Maarit Nissinen vastaa puhelimeen poikkeuksellisesti kotitoimistoltaan, sillä suurimman osan työajastaan Konsulttitoimisto Seppo Hoffrénin johtava konsultti sukkuloi asiakasyrityksissä ja kouluttaa pk-yritysten avainhenkilöitä eri puolilla Suomea.

– Yksistään konsultointipäiviä tulee yli sata vuodessa. Äskettäin laskin, että olen kymmenen vuoden aikana konsultoinut 360:tä yritystä Kemiönsaarelta Ivaloon.

Lyhimmillään konsultointi kestää päivän tai pari. Nissisellä on kuitenkin myös yrityksiä, joita hän on sparrannut koko uransa aikana aina muutaman päivän vuodessa.

– Tarpeet vaihtelevat, mutta usein minulle tulevat toimeksiannot liittyvät omistusjärjestelyihin ja erityisesti sukupolvenvaihdoksiin. Yritykset tarvitsevat apua myös talousjohtamiseen ja yrityksen johtamiseen kasvu- tai muutostilanteissa.

Nissisen mukaan korona-aikana ovat korostuneet toiminnan uudelleen suuntaamiseen ja strategian päivitykseen liittyvät toimeksiannot. Yritykset tarvitsevat apua, kun entinen liiketoiminta ei enää toimi.

Omasta yrittäjäurasta paljon hyötyä

Hyvä yrityskonsultti pystyy katsomaan asioita yrittäjän näkökulmasta. Tässä Nissistä auttaa suuresti se, että hänellä itsellään on pitkä kokemus oman yrityksen pyörittämisestä.

Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1996 valmistunut kauppatieteiden maisteri oli pohtinut jo opiskeluaikana yrityskonsultin uraa, mutta Nissisen isän Vihdistä hankkima kirjapaino muutti suunnitelmat.

– Jossakin vaiheessa tuli puheeksi, ostaisinko toisena omistajana olleen pääomasijoittajan pois ja tulisin mukaan yritykseen.

Pk-yritysten elämä on yllätyksellistä. Aina tulee sellaista vastaan, johon ei ole osannut varautua.

Aluksi Maarit Nissisen vastuulla oli yrityksen taloushallinto ja rahoitusasiat. Vuonna 2001 hän siirtyi toimitusjohtajaksi. Kahdeksan vuotta myöhemmin oli aika luopua yrityksestä, ja Nissinen siirtyi jo aiemmin mielessä pyörineeseen ammattiin Seppo Hoffrénille.

– Olen sielultani täysin konsultti, ja yrityskonsultoinnissa veti puoleensa montakin asiaa. Ensimmäinen on se, että on oikeasti tosi kivaa olla avuksi. Lisäksi työ on riittävän haastavaa. Pk-yritysten elämä on yllätyksellistä. Aina tulee sellaista vastaan, johon ei ole osannut varautua.

Kiinnostavia yrityksiä kaikilta aloilta

Asiakkaita Nissisellä on monelta toimialalta. Mukana on metallialan yrityksiä ja muuta valmistavaa teollisuutta, mutta asiakkaita löytyy myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalta, viestinnästä ja rakentamisesta.

– Suomen hienous on, että meiltä löytyy todella kiinnostavia yrityksiä kaikilta aloilta. Parhaiten mieleen jääneet tapaukset liittyvät aina ihmisiin. Erityisen kivaa on tehdä töitä yrittäjille, joilla on kova halu mennä eteenpäin.

Tietyt lainalaisuudet pätevät kaikkiin yrityksiin. Omasta yrittäjäurasta ja konsultoinnista saatuja kokemuksia voi hyödyntää uusissa yrityksissä. Vastaan tulee kuitenkin koko ajan uusia asioita.

– Yritykset voivat olla hyvinkin persoonallisia, mutta konsultin on pystyttävä ymmärtämään yrityksen ja toimialan bisneslogiikka. Se pistää pinnistelemään tosissaan.

Tarve uusien asioiden jatkuvana oppimiseen on Nissisen mielestä sekä työn suola että haaste.

– Toinen haaste on toimeksiantojen rajallinen aika. Joskus aika ei kerta kaikkiaan riitä asioiden ratkomiseen.

– Korona-aikana kassavirran seurannasta on tullut erityisen tärkeää, Maarit Nissinen toteaa.

Yrityskauppa vaatii huolellista valmistelua

Yritysjärjestelyt ovat aina vaativia ja aikaa vieviä prosesseja, jotka vaativat huolellista valmistautumista ja paneutumista kaikilta osapuolilta.

Nissisen toimeksiannoista lähes kaikki tulevat myyvältä osapuolelta. Tyypillinen tapaus on eläkeikään tullut yrittäjä, joka haluaa luopua elämäntyöstään.

Eteen tulee usein varsin haastavia tilanteita. Asiakkaalla saattaa olla takanaan pitkä yrittäjätaival, jonka aikana riittävän eläketurvan järjestäminen on voinut jäädä vähemmälle huomiolle muiden kiireiden keskellä. Yrittäjä saattaa ajatella, että hän kuittaa eläkerahat yrityksen myynnistä.

– Pettymys voi olla hurja, jos ostajaa ei löydykään tai yrityksestä tarjottu hinta on huomattavasti odotettua matalampi. Lisäksi yrityskauppa harvoin toteutuu niin nopeasti kuin myyjä odotti.

Nissinen toivoo, että yrityskauppaa lähdettäisiin pohjustamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvällä valmistautumisella voi parantaa merkittävästi yrityksen myyntimahdollisuuksia ja kauppahintaa.

– Oleellista on pitää perusbisnes kannattavana. Se tarkoittaa, että liiketoimintaa on koko ajan kehitetty ja yrityksen toiminta on kunnossa.

Nissisen mukaan valitettavan monessa myyntiin tulevassa yrityksessä yrittäjä on kuitenkin jäähdytellyt jo jonkin aikaa, eikä liiketoimintaa ole kehitetty viimeiseen 10–15 vuoteen.

Myös vahva henkilöityminen yrittäjän henkilökohtaiseen osaamiseen ja suhteisiin on ostajan kannalta huono asia. Siksi yrittäjän kannattaa jakaa hyvissä ajoin omaa osaamistaan ja vastuuta työntekijöille.

Myös tunteet otettava huomioon

Helppoja eivät ole aina yrityksen sukupolvenvaihdoksetkaan.

– Luopujalla on usein selkeä käsitys – tai ainakin hän luulee tietävänsä – kuka yrityksen toimintaa jatkaa. Tämä johtaa siihen, että valmistelu aloitetaan liian myöhään. Syystä tai toisesta alkuperäinen suunnitelma ei sitten toteudukaan.

Perheyrityksissä ongelmana on Nissisen mukaan keskustelun puute.

– Perheenjäsenet luulevat tietävänsä, mitä muut haluavat. Yrityksen tulevaisuudesta ei kuitenkaan puhuta avoimesti, kuka haluaisi jatkaa tai haluaako kukaan.

Nissinen sanoo, että yrityskaupoissa ja sukupolvenvaihdoksissa huomio keskittyy usein liikaakin järjestelyjen tekniseen hoitamiseen.

– Lohdutan usein asiakkaita, että tekninen toteutus saadaan kyllä aina tehtyä, kunhan kaikki osapuolet ovat samaa mieltä siitä, mitä tavoitellaan.

Vähemmälle huomiolle jää usein myös yrittäjän henkilökohtaisten asioiden järjestäminen.

– Omaan talouteen ja verotukseen liittyviä asioita on alettava pohtia hyvissä ajoin. Yrityskauppa herättää myös monenlaisia tunteita. Tämäkin puoli on otettava huomioon.

Ketterää sopeutumista korona-aikaan

Koronakriisi muutti monen Nissisenkin konsultoiman yrityksen kuviot. Hänen tuntumansa kuitenkin on, että yritysten sopeutumiskyky on ollut yllättävänkin hyvä, jos mukaan ei lasketa koronan lähes täysin pysäyttämiä toimialoja.

– Kevään romahduksen jälkeen yrityksissä oli hurjannäköisiä tilanteita, kun tilauskirjat tyhjenivät täysin ja liikevaihto putosi murto-osaan entisestä.

Muutaman kuukauden kuluttua yritykset alkoivat kuitenkin toipua. Nissisen mukaan yksi syy tähän on, että selkä seinää vasten joutunut pk-yrittäjä pystyy tekemään nopeita päätöksiä.

– Ketteryys on ehkä kliseinen sana, mutta se sopii hyvin tähän. Olen nähnyt yrityksissä ketteriä suunnanmuutoksia, kun niissä on kehitetty uusia tuotteita ja palveluja. Hankintakanaviakin on laitettu kokonaan uusiksi. Selviytymiskeinot ovat olleet yllättävänkin monipuolisia.

Nissisen mielestä vaikeassa tilanteessa on auttanut yrittäjyyteen liittyvä ikuinen optimismi.

– Yrittäjä ei jää vatvomaan asioita. Hän tekee päätöksiä ja kokeilee jotakin uutta.

Nissisen mukaan monessa yrityksessä on tunnustettu tosiasia, että maailma on muuttunut koronan myötä pysyvästi.

– Uskon, että parhaiten menestyvät yritykset, jotka eivät jää odottamaan koronan ohimenoa. Niissä on päätetty, että myös uudenlaisissa toimintaympäristöissäkin on pärjättävä.

– Uskon, että parhaiten menestyvät yritykset, jotka eivät jää odottamaan koronan ohimenoa, Maarit Nissinen kertoo.

Moni yrittäjä ei arvosta taloushallintoa

Nissinen toimii pääkouluttajana ELY-keskusten koulutuksissa, joissa parannetaan muutostilanteessa olevien pk-yritysten avainhenkilöiden käsitystä yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja talousinformaation käyttämisestä suunnitteluun ja johtamiseen.

Taloushallinnon tuottaman informaation hyödyntäminen on hänelle rakas aihe muutenkin, sillä tässä asiassa yrityksissä on paljon parannettavaa.

– Olen jutellut paljon tilitoimistoyrittäjien kanssa. Moni heidän asiakkaistaan on sitä mieltä, ettei taloushallinto voisi vähempää kiinnostaa.

Nissinen harmittelee, että taloushallinto on usein liian irrallaan yrityksen muusta arjesta.

– Toimitusjohtaja ei välttämättä edes tiedä, mitä tehtäviä taloushallintoon kuuluu, ja liiketoiminnasta vastaava johto näkee taloushallinnon vain pakollisena kulueränä. Siksi siihen laitetaan usein liian vähän resursseja.

Toimitusjohtaja ei välttämättä tiedä, mitä tehtäviä taloushallintoon kuuluu, ja liiketoiminnasta vastaava johto näkee sen vain pakollisena kulueränä.

Tästä taas seuraa, että taloushallinto pystyy tekemään vain lakisääteiset asiat, mutta aikaa ei jää lukujen analysointiin – puhumattakaan toimenpide-ehdotuksista yrityksen johdolle.

– Ja kun jalostettua tietoa ei synny, johdolle syntyy harhakäsitys, ettei taloushallinnosta ole hyötyä liiketoiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa.

Nissinen vertaa taloushallinnon tuottamia kuukausiraportteja, tilinpäätöksiä ja muuta dataa koulutodistukseen. Niistä näkee, mitä yrityksessä on tehty tai jätetty tekemättä.

– Yrityksen johdolla on usein varsin hatara käsitys, toimivatko yrityksen prosessit vai eivät. Se selviäisi luvuista.

Myös tilitoimisto voi olla aktiviinen

Mutta sanoo Nissinen tavanneensa taloushallintoon fiksustikin suhtautuvia yrittäjiä. He antavat taloushallinnolle riittävästi resursseja, jotta toiminnot automatisoidaan mahdollisimman pitkälle ja vapautetaan näin aikaa muuhunkin kuin rutiinitehtäviin.

– Työkalujen ja resurssien antamisen jälkeen yrittäjät voivat perustellusti vaatia mahdollisimman reaaliaikaista ja relevanttia raportointia.

Kaikkea Nissinen ei kuitenkaan laita pk-yrittäjien kontolle. Myös yrityksen omat talousihmiset ja tilitoimistot voisivat tuoda nykyistä enemmän esille asiantuntemustaan ja puhua talousasioista kielellä, jota yritysjohtokin ymmärtää.

– Olen keskustellut tästä yritysten avainhenkilöiden kanssa. He, jotka ymmärtävät liiketoimintaa aidosti palvelevan talousinformaation merkityksen, olisivat siitä myös valmiita maksamaan tilitoimistolle.

Kassavirran ennustaminen korostuu

Nissinen sanoo, että taloudellisen raportoinnin laatu, nopeus ja ennustettavuus korostuvat entisestään korona-aikana, kun yrityksen tulovirrat heilahtelevat. Hänen mukaansa rahojen riittäminen on nyt iso haaste etenkin pk-yrityksissä.

– Isoilla yrityksillä on aina paremmat mahdollisuudet kassansa suojeluun. Ne esimerkiksi venyttävät nyt maksuaikoja niin pitkään kuin mahdollista. Valitettavasti pk-yritykset ovat tässä tilanteessa altavastaajia.

Pk-yritys voi nopeuttaa omien myyntisaataviensa kiertoa, lykätä investointeja ja tyhjentää varastoja, mutta Nissisen mukaan monessa yrityksessä joudutaan nyt tosissaan etsimään muitakin keinoja, jotta käyttöpääoma riittää.

– Korona-aikana kassavirran seurannasta on tullut erityisen tärkeää.

Vähintä on, että yrityksillä olisi parempi ymmärrys, miten niissä tehdyt päätökset vaikuttavat kassaan. Parin viikon ennuste ei riitä, vaan tulevaa tulisi pystyä ennustamaan seuraavien kuukausien aikana.

Nissisen mukaan tässä auttaa ajan tasalla oleva sähköinen taloushallinto, jonka avulla kassavirtaa on mahdollista seurata reaaliajassa. Tämä mahdollistaa myös entistä paremman ennakoinnin ja auttaa varautumaan ajoissa, jos vaikkapa myynnin kanssa tulee ongelmia.