Mikko Kalliovaara – Nörtti, joka hurahti taloushallintoon

Yhdistelmä it-alan ja taloushallinnon opintoja oli erinomainen pohja, kun Mikko Kalliovaara, 38, lähti tekemään uraa tilitoimistoissa ja taloushallinnon sähköisiä järjestelmiä kehittävissä yrityksissä.

Monipuolisesta työkokemuksesta oli puolestaan hyötyä, kun hän neljä ja puoli vuotta sitten päätti siirtyä palkkatyöstä yrittäjäksi.

Viimeksi kuluneet neljä ja puoli vuotta hän on toiminut Fennoa Oy:n toimitusjohtajana.

– Kehitämme ja myymme taloushallinnon pilvipalvelua tilitoimistoille, Kalliovaara tiivistää.

Monipuolinen työura

Kalliovaaran työura on monen sattumuksen summa, mutta myös vuosien varrella syntyneellä verkostolla ja omalla aktiivisuudella on ollut iso roolinsa. Hän on uskaltanut tarjota osaamistaan ja kysyä töitä, kun sellainen tilanne on tullut vastaan.

Alavuden lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Kalliovaara lähti opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon, jossa hän opiskeli pääaineena tietojärjestelmätiedettä ja sivuaineina taloustieteitä.

– Sellainen kombinaatio antoi hyvän pohjan taloushallintoalalle, joka on viime vuosina digitalisoitunut vauhdikkaasti, Kalliovaara sanoo.

Opintojensa loppuvaiheissa Kalliovaara hakeutui kesätöihin Alavuden Seudun Osuuspankkiin. Siellä hän eteni kassatehtävistä yritysasiakkaiden maksuliikenneasioita selvittäväksi asiantuntijaksi.

Näissä töissä Kalliovaara tutustui tilitoimistoyrittäjä Reijo Laitilaan, joka tarjosi Kalliovaaralle töitä valmistumisen jälkeen.

– Tehtäväni oli etsiä tilitoimistolle sähköinen taloushallinnon järjestelmä ja perehdyttää sen käyttöä myös asiakasyrityksille.

Idea yrityksestä kypsyi vähitellen

Yrityslaskenta Oy Reijo Laitilan ohjelmistovalinta osui Heeros Systemsiin. Sieltä löytyi myös Kalliovaaran seuraava työpaikka.

– Kysyin sieltä töitä. Ajattelin, että it-alan yrityksessä saattaisi olla tarvetta tilitoimisto-osaamiselle, kun tilitoimiston asiakaskunta oli tullut käytyä läpi.

Heeros Systemsillä Kalliovaara toimi aluksi projektipäällikkönä ja siirtyi sitten vetämään yrityksen tuotekehitystä.

Veri veti kuitenkin takaisin tilitoimistoon, tilitoimistoketju Administeriin. Vajaan kahden vuoden mittaisen pestin aikana kypsyi lopulta ajatus oman yrityksen perustamisesta.

– Osa tilitoimistojen käyttämistä sähköisistä järjestelmistä on jäänyt auttamattomasti ajastaan jälkeen. Tulin siihen tulokseen, että on aika perustaa oma yritys ja tehdä kokonaan uudenlainen taloushallinnon sovellus.

Vanhojen ohjelmistojen suurimmat puutteet löytyvät Kalliovaaran mielestä historiataakasta. Ohjelmakoodi on vanhentunut niin, että esimerkiksi uusien toimintojen tai luotettavan automatiikan lisääminen oli hyvin vaivalloista.

Robotiikka hoitaa rutiinityöt

Kalliovaara perusti Fennoan yhdessä Lasse Elfvingin kanssa. Elfving on pitkän linjan yrittäjä taloushallinnon selainsovellus- ja tietokantakehityksessä. Rahoittajiksi kaksikko saivat omien säästöjen lisäksi Tekesin, Osuuspankin ja enkelisijoittaja Olli Malmivaaran, joka on monille tilitoimistoihmisille tuttu Econet-ohjelmistosta.

Ensimmäisen ohjelmistoversion kehittäminen kesti vuoden. Sen jälkeenkin järjestelmän perustoiminnoissa riitti hiomista, kun ensimmäiset tilitoimistot alkoivat sitä käyttää.

– Huolellisestikin suunnitellusta ohjelmistosta löytyy aina parannettavaa, kun se otetaan käyttöön. Onneksemme löysimme rohkeita tilitoimistoja, jotka halusivat kokeilla uutta.

Fennoan taloushallinnon ratkaisu on digitaalinen pilvipalvelu. Se pitää sisällään muun muassa kirjanpidon, laskutuksen, myyntireskontran, ostolaskut ja pankkiyhteydet.

– Halusimme rakentaa kokonaispalvelun, josta löytyvät tilitoimiston ja pk-yrityksen tärkeimmät taloushallinnon toiminnot. Ohjelman tuli olla myös mahdollisimman selkeä, helppokäyttöinen ja automaattinen.

Järjestelmä hyödyntää prosessien automatisoinnissa ohjelmistorobotiikkaa. Se osaa hakea tiliotteet, selviää monimutkaisistakin tiliöinneistä, hoitaa ostoreskontran, laskutuksen sekä tarvittaessa lähettää laskut vaikkapa perintään asti.

Ohjelmistokehityksen haasteisiin Kalliovaara laskee sen, että järjestelmän on pystyttävä nopeasti vastaamaan myös tuleviin taloushallinnon tarpeisiin. Esimerkkinä hän mainitsee rakenteisen tilinpäätöksen ja e-kuitit, jotka siirtävät paperiset kuitit ennen pitkää historiaan.

