EFAA:n toimitusjohtaja Federico Diomeda: Tilitoimistot auttavat pk-yrityksiä kasvamaan
EFAA (The European Federation of Accountants and Auditors for small and medium-sized enterprises) on Euroopan vaikutusvaltaisin pk-tilitoimistojen järjestö. EFAAn kuuluvien toimijoiden asiakkaina on erityisesti pk-yrityksiä. Organisaatio laajentaa vaikutuspiiriään osallistumalla eurooppalaisiin ja kansainvälisiin elimiin ja ryhmiin sekä julkaisemalla alaa koskevia esityksiä ja kannanottoja. Taloushallintoliitto liittyi EFAAn jäseneksi viime vuoden alussa.
– Yhteistyömme on alkanut hyvin. Taloushallintoliitto on historiansa aikana kehittänyt Suomen kirjanpitoalan pätevyyttä ja laadunvarmistusta. Suomi onkin malliesimerkki Euroopan maasta, josta monet voivat ottaa opikseen, kiitteli Diomeda avauspuheenvuorossaan.
EFAAn toiminnan puitteissa runsaasti matkustanut
Diomeda näkee alan haasteiden kohdistuvan kansallisiin toimintatapoihin ja lakeihin. Niiden ulkopuolella liiketoiminnan lainalaisuudet ovat kaikkialla samat. Eurooppalaisen tason lisäksi pk-toimijoiden edut onkin huomioitava myös kansainvälisessä mittakaavassa.
– Globalisaatio ei ole fiktiota vaan faktaa. Meidän on muistettava, että Euroopan rooli on merkittävä huolimatta esimerkiksi Kiinan, Intian ja Etelä-Amerikan nopeasta kasvusta.
EFAA jakaa oman toimintansa reagointiin ja ennakointiin ja antaa asiantuntijaryhmiensä tehdä kannanottoja, esityksiä ja tutkimuksia. Tarkoituksena on pitää yllä keskustelua lakien ja standardien laatijoiden sekä muiden sidosryhmien välillä.
– On tärkeää, että olemme mukana vaikuttamassa alaa koskeviin päätöksiin. Samalla edustamme myös pk-sektorin asiakkaitamme, joiden liiketoiminnan kehittyminen edistää yhteiskunnallista hyvinvointia, Diomeda muistutti.
Kansallisia kontakteja tarvitaan
EFAA on arvostettu lobbausjärjestö, joka on Euroopan komission silmissä pk-yrityksiä edustavien pienten ja keskisuurten toimijoiden todellinen edustaja. Tähän on vaikuttanut EFAAn 15-vuotisen historiansa aikana harjoittama politiikka, joka pyrkii edistämään hyvää lainsäädäntöä ja standardien laadintaa pk-yrityksiin vaikuttavissa asioissa.
– Kirjanpitoon kohdistuu tällä hetkellä paljon paineita, koska komissiolla ei ole vielä selkeää kuvaa eurooppalaisen tilinpäätösraportoinnin tulevaisuudesta. Tilanteeseen vaikuttavat sekä tekniset että poliittiset syyt, arvioi Diomeda.
Kuuluisa yksinkertaistamista koskeva aloite loi poliittisia odotuksia, jotka johtivat hankkeen väärinkäyttöön myös kirjanpidossa ja tilintarkastuksessa. Kaiken kaikkiaan kansallisen politiikan ja verotuksen tarpeet hankaloittavat järjestelmän tehokasta harmonisointia.
– Euroopan parlamentti on merkittävä poliittinen näyttämö, jonka lähellä pysyminen edellyttää jäsenten kansallisten kontaktien hyödyntämistä. Olemme nähneet jo moneen kertaan, että mepit eivät ole kovinkaan taitavia taloushallinnon osaajia, Diomeda pohti.
Tarvetta uudenlaisille palveluille
Luento & Lounas -osuudessa Diomeda keskittyi puhumaan tilitoimistojen ja kirjanpitäjien merkityksestä pk-yrityksille. Kyseisen sektorin haasteet rahoituksen hankkimisessa korostuivat jälleen talouskriisin yhteydessä. Pk-yritysten kasvu on yksi maailmantalouden positiivisen kehityksen avaintekijöistä. Niiden laaja levinneisyys sekä halukkuus kasvaa kansallisten markkinoiden ulkopuolelle on havaittu monissa eri tutkimuksissa. Hyvien liikeideoiden kehittyminen kaipaa rahoitusta erityisesti pienemmissä maissa, joissa paine päästä kansainvälisille markkinoille on suuri. Tilitoimistojen merkitys sillanrakentajana asiakkaan ja rahoittajan välillä on esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä, jossa hyödynnetään kirjanpitäjien ammattitaitoa. Tilitoimistot ovat pk-yrityksille luonnollisia yhteistyökumppaneita talousasioihin keskittyneen yhteydenpitonsa ansiosta. Asiakkaan velvoitteista huolehtimisen ohella tilitoimistot voisivat tarjota pk-yrityksille nykyistä enemmän proaktiivista neuvontaa.
– Olemme usein omistaja-yrittäjien luottoihmisiä. Tiedämme paljon sekä heistä että heidän liiketoiminnastaan. Tätä tietoa tulisi oppia käyttämään asiakkaan eduksi. Toisaalta läheisen suhteen riskinä on liiallinen luotto asiakkaan kykyyn huolehtia yrityksestään kannattavasti. Tilitoimistojen ja kirjanpitäjien pitäisi kannustaa pk-yrittäjiä uudistumaan sekä tarkastelemaan omaa liiketoimintaansa kriittisesti.
Luennon lopuksi Diomeda korosti hyvän ulkoisen viestinnän merkitystä, jota pk-yritykset tarvitsevat erityisesti pankkien kohdalla.
– Pankit ovat vaikeassakin taloustilanteessa valmiita myöntämään lisärahoitusta, jos ne vain näkevät, mihin suuntaan yrityksen liiketoiminta on menossa. Meidän tehtävämme on auttaa asiakasta näissä keskusteluissa.
Tilisanomien seminaarigallupiin osallistui tänä vuonna kolme tilitoimiston edustajaa eri puolilta Suomea.
- Mitä mieltä olet Diomedan Luento & Lounas -tilaisuudessa esittämistä ajatuksista?
- Onko hänen esittämilleen proaktiivisille palveluille käyttöä suomalaisten pk-yritysten piirissä?
- Mikä puhuttaa ja mietityttää alan ammattilaisia tänä vuonna?
- Onko näköpiirissä jotain alaa koskettavia uudistuksia, jotka ovