CTA Paikka

Miten talouden hyvä vire pidetään yllä?

Puolueidensa talousvaikuttajat Elina Valtonen (kok.) ja Matias Mäkynen (sd.) peräävät talouspolitiikkaan ennakoitavuutta, mutta kasvun ja työpaikkojen luonnissa näkemykset eroavat. Miten Suomen talous pidetään raiteillaan?
26.8.2021 Matti Remes Kuva Samuli Skantsi

Kansanedustajat Elina Valtonen (kok.) ja Matias Mäkynen (sd.) valmistautuvat jo täyttä vauhtia syyskuun alussa käynnistyvään eduskunnan istuntokauteen. Politiikan syksy lähtee kunnolla liikkeelle hallituksen budjettiriihestä, jossa tehdyistä talous- ja työllisyyspäätöksistä on luvassa Arkadian­mäellä kiivasta keskustelua.

Talousasioihin perehtyneet Valtonen ja Mäkynen ovat puolueidensa varapuheenjohtajina näkyviä keskustelijoita. Huoli talouskasvusta, yritysten menestymisestä ja julkisen talouden kestävyydestä on yhteinen.

– Kaiken lähtökohtia ovat ennakoitavuus ja vakaus. Niistä huolehtiminen on meidän poliitikkojen tärkein tehtävä. Yritys- tai mitään muutakaan toimintaa on vaikea kehittää, jos joutuu koko ajan pelkäämään toimintaympäristöön vaikuttavia muutoksia, Mäkynen sanoo.

Myös Valtonen peräänkuuluttaa politiikan tekemiseen lisää ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Poukkoilevat päätökset rajoittavat hänestä yrittämistä ja investointeja.

– Iso ongelma on, että Suomeen ei ole investoitu nettomääräisesti useaan vuoteen. Pääomista ei ole pulaa, mutta meitä ei koeta riittävän houkuttelevana investointikohteena. Tähän vaikuttavat ennen muuta yleiset yrittämisen ja työllistämisen edellytykset, Valtonen toteaa.

Eripuraa tehokkaista työllisyystoimista

Kun puhe kääntyy yrittämisen ja työllistämisen edistämisen keinoihin, alkavat nousta esille kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien näkemyserot.

Pääministeripuolueen edustajana Mäkynen puolustaa hallituksen työllisyystoimia, kun taas oppositiopoliitikko Valtonen pitää niitä täysin riittämättöminä.

– Koronalle hallitus ei ole mahtanut mitään, mutta hallitus ei ole myöskään parantanut aktiivisesti yritysten toimintaedellytyksiä, päinvastoin.

– Veroja on korotettu, mutta minkäänlaisia työmarkkinoita tai sosiaaliturvaa koskevia uudistuksia ei ole tehty, Valtonen suomii.

Kokoomus haluaisi esimerkiksi kannustaa ottamaan vastaan työtä porrastamalla ansioturvan tasoa ja lyhentämällä sen kestoa, mitä hallituksen vasemmistopuolueet vastustavat.

Valtonen lisäisi paikallista sopimista

Valtosen mielestä aivan oleellista työllisyyden parantamisessa on myös joustavuuden lisääminen työmarkkinoilla.

– Paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla on ehdottomasti ykkösasia. Se mahdollistaa työssä oppimisen, oli sitten nuori vastavalmistunut, uranvaihtaja, pienten lasten äiti, seniori tai maahanmuuttaja.

– Kaikissa näissä ryhmissä työllisyysaste on paljon alhaisempi kuin verrokkimaissa. Se johtuu liian jäykistä työ­ehdoista, Valtonen sanoo.

Elina Valtonen huomauttaa, että erityisen vaikeaa työpaikan saaminen on henkilöille, joille ei ole karttunut riittävästi työkokemusta tai osaaminen on toiselta alalta. Maahanmuuttajien työllistymistä hidastaa usein puutteellinen kielitaito.

– Heilläkin tulisi kuitenkin olla mahdollisuus päästä kokeilemaan siipiään – aluksi vaikkapa alemmalla palkalla. Työkokemuksen kertyessä palkkatasokin nousisi. Muissa maissa toimitaan näin, mutta Suomessa ihmiset pidetään mieluummin työttöminä.

Valtosen kritiikki kohdistuu myös työmarkkinatoimijoihin. Niille on hänen mielestään kertynyt myös sellaista valtaa, joka kuuluisi perustuslain mukaan eduskunnalle.

– Vahva työmarkkinajärjestelmä ei ole kuitenkaan se keskeisin ongelma. Se on valinnanvapauden puute yrityksille ja ihmisille, jotka eivät halua järjestäytyä. Heillä ei ole tähän mahdollisuutta, Valtonen toteaa.

Elina Valtosen mielestä osinkoverotuksen uudistuksesta hyötyisivät etenkin palvelualan yritykset ilman, että heikennettäisiin teollisuusyritysten asemaa. – Neutraali osinkoveromalli loisi kannustimia innovatiiviseen korkean lisäarvon palvelutalouteen.

Mäkynen korostaa julkisen sektorin roolia

Matias Mäkynen sanoo, että hallituksen työllisyystoimissa korostuvat koronakriisin vahinkojen torjunta sekä yrittäjyyden ja viennin edistäminen. Työllisyyttä parannetaan myös oppivelvollisuuden pidentämisen ja aiempaa parempien työllisyyspalveluiden myötä.

Mäkynen korostaa Valtosta selvästi painokkaammin julkisen vallan roolia yritysten tukemisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa. Kyse on laajasta kokonaisuudesta.

– Yritysten elinvoimasta puhuttaessa keskitytään vähän liikaakin kustannuskilpailukykyyn tai verotuksen yksityiskohtiin. Mielestämme elinvoimainen elinkeinopolitiikka vaatii myös toimivan yhteiskunnan, jossa ihmisistä huolehditaan ja pidetään heidät työkykyisinä.

– Koulutuksen rooli on aivan keskeinen, jotta yritykset saavat osaavaa työvoimaa, Mäkynen korostaa.

Myös Valtonen kannattaa panostuksia koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ne valuvat kuitenkin hänestä hukkaan, jos samalla ei paranneta yrittämisen ja työllistämisen edellytyksiä.

– Osaamisella ei ole viime kädessä suurta merkitystä, jos Suomessa ei kannata pyörittää menestyvää yritystoimintaa. Lisäksi yhä suurempi osa osaamisesta syntyy ainakin osittain työelämässä. Siksi erilaisia joustoja tarvitaan, jotta ihmiset pääsevät työhön soveltamaan osaamistaan ja laajentamaan sitä.

Yritystukien vähentämisestä Valtonen on puhunut jo pitkään, sillä se toisi hieman helpotusta valtiontalouden tukalaan tilaan. Hänen mielestään tavoitteesta kannattaa pitää pitkällä aikavälillä edelleen kiinni ja karsia tehottomia tukia.

– Korona-aika on ollut yritysten tukemisessa poikkeus­tapaus. Valtion on silloin korvattava taloudelliset menetykset, jos perusoikeuksia eli elinkeinovapautta rajoitetaan.

Opposition kansanedustajaksi Valtonen antaa yllättävänkin hyvän arvosanan hallituksen yritystukitoimille pandemia-aikana: kahdeksan.

– Vuosi on ollut vaikea. Jälkikäteen voisi naureskella tukien kanssa alussa tehtyä säätöä, mutta silloin oli vähän kaikilla sormi suussa.

Yritysten tukipalvelut yhdeltä luukulta

Mäkysen mielestä julkisen sektorin tuella tulee olla jatkossakin oma roolinsa yrittämisen eri vaiheissa yrityksen perustamisesta rekrytointitukeen ja kansainvälistymiseen saakka.

– Tavoitteena on, ettei yrittäjän tarvitsisi pohtia, mistä tukea löytyy, kun sille on tarvetta vaikkapa investointiin tai toiminnan kehittämiseen. Kaikkien palvelujen tulisi löytyä yhdeltä luukulta, mutta tässä on vielä paljon tekemistä.

Mäkynen haluaa parantaa etenkin kasvuhaluisten pk-yritysten tukipalveluja. Pullonkauloja ei ole vain rahoituksessa, vaan myös erilaisessa neuvonnassa.

– Rahallisen tuen sijaan koulutus ja konsultointi saattavat olla jollekin yritykselle hyödyllisempiä liiketoiminnan kehittämisessä. Julkiset palvelut voivat myös saattaa yhteen yrityksiä ja toimia eräänlaisena alustana yhteistyölle.

Tästä on Mäkysen mukaan hyviä esimerkkejä hänen omalta kotiseudultaan Vaasan alueella, jossa Wärtsilän ja ABB:n kaltaisten veturiyritysten johdolla on muodostettu kansainvälisillä markkinoilla menestyviä yritysverkostoja.

Mäkysen mukaan julkisen sektorin yrityspalveluissa joudutaan väistämättä tekemään myös rajanvetoja suhteessa yksityisten toimijoiden palveluihin. Esimerkiksi Verohallinnon selvittämä taloushallinto-ohjelmistohanke on herättänyt runsaasti keskustelua taloushallinto- ja ohjelmistoalalla.

– Verottajan tarjoamat digitaaliset työkalut ovat tärkeä keskustelun kohde. Tarkoitus ei ole sekoittaa markkinoita, vaan purkaa byrokratiaa ja tehdä asioinnista helppoa ja joustavaa.

Digitaalisuuden edistämisestä hallinnossa myös Valtonen on samaa mieltä.

– Haluamme panostaa esimerkiksi siihen, että kaikki viranomaisilta tarvittavat luvat voidaan hakea digitaalisesti ja käsittelyajat ovat lyhyet. Kaavoituksessa ja luvituksissa yleensäkin asenteen tulisi olla mahdollistava, Valtonen sanoo.

Matias Mäkysen mielestä julkisen sektorin tuella tulee olla jatkossakin oma roolinsa yrittämisen eri vaiheissa.
– Tavoitteena on, ettei yrittäjän tarvitsisi pohtia, mistä tukea löytyy, kun sille on tarvetta vaikkapa investointiin tai toiminnan kehittämiseen.

Verotus talouden keskeinen ohjauskeino

Sekä Valtosen että Mäkysen mielestä verotus on tulevaisuudessakin talouden keskeinen ohjauskeino. Sen kehittämisestä mieli­piteet kuitenkin eroavat.

Valtonen arvostelee hallituksen veropäätöksiä, jotka lisäävät valtion keräämien verojen määrää 800 miljoonalla eurolla vuodessa.

– Tämä on huolestuttavaa siksi, että Suomen kokonaisveroaste on jo 42,7 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin.

Valtosen mielestä kilpailijamaita selvästi korkeampi verotus tarkoittaa suomalaisyrityksille melkoista takamatkaa. Pahinta hänestä kuitenkin on, että korkea verotaakka heikentää ostovoimaa kotimaassa ja mahdollisuutta käyttää työllistäviä palveluja.

– Ei riitä, että verotuksen painopistettä siirretään työstä ja yrittämisestä ympäristöhaittojen ja päästöjen vähentämiseen. Pitkällä tähtäimellä Suomen tulisi myös sitoutua kokonais­veroasteen laskemiseen.

Mäkynen korostaa, että verotus ei ole SDP:lle tavoite vaan keskeinen työkalu, jolla taataan hyvinvointivaltion edellytykset. Hän painottaa mahdollisimman tiiviitä ja laajoja veropohjia, mikä mahdollistaa alhaiset verokannat. Samalla verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta omistamisen verotukseen.

– Verotuksen keinoin tulee myös etsiä ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja ja vähentää päästöjä.

Yleisiä veronkorotuksia Mäkynen välttäisi viimeiseen asti. Niitäkin joudutaan kuitenkin ehkä miettimään, kun julkista taloutta on lähdettävä tasapainottamaan koronakriisin päätyttyä.

– Kun sopeutuksesta aletaan puhua, niin silloin kaikki asiat ovat pöydälle – sekä menoleikkaukset että veronkorotukset. On löydettävä sellaisia veroja, joilla on mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia kasvuun ja investointeihin.

Yritys- tai mitään muutakaan toimintaa on vaikea kehittää, jos joutuu koko ajan pelkäämään toimintaympäristöön vaikuttavia muutoksia.

Veropohjan aukkoja paikattava

Mäkysen mielestä oleellista on tukkia verotuksen reikiä, jotka mahdollistavat verojen välttelemisen ja veronkierron. Nyt veropohjassa on aukkoja, joita hyödyntämällä verot voidaan joissain tilanteissa välttää jopa kokonaan.

– Jos joitakin veroja pitää nostaa, niin omistamisen verotuksen kiristäminen on ehkä vähiten haitallinen. Tavoitteena on kannustaa pitämään varoja yhtiössä, mikä tekee yhtiöistä vakavaraisempia ja mahdollistaa kasvuun tarvittavat investoinnit.

Verotulojen lisäystä Mäkynen etsisi myös verovähennysten leikkaamisesta tai kokonaan verottamattomista kohteista.

– Hyvä esimerkki jälkimmäisestä ovat ulkomaiset institutionaaliset ja yleishyödylliset kotimaiset sijoittajat, jotka on vapautettu osinkoverosta. Lähdeveron asettaminen näille toimijoille on nyt keskusteluissa.

Toinen SDP:n esillä pitämä asia on listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen. Mäkysen mielestä se pitäisi kuitenkin toteuttaa osana laajempaa yritysverotuksen remonttia.

– Tutkimusten mukaan listaamattomien osakeyhtiöiden nykyinen osinkoverotus on sellainen, joka enemmän vääristää kuin kannustaa yritystoimintaa.

Yritysverotus kaipaa kehittämistä

Mäkysen mukaan SDP:ssä seurataan mielenkiinnolla yritys­verotukseen liittyvää tutkimusta Suomessa ja muualla.

– Suhtaudumme hyvin avoimesti yritysverotuksen kehitysideoihin. Tärkein ohjaava tavoite on verotuksen neutraliteetti.

– Emme suoranaisesti vastusta esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan verovähennyksiä tai muita kannustimia, mutta niiden hyödyistä tulee olla selkeää tutkimuksellista näyttöä, Mäkynen sanoo.

Valtonen vaatii kannustavaa verotasoa kaikelle yrittämiselle. Hänestä omistamisen kokonaisveroasteen on oltava sama ja korkeintaan 30 prosenttia riippumatta siitä, mitä omistaa tai tulouttaako omistaja voittoja osinkoina tai myyntivoittoina.

Valtosen mielestä nykyinen osinkoveromalli ei kannusta riittävästi kasvuun, sillä se suosii fyysistä omaisuutta ja syrjii osaamispääomaa.

– Osinkoverotusta tulisi uudistaa niin, että kaikkiin osinkotuloihin sovelletaan samaa veroprosenttia riippumatta yhtiön nettovarallisuudesta.

Valtosen mielestä tästä hyötyisivät etenkin palvelualan yritykset ilman, että heikennettäisiin teollisuusyritysten asemaa.

– Neutraali osinkoveromalli loisi kannustimia innovatiiviseen korkean lisäarvon palvelutalouteen.

Elina Valtonen (ent. Lepomäki)

  • Kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 2014, puolueen varapuheenjohtaja
  • Syntynyt vuonna 1981 Helsingissä
  • Koulutus: Diplomi-insinööri 2004 (pääaine tietotekniikka) ja kauppatieteiden maisteri 2005 (rahoituksen kansantaloustiede)
  • Työura: Nordean analyytikko ­Helsingissä ja Kööpenhaminassa 2003–2007 ja ­johtaja Royal Bank of Scotlandissa Lontoossa 2007–2012. Ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja 2013–2014

 

Matias Mäkynen

  • SDP:n kansanedustaja ja puolueen
  • 3. varapuheenjohtaja
  • Syntynyt 1990 Vaasassa
  • Koulutus: oikeustieteen ylioppilas (Helsingin yliopisto)
  • Työura: Sosialidemokraattiset nuoret ry:n poliittinen sihteeri 2013–2016, Rud Pedersen Public Affairs Companyn analyytikko 2016–2019
Työ ja uraUusimmat Artikkelit
Katso kaikki