Luvut plussan puolelle

Hankenista vuonna 1994 kauppatieteiden maisteriksi valmistuneen Mikael Donnerin ensimmäinen työpaikka oli tilintarkastusyhteisössä, mistä hän siirtyi Söderström & Co:lle 2000-luvun alussa. Uusi toimi ruotsinkieliseen kirjallisuuteen keskittyneen kustantamon pääkirjanpitäjänä tarjosi vaihtelua tilintarkastajan tehtäviin tottuneelle miehelle. Seuraavat kymmenen vuotta toivat mukaan runsaasti kokemusta kokonaisvaltaisesta taloushallinnosta sekä kustannusbisneksen erityispiirteistä. Suurin haaste oli saada taiteellisen toimialan ihmiset ymmärtämään liiketoiminnan taloudellisia realiteetteja. Kannattavuus oli heikkoa erityisesti ruotsin­kielisen kaunokirjallisuuden saralla. 

 – Kaunokirjoja julkaistiin vuodessa jopa 30–40 kappaletta, ja vain harva niistä tuotti muuta kuin tappiota. Kustannus­toimintaan liittyi kuitenkin vahvasti kulttuurinäkökulma. Taloushallinnon tehtävänä oli pysyä kärryillä siitä, mitkä luvut olivat miinuksella ja mistä syystä, muistelee Donner.

Uusi suunta löytyi Accado-nimisestä espoolaisesta tili­toimistosta, jonka ikääntynyt omistaja etsi toiminnalle sopivaa jatkajaa. Punaisten lukujen tuijotteluun kyllästynyt Donner päätti ottaa harppauksen uuteen maailmaan.

– Oli valtava muutos siirtyä palkkatyöntekijästä liike­toiminnasta vastaavaksi tilitoimistoyrittäjäksi. Kustantamossa olin toiminut asiantuntijana. Yhtäkkiä piti miettiä sekä talousasioita että johtamista. Harjoitteluun kului runsaasti aikaa, ja tavallaan se prosessi on vieläkin käynnissä, hymyilee Donner.

TAL-mittaristo on strateginen työkalu

Viimeisen kolmen vuoden aikana Donner on kohdannut yrittäjyyden haasteet, joista yksi liittyy osaamisen, liike­toiminnan ja prosessien johtamiseen sekä niiden kehittämiseen. Tarvittavien tunnuslukujen tuottamisen ohella vaikeutena on riittävän vertailutiedon puute. Donnerin mielestä tämä korostuu erityisesti taloushallintoalan pienyrittäjien parissa.

– Tieto siitä, missä toimintaa voi parantaa, on aina terve­tullutta. Tukea tarvitaan myös hinnoittelulogiikan kehittämisessä, hän toteaa.

Donner on mukana Taloushallintoliiton liiketoimintaosaamisen asiantuntijatyöryhmässä, joka on tuottanut TAL-mittariston jäsentoimistojen oman liiketoiminnan kehittämistyökaluksi. 

TAL-mittaristo pohjautuu balanced scorecard -nimellä tunnettuun toiminnanohjauksen suorituskykymittaristoon, jota käytetään laajasti strategisen johtamisen välineenä. Uuden mittariston avulla taloushallintoalan yritykselle ­tarjoutuu mahdollisuus peilata omaa liiketoimintaansa prosessien, osaamiskyvyn, henkilöstön, asiakkaiden sekä omistajan näkökulmasta. Yrityksen on helpompi arvioida esimerkiksi eri sidosryhmien sitoutumista ja tyytyväisyyttä sekä liiketoiminnan kannattavuutta ja sen perusteita.

– TAL-mittaristo auttaa parhaiten niitä pk-yrityksiä, joissa ei ole ammattimaisia ja strategiseen johtamiseen erikoistuneita johtajia. Sen myötä taloushallintoon on helpompi suhtautua entistä enemmän bisneksenä, ei pelkkänä ammattina, sanoo Donner.

Tietojärjestelmät avainasemassa

Donner kuvailee TAL-mittariston rakennustyötä vaativaksi urakaksi, jonka päällimmäisenä haasteena oli sopivien mittarien valinta. Tavoitteena oli saada mukaan muita kuin pelkästään numeroita antavia avaintekijöitä. Lopulliseen mittaristoon valikoitui pitkän prosessin päätteeksi 22 tärkeimmäksi koettua mittaria.

– Asiantuntijatyöryhmä haki eri mittareiden ja näkö­kulmien välille parasta mahdollista tasapainoa. Yleisellä tasolla siinä onnistuttiin hyvin. Mittaristo antaa mahdollisuuden kehittää jatkossa johonkin tiettyyn tarpeeseen soveltuvia, tilapäisiä mittareita. Kokonaisuus on siinä mielessä joustava, arvioi Donner.

Hän nostaa TAL-mittariston suurimmaksi eduksi sen, että siitä johdetut tulokset pistävät tilitoimiston miettimään asioita uudesta näkökulmasta. Pitkän ajan saatossa tuotettu data mahdollistaa sekä sisäisen benchmarkingin että vertailutiedon saamisen muista mittaristoa hyödyntävistä yrityksistä. 

TAL-mittariston pilotointiin osallistuneessa Accadossa havahduttiin huomaamaan myös kattavien tietojärjestelmien merkitys. Vertailutiedon saamisen kannalta on olennaista, että järjestelmät tukevat esimerkiksi asiakastyytyväisyys­kyselyiden tekemistä sekä niihin liittyvän tiedon keräämistä. 

– Kaiken kaikkiaan on tärkeää pysyä kärryillä tilitoimiston todellisista kuluista. Sitä tietoa ei kannata perustaa pelkkään näppituntumaan, täydentää Donner.