Ministeri Mika Lintilä: Suomi kasvuun

Keskustalainen kansanedustaja Mika Lintilä nousi elinkeinoministeriksi, kun edeltäjä Olli Rehn valittiin Suomen Pankin johtokuntaan lokakuussa 2016.

Lintilä on toiminut kansanedustajana vuodesta 1999, ja hän on ollut ehdolla ministeriksi jo useamman kerran. Hänet tunnetaan puolueensa talous- ja veroasiantuntijana, joka on tehnyt ansiokasta työtä kulisseissa esimerkiksi talous- tai valtiovarainvaliokunnan jäsenenä. Julkisuuden valokeilassa hän ei kuitenkaan ole ollut samalla tavalla kuin moni muu puoluetoverinsa.

Lintilälle uusi tehtävä ei ole tuonut suuria yllätyksiä, vaikka vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt lähes samalla tavalla kuin hänen suosimissaan urheilulajeissa raveissa ja jalkapallossa.

– Ensimmäiset viikot ovat olleet mielenkiintoisia. Poikkeuksellista kuitenkin on ollut, että pystyin valmistautumaan tehtävään pari kuukautta.

Ministeri Lintilällä on vahva usko ja käsitys siitä, että Suomen talous on kääntynyt nousuun.

– Talousmaailma perustuu paljon henkimaailman asioihin: mitä ihmiset, yritysten omistajat ja operatiivinen johto tekevät ja ajattelevat. Nyt on positiivinen vire päällä.

Vahva usko nousuun

Mika Lintilä ei ole puhdasverinen ”poliittinen broileri”. Hän on opiskelu- ja työuransa aikana toiminut pullakuskina, rauhanturvaajana ja Pouttu Oy:n talouspäällikkönä. Tämän taustan myötä hänellä on tuntuma myös tavalliseen työelämään ja sieltä kumpuaviin tuntoihin ja tunnelmiin.

– Joskus hevonenkin tuntuu ohjaksissa paremmalta, ja keskusteltuani monien talouden ennustajien ja investoijien kanssa sanoisin, että nyt tuntuma on hyvä.

Heti virkaan astuttuaan Lintilä ilmoitti, että hän suhtautuu tulevaisuuteen paljon luottavaisemmin kuin mitä esimerkiksi valtiovarainministeriön luvut ennustavat. Suomalaiseen luonteeseen kuuluu, että ensimmäinen ajatus on aina pahimman mahdollisen vaihtoehdon toteutuminen. Siksi myös virka­miesten pitää olla varovaisia ennusteissaan.

– Ymmärrän valtiovarainministeriön kansantalousosaston ohjelmilla tekemiä laskelmia, mutta jos elämme koneiden mukaan, niin liinan voi heittää kehään. Näen tilanteen huomattavasti myönteisempänä nyt kuin muutaman aikaisemman vuoden aikana. Tilastokeskuksenkin mukaan luottamus talouteen ja tulevaisuuteen on parempi kuin kuuteen vuoteen.

Lintilän luottamus perustuu muidenkin kuin valtiovarainministeriön talouden ennustajien käppyröihin.

– Ilmapiiri ja yritysten suunnitelmat ovat positiivisia, ja argumentit käynnistyneestä kasvusta ovat myös numerollisesti vahvat. Sekä kuluttaja- että yritysindikaattorit osoittavat, että usko tulevaisuuteen on voimakkaassa kasvussa, ja se on tärkeää. Yritykset reagoivat kuluttajien luottamukseen.

– Näitä tunnelmia tukee myös kentältä tuleva vahva tuntuma ja tunnelma.

Lintilä kuitenkin myöntää, että esimerkiksi asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen sisältää oman riskinsä. Myös julkisessa taloudessa on isoja ongelmia, joiden ratkaiseminen on paljolti kiinni rakennemuutoksista. Julkisen talouden puolelta ei juuri löydy vapaaehtoisia tällaisiin talkoisiin.

Investoinnit kasvuun

Suomen talouden kasvun kannalta on tärkeää, että sekä kotimaiset että ulkomaiset investoinnit saadaan kasvuun. Positiivisia esimerkkejä ovat Turun telakan ja Uudenkaupungin autoteollisuuden vahvat kasvunäkymät. Lintilä uskoo, että lisää hyviä uutisia on tulossa lähikuukausina.

– Kokonaisuuden kannalta ensimmäinen positiivinen asia on ollut kilpailukykysopimus, joka saatiin aikaiseksi. Sopimuksella korjasimme hintakilpailukykyä. Seuraava vaihe on panostaminen kasvukilpailukykyyn, siis osaamiseen, innovaatioihin ja yrittämisen edellytyksiin. Polkua siihen suuntaan mennään jo nyt. Viime keväänä lanseerasimme yrittäjyyspaketin, jonka osana on lisätty muun muassa yritysten kasvurahoitusta ja vaikutettu muutenkin rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen.

Hallituksen puolivälitarkastelussa tarkasteltavaksi tulevat innovaatiorahoitus, sääntelyn edelleen vähentäminen ja järkeistäminen. Sinne pitää saada buustia ja panostuksia eikä toimenpiteitä, joilla leikataan orastava kasvu.

Kilpailukykysopimus sai kuitenkin lommon kilpeensä helmikuussa, kun metsäteollisuus ja sen perässä eräät muut mahtiliitot irtautuivat niin kutsutusta Suomen mallista. Se perustui vientiteollisuusvetoiseen palkkamalliin, johon muut alat sopeutuvat.

Pääministeri Juha Sipilällä on kova työ saada työmarkkinajärjestöt syksyllä liittokierroksella työllisyyttä edistävän ratkaisun taakse.

Tarvitaan isoa reformia

Ministeri Lintilä korostaa, että Suomeen tarvitaan isoa reformia isoilla sektoreilla. Tulevaisuuteen tähtäävät hankkeet ammutaan alas ikään kuin varmuuden vuoksi. Yksi tällainen kokonaisvaltainen hanke Lintilän mielestä on puoluetoveri ja ministeri Anne Bernerin liikennekaari. Lintilä taitaa olla ainoa ministeri, joka on julkisesti puolustanut Bernerin hanketta.

– Suomi on tilanteessa, jossa muutoksia on tehtävä ja yritettävä edistää uusia ideoita. Ei pidä perääntyä yhdessä sovitusta rintamasta, vaikka yleinen mielipide on hanketta vastaan.

– Joillakin piireillä muutosvalmius on heikko. Minua harmittaa, että kun kyse on selvityksestä, niin olisi oikeus, kohtuus ja korrektia, että vastustajat lukevat selvityksen kunnolla läpi ennen kuin se ammutaan alas.

– Tarvitsemme huomattavasti enemmän uudistuksia. Esimerkiksi maakuntahallintoon ja soteen pitää suhtautua avoimesti. Sellaiset puheet ovat käsittämättömiä, että jos päästään valtaan, niin uudistukset ammutaan alas. Sellaiseen meillä ei ole varaa, suomii Lintilä erityisesti opposition retoriikkaa.

Isoon reformiin kuuluu myös kasvun esteiden ja erityisesti byrokratian purkaminen. Lintilä vakuuttaa, että norminpurkuhankkeet etenevät ja kansalaisia kuunnellaan.

– Tästä löytyy isoja ja pieniä esimerkkejä. Kauppojen aukiolon vapauttaminen, yrittäjävähennys ja innovaatio­setelit ovat niitä isompia. Tienvarsimainonta sitten niitä pienempiä, mutta eteenpäin mennään koko ajan.

– Putkessa on paljon asioita, eikä niitä pystytä purkamaan yhdessä hetkessä.

Paljon on puhuttu myös digiloikasta, ja tuntuu siltä, ettei sen merkitys ole selvinnyt läheskään kaikille. Kevään 2017 aikana asetetaan tarkennetut tavoitteet, aikataulut ja toimenpiteet digitaalisuuden toimeenpanolle.

– Kokonaisuus on laaja, ja toimenpiteitä on jo tehty. Monella sektorilla on edetty. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi liikenteeseen enemmän tietoa ja palveluja.

– Myös tekoälyyn panostaminen on ehdottoman tärkeää.

Hallitus on myös linjannut, että viranomaisten viestit kansalaisille tulevat vain sähköisesti vuodesta 2018 alkaen. Arvioiden mukaan noin 500 000 suomalaista ei kuitenkaan käytä sähköisiä palveluita.

– Tätä puolta en tunne tarkemmin, mutta tilanne ei voi olla sellainen, että viranomaisviestintä ei tavoita kaikkia. Tämä puoli kuuluu ministeri Vehviläisen rooteliin.

Esimerkiksi verkkolaskut eivät ole kasvattaneet suosiotaan, ja kun pankit ovat alkaneet muuttaa käytäntöjään, osa ihmisistä on suurissa vaikeuksissa.

– On täysin luonnollista, että vanhemmilla ihmisillä on riski jäädä väliinputoajiksi. Niin ei saa käydä.

Kilpailukykyinen verotus

Keskustan talous- ja veroasiantuntijana ministeri Lintilä sanoo, että Suomen yritysverotus on nyt kilpailukykyinen ja riittävän hyvin ennakoitavissa.

– Minulle ainakaan kukaan yritysjohtaja ei ole sanonut, että esimerkiksi yhteisöveroa pitäisi laskea. Mielestäni myös ennustettavuuden pitää on selkeä ja iso linja, johon ei tule yllätyksiä. Verohallinnon tulkinnatkaan eivät saa tätä sotkea.

Lintilä korostaa, että esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten sukupolvenvaihdoksia on helpotettu perintö- ja lahjaveron muutoksilla. Tällä on hänen mukaansa myönteisiä vaikutuksia yritysten kasvuhaluun.

Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on taloushallinnon automaation ja raportoinnin kehittäminen. Tuo uudistus on valtionvarainministeriön ja TEM:n vastuulla. Ministeri Lintilä sanoo, että tämä hanke on työ- ja oikeusministeri Jari Lindstömin vastuulla.

– Minulla on sellainen tieto, että asiaa käsittelevää työryhmää kootaan.

Yritystukien osalta ministeri Lintilä painottaa erityisesti innovaatiopuolen rahoitusta. Sitä tarvitaan Tekesiin, yliopistoihin ja myös yrityksiin.

– Orastavaan kasvuun tarvitaan lisää rahaa. Tutkimus- ja innovaatiorahoitus ovat tärkeitä, eikä niiden hakemisen byrokratia saa olla liian vaikeaa. Jos tämä rahoitus saataisiin Team Finland -taloon yhden katon alle, niin tilanteen pitäisi helpottua. Erityisesti Tekes tarvitsee lisärahoitusta.

Lintilä on hieman yllättynyt, että vapaata poisto-oikeutta ja siirrettyä verotusta on käytetty hämmästyttävän vähän. Hänen mielestään näillä mahdollisuuksilla ei ilmeisesti ole isossa kuvassa esimerkiksi investointien osalta suurta merkitystä.

Hallitusohjelmassa asetettiin 72 prosentin työllisyystavoite, josta ollaan vielä kaukana, vaikka työttömyysluvut ovatkin laskusuunnassa. Alueelliset ja ammatilliset erot ovat suuria.

– Suunta on hyvä, mutta tällä vauhdilla ei päästä tuohon 72 prosentin tavoitteeseen. Hallituksen puolivälitarkastelussa on etsittävä uusia ratkaisuja. Riman pitää olla edelleen korkealla, ja toivon mukaan ratkaisuista päästään yhteisymmärrykseen. Kaiken pitää kulminoitua ajatukseen: työtä, työtä, työtä.