Tilitoimistojen siirtymävaihe jatkuu

Fennoa myy ohjelmistoaan tilitoimistoille, jotka tarjoavat puolestaan ohjelmistoa eteenpäin omalle asiakaskunnalleen. Sähköisen taloushallinnon järjestelmiä tarjoavat monet yritykset, joten kilpailu on alalla kovaa.

Kalliovaaran mukaan Fennoa keskittyy tilitoimistoihin.

– Viime vuosina yhä useammat tilitoimistot ovat siirtyneet kohti sähköisyyttä, mutta silti iso osa niistä ei vielä hyödynnä täysimääräisesti digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia.

– Siirtymävaihe on edelleen kesken. Yllättävää kyllä,  jopa isoissa tilitoimistoissa käytetään edelleen vanhoja työasemaohjelmia, joilla voi tehdä tehokkaasti vain mappikirjanpitoa.

Fennoan liikevaihto oli viime vuonna 320 000 euroa. Asiakasmäärä kasvaa jatkuvasti, joten tänä vuonna Kalliovaara odottaa liikevaihdon nousevan noin 600 000 euroon. Myös yrityksen tuloksen hän uskoo kipuavan plussan puolelle.

Yrityksen virallinen kotipaikka on Helsinki, mutta kuusi työntekijää työskentelevät etänä eri puolilla Suomea.

– Pilvipalvelujen ansiosta virtuaalitoimisto toimii mainiosti. Pilvestä löytyvät sähköpostit, kalenterit, projektityökalut ja kaikki muukin tarpeellinen. Joka kuukausi järjestämme kasvotusten palaverin, jossa käymme läpi ajankohtaiset asiat.

Automaatiolla lisää kannattavuutta

Kalliovaara uskoo, että taloushallinnon digitaalinen muutos kiihtyy entisestään tulevina vuosina. Vaihtoehtoja ei hänestä ole.

– Perinteistä kirjanpitoa on vaikea saada kannattavaksi ilman toimintojen merkittävää tehostamista. Se voidaan tehdä automatisoimalla rutiinitehtäviä.

Kalliovaara myöntää, että digitaalisen ratkaisun hintalappu on suurempi kuin perinteisen ohjelmiston.

– Sähköinen kokonaisratkaisu tulee kuitenkin nopeasti edullisemmaksi. Uuden ratkaisun myötä monta aiempaa ohjelmistoa ja esimerkiksi omat palvelimet voi jättää pois. Myös työn tehokkuus kasvaa huomattavasti.

Kalliovaara sanoo, että suhtautuminen uusiin digitaalisiin työkaluihin vaihtelee tilitoimistoissa. Uusista asioista kiinnostuneita ja toisaalta myös niitä vastustavia yrittäjiä ja työntekijöitä löytyy kaikista ikäryhmistä.

– Tunnen monta yli 60-vuotiasta, jotka ovat aivan innoissaan uusista työkaluista. Vaikeinta uudistuminen on 1–3 hengen tilitoimistoissa. Siellä ollaan ylityöllistettyjä nykyisten töiden kanssa, eikä silloin tunnu jäävän aikaa miettiä uusia asioita.

Laskentatoimea kannattaa opiskella niin paljon kuin mahdollista.

Työ siirtyy konsultoivaan suuntaan

Automatisointi ja robotiikka yhdistetään herkästi työpaikkojen häviämiseen. Uhkien sijaan Kalliovaara näkee digitalisaatiossa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia.

Hän uskoo, että kirjanpitäjien työ muuttuu tulevaisuudessa entistä enemmän konsultoivaan suuntaan. Tätä ovat esimerkiksi sisäisen laskentatoimen tehtävät, joissa asiakasyritysten johdolle tuotetaan erilaisia laskelmia päätöksenteon tueksi.

– Siksi tällaisten asioiden osaamiseen kannattaa opiskelijoidenkin panostaa omassa kouluttautumisessaan.

Kalliovaaran mielestä taloushallintoala on jatkossakin houkutteleva toimiala, jonne opiskelijoiden kannattaa hakeutua.

– Vaikka kirjanpito automatisoituu, esimerkiksi tilinpäätöstä tehtäessä tarvitaan tulevaisuudessakin taloushallinnon ammattilaisen osaamista. Automatiikka ei korvaa ihmistä ratkaisujen teossa.

– Jos nyt aloittaisin työelämässä, hakeutuisin töihin tilitoimistoon, jolla on käytössään nykyaikainen sähköinen kokonaisratkaisu.

Työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin voi Kalliovaaran mielestä varautua jo opiskeluaikana.

– Laskentatoimea kannattaa opiskella niin paljon kuin mahdollista. Itse luin sitä vasta jälkeenpäin avoimessa yliopistossa, jotta ymmärsin, mistä on kyse.

Kalliovaaran mielestä esimerkiksi sisäisen laskennan kursseista on kirjanpitäjiksi opiskeleville hyötyä tilitoimistojen asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

– Kursseilta voi oppia jippoja, jotka kiinnostavat yrityksiä perustuloslaskelman lisäksi. Kannattaa opetella tekemään analyysejä, miten yrityksellä menee ja millaisiin asioihin yrittäjän on hyvä kiinnittää huomiota.

Kalliovaaran mielestä kirjanpitäjän on tunnettava tulevaisuudessa entistä paremmin myös osakeyhtiö-, kirjanpito- ja verolakeja.

– Arvonlisäverokysymykset ovat hyvä esimerkki yrityksiä askarruttavista asioista, joissa tilitoimistot voivat tarjota asiantuntemustaan.

Mikko Kalliovaaran mielestä kirjanpitäjiksi opiskeleville on hyötyä esimerkiksi sisäisen laskennan kursseista. – Kursseilta voi oppia jippoja, jotka kiinnostavat yrityksiä perustuloslaskelman lisäksi.