekijät arvostavat ja sitoutuvat yritykseen paremmin, kun heitä myös osallistetaan toiminnan kehittämisessä.

Yritystä pitää kehittää myös silloin, kun sillä menee lujaa.

Matkailuala etsii kestävää kasvua

Kestävän kasvun ja kannattavuuden säilyttäminen ovat ajankohtaisia teemoja Lapin matkailussa. Huhtalan mukaan maakunnassa on paljon yrityksiä, joiden toiminnan jatkuvuus ei ole itsestään selvää ilman kehittämistoimia.

– Hyvin johdettu yhtiö on myös helpommin ostettavissa, eikä sitä tarvitse jumpata erikseen myyntikuntoon.

Lapin matkailun kehittämisessä on Huhtalan mielestä tehty viime vuosina paljon hyvää työtä. Yhteistyö alan toimijoiden välillä on viime vuosina parantunut. Hyvä esimerkki tästä on vuosittain järjestettävä Lapin matkailuparlamentti, joka kokoaa yrittäjät, asiantuntijat, rahoittajat ja muut keskeiset toimijat miettimään toimialan kehityssuuntia.

Matkailualan yhteisiä isoja haasteita ovat työvoiman saatavuus ja luontoarvoja kunnioittava kestävä kehitys.

Huhtala muistuttaa, että Lapissa on muitakin kasvavia toimialoja matkailun rinnalla.

Metsäteollisuus suunnittelee investointeja Pohjois-Suomessa sellun ja muiden biotuotteiden valmistukseen. Myös kaivos- ja metalliteollisuudessa on paljon kasvuvaraa. Lisäksi arktisessa luonnossa ja sen raaka-aineissa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.

Huhtala sanoo, että Rovaniemen näkökulmasta tuoreen väestöennusteen virittämä keskustelu Suomen tulevaisuudesta on hieman vinoutunut. Väen valuminen etelään ja muun Suomen taantuminen eivät ole ainoita totuuksia.

– Näen, että Lappi on vetovoimainen maakunta ja monialaisten mahdollisuuksien areena. Itsekin paluumuuttajana toivoisin, että maakunnan vahvistuva vetovoima tuo tänne uusia asukkaita.

Juhani Huhtala

• Ounas Partners Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja 2015–
• Ikä: 50
• Koulutus: BBA
• Aiempia työtehtäviä:
• 2012–2015 Talousjohtaja, BRP Finland Oy
• 2008–2012 Talous- ja hallintojohtaja, Canon Oy
• 1996–2008 Controller- ja talousjohdon tehtävät, Accenture Oy
• Luottamustehtäviä: Ounasvaaran Hiihtoseuran varapuheenjohtaja, Suomen Hiihtoliiton johtokunnan jäsen
• Harrastukset: Lenkkeily, pyöräily, maastohiihto, kelkkailu, lukeminen