Luoton­valvonta kiristyy raken­tamisen lamassa

Asuntorakentamisen hiipuminen on vetänyt rakentamisen syvään suhdannekuoppaan. Kysynnän voimakkaat vaihtelut toimialalla ovat tuttuja myös seiniin ja kattoihin puuelementtejä valmistavalle LapWallille.

– Laskua on pehmentänyt monipuolinen tuotevalikoimamme. Etenkin kattoelementtejä menee edelleen teollisuus- ja logistiikkahankkeisiin. Myös julkisella puolella rakentaminen jatkuu, kun kuntiin rakennetaan kouluja ja päiväkoteja, LapWallin talousjohtaja Tuomo Riihonen sanoo.

Heinäkuisessa tulosjulkistuksessaan LapWall luonnehti ensimmäisen vuosipuoliskon taloudellista tulosta tyydyttäväksi erittäin haastavassa toimintaympäristössä.

Yhtiö arvioi, että sen liikevaihto yltää tänä vuonna 40–45 miljoonaan ja liikevoitto ilman liikearvon poistoja 4,0–4,5 miljoonaan euroon. Viime vuoden liikevaihto oli 52,5 miljoonaa euroa.

Hankkeiden seuranta keskeistä

LapWallin asiakkaita ovat eri kokoiset rakennusliikkeet. Hankkeiden koko vaihtelee omakotitalojen seinäelementeistä Helsinki-Vantaan lentoaseman uuden terminaalin vesikattoon.

Yhtiö suunnittelee ja myy elementit aina suoraan yksittäisiin projekteihin, ei tukkuliikkeiden varastoihin.

– Projektiluonteisessa liiketoiminnassa jokaisen hankkeen tarkka seuranta on erittäin tärkeää. Se edellyttää hiottuja prosesseja ja sähköisten järjestelmien tehokasta käyttöä, Riihonen korostaa.

Kaikki meneillään olevat projektit käydään läpi ja osatuloutetaan kuukausittain. Erityisen tarkkaa kustannus- ja kannattavuusseuranta on Riihosen mukaan suurissa hankkeissa.

Luotonvalvonta tehostuu laskukaudella

Projektitoiminnassa oleellista on myös luotonvalvonta. Se on ollut LapWallilla tarkkaa jo ennestään, mutta matalasuhdanteessa asiakkaiden maksukykyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Rakentamisessa konkurssien määrä on kasvanut tänä vuonna nopeammin kuin millään muulla toimialalla.

– Emme myy koskaan riskillä. Luottovakuutus tuo hankkeissa turvaa asiakkaiden maksuhäiriöiden varalta. Jos asiakas ei voi vakuutusta saada – mikä on sinänsä hälyttävä merkki – edellytämme pankkitakausta tai vaikkapa kunnan kaltaisen loppuasiakkaan tekemää takausta urakoitsijan puolesta.

Myös laskujen tarkka maksuseuranta ja erääntyneisiin laskuihin reagointi on tärkeää.

– On ollut tilanteita, joissa tavara ei ole liikkunut tehtaalta, mikäli urakoitsija ei ole maksanut tai luottovakuutus paukkuu. Tällaisissa tilanteissa asiakas kuitenkin tarvittavan rahan yleensä löytää.

Alusta lähtien sähköinen taloushallinto

Riihonen aloitti LapWallin talousjohtajana vuonna 2019. Vuonna 1980 syntynyt diplomi-insinööri toimi aiemmin eristevalmistaja Kingspanin liiketoimintajohtajana ja talousjohtajana. Työkokemusta on myös business controllerin töistä Uponorin, Metsä Boardin ja Ahlströmin palveluksessa Suomessa, Saksassa ja Etelä-Koreassa.

Vuonna 2011 perustetulla LapWallillla ei ole paperisen taloushallinnon historiaa, vaan toiminnot ovat olleet sähköisiä alusta lähtien.

– Kuten näet, täällä ei papereita pyöri, Riihonen sanoo ja viittaa kädellään toimistoonsa.

Talousjohtajan lisäksi LapWallin taloushallinnosta vastaavat business controller ja taloushallinnon assistentti. Kirjanpito ja palkanlaskenta on ulkoistettu Talenomille.

– Pienessä tiimissä työn kiinnostusta lisäävät monipuoliset työtehtävät. Työ vaatii selkeää työnjakoa mutta myös joustavuutta.

Riihosen mielestä sisäinen laskenta on tärkeää pitää omissa käsissä, jolloin sormi pysyy koko ajan pulssilla projektien kannattavuuden seurannassa. Sen sijaan ulkoisen laskennan ulkoistaminen on ollut LapWallin kokoiselle yhtiölle luontevaa.

LapWallin toiminnanohjausjärjestelmästä on laskutusta ja projektiseurantaa koskevia liittymiä Talenomin järjestelmiin.

Roiman Lean-toiminnanohjausjärjestelmän ja Talenomin taloushallintojärjestelmän lisäksi LapWallilla on käytössään ohjelmistoyhtiö Talgrafin sovellus, jonka avulla Tale­nomin järjestelmästä tuodaan kuukausiraportteihin tarvittavat luvut.

– Johtoryhmälle menevä 20–30-sivuinen raportti on standardimuotoinen. Laatiminen on pitkälti automatisoitu, joten oleelliset talousluvut saadaan kuukausittain ulos suhteellisen pienellä manuaalisella työllä.

Tilauskirja kertoo tulevasta kehityksestä

Liikevaihdon kehitys on luonnollisesti talousjohtajalle tärkeimpiä talousmittareita. Riihosen mukaan sitä peilataan myös edellisiin vuosiin, sillä tavoitteena on yhtiön kasvu.

Myyntikateprosentti kertoo puolestaan kannattavuudesta ja miten hinnoittelu ja myynti ovat kehittyneet suhteessa raaka-aineista, palkoista ja ostopalveluista koostuviin tuotantokustannuksiin.

– Keskeinen tavoite on pitää myyntikateprosentti tavoitellulla tasolla.

Riihosen mukaan tulevaan katsovista mittareista tärkeimmät ovat puolestaan projektien tilaus- ja tarjouskanta.

– Niitä seuraamme viikkotasolla. Tilausten, tarjousten, suunnittelun ja tuotannon tilanne käydään läpi yhtiön johdon Teams-kokouksessa joka maanantai.

LapWall listautui keväällä 2022 Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Vuoden raportointikiertoon kuuluvat kaksi puolivuotiskatsausta ja kaksi lyhyempää liiketoimintakatsausta ensimmäisen ja kolmannen kvartaalin osalta.

– Pörssilistautuminen ei tuonut taloushallintoon suuria muutoksia, sillä esimerkiksi johdon raportointi oli meillä jo tasolla, jota First North -yhtiöltä edellytetään. Katsaukset laadimme omin voimin tilitoimistolta saatujen lukujen pohjalta.

Menestyminen vaatii jatkuvaa parantamista

LapWallin päätuotteita ovat puiset seinäelementit yksi- ja monikerroksisiin rakennuksiin, lämpimät kattoelementit, kattoelementtijärjestelmät sekä julkisivuelementit. Katoista yhtiö asentaa itse lähes kaikki.

Yhtiön kilpailijoita ovat rakennusliikkeiden ja talotehtaiden oma tuotanto, vaihtoehtoinen tapa rakentaa sekä pienet elementtivalmistajat.

Riihosen mukaan kovassa kilpailussa menestyminen edellyttää oman toiminnan jatkuvaa parantamista. Tärkeää on myös ottaa oppia toteutetuista projekteista.

– Vaikkapa kouluissa on usein haastavia rakenteita, jotka vievät suunnittelu-, tuotanto- ja asennusvaiheessa tavanomaista enemmän aikaa. Tämä osataan ottaa huomioon, kun teemme tarjousta seuraaviin vastaavanlaisiin hankkeisiin.

LapWallin suurin tuotantolaitos sijaitsee Pyhännällä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa elementtejä valmistavat tuotantolinjat on pitkälti automatisoitu. Enimmillään siellä työskentelee noin 60 työntekijää.

Lisäksi yhtiöllä on tehtaat Vetelissä Keski-Pohjanmaalla ja Pälkäneellä Pirkanmaalla. Niissä työskentelee vuokratyövoimaa.

Riihosen mukaan vuokratyövoima on jäänne ajalta, jolloin tuotannossa oli paljon kausivaihtelua. Sittemmin toimintamallista on pidetty kiinni, sillä työntekijöiden löytäminen on haasteellista.

– Suurin osa työntekijöistä tulee Itä-Euroopasta. Vaihtuvuus on nykyisin pientä, sillä kohtelemme vuokrahenkilöstöä kuin omia työntekijöitä.

Elementtien asennuksissa päälliköt ja työnjohtajat ovat LapWallin palkkalistoilla. Asennus ostetaan alihankkijoilta.

Rakennusalalla etenkin isommat toimijat edellyttävät vastuullista toimintaa koko toimitusketjulta.

– Alihankkijoiden yritykset ovat suomalaisia, mutta työntekijät tulevat Virosta. Olemme tarkkoja siitä, että tilaajavastuuasiat ovat alihankkijoilla kunnossa.

Työmailla toimintaa ympäri vuoden

Suhdanneherkällä alalla joutuu tasapainottelemaan kysynnän ja oman tuotantokapasiteetin mitoittamisen kanssa. Riihosen mukaan kysynnän ollessa korkeimmillaan asiakkaille saattaa joutua myymään jonkin aikaa ei-oota. Toisaalta on pyrittävä välttämään ylikapasiteettia, jotta tehtailla ei jouduta pyörittelemään peukaloita myynnin hidastuessa.

– Laskusuhdanteessa on varauduttava myös siihen, että osa projekteista siirtyy.

Aiemmin rakennusalalla oli enemmän vuoden sisäistä kausivaihtelua, mutta nyt etenkin isoissa kohteissa rakentaminen ajoittuu kesäkuukausien sijaan tasaisemmin ympäri vuoden.

Tähän on vaikuttanut rakentamisen painottuminen eteläiseen Suomeen, jossa talvet ovat olleet leutoja. Talvella rakentamista helpottavat myös puuelementtien kaltaiset esivalmistetut tuotteet.

– Projektien jakautuminen tasaisemmin pitkin vuotta helpottaa meillä työn suunnittelua. Elo-marraskuu on tosin edelleen se kaikkein kiivain vaihe rakentamisessa. Heinäkuussakin työmaalla naputellaan, mutta asiakasyritysten toimihenkilöt ovat silloin lomalla.

Megatrendeistä lisävauhtia puuelementeille

LapWallilla uskotaan vahvasti, että globaalit megatrendit ja toimintatapojen muutokset rakennusalalla vauhdittavat tulevaisuudessa puuelementtien kysyntää.

Kiinnostus hiiltä sitoviin puumateriaaleihin kasvaa, kun kiinteistö- ja rakennusalalla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

Vuonna 2025 voimaan astuva rakennuslaki edellyttää rakennuksen hiilijalanjäljen laskemista osana rakennusluvan hakemista. Yhä useammat kunnat asettavat puolestaan tontin luovutuksen tai vuokrauksen ehdoksi, että rakennettava talo ei ylitä hiilijalanjäljelle asetettuja rajoja.

Riihosen mukaan elementtibisnestä vauhdittaa myös rakennusalalla yleistyvä teollisen rakentamisen konsepti, jossa talojen rakenteet tehdään mahdollisimman valmiiksi tehtaissa ennen työmaalle tuontia. Suuntaa tässä näyttävät isot rakennusliikkeet.

– Esivalmistetut tuotteet lyhentävät rakentamisaikoja ja parantavat laatua, kun työmaalla tarvitsee tehdä vain tarvittavat asennukset. Kosteusongelmatkin vähenevät, kun entistä enemmän työstä viedään säiden armoilta tuotantolaitosten kuiviin sisätiloihin, Riihonen sanoo.

Valmiiden elementtien käyttö on rakennusliikkeille myös taloudellisesti kannattavaa, sillä rakennusaikojen lyheneminen sitoo aiempaa vähemmän työvoimaa ja pääomia.

– Vaikkapa logistiikkakeskushankkeessa pystymme asentamaan kattoelementtejä tuhat neliötä päivässä. Parissa viikossa 10 000 neliön halliin saadaan katto päälle, ja urakoitsija voi sen jälkeen keskittyä sisätiloihin.

Rakentaminen on tunnetusti konservatiivinen toimiala, jossa uudet toimintamallit juurtuvat hitaasti. Riihonen uskoo, että nykyiset vaikeudet vauhdittavat muutosta aiempaa tehokkaampaan rakentamiseen.

– Se tietäisi hyvää LapWallin kaltaisille konseptoituja ja esivalmistettuja ratkaisuja toimittaville yhtiöille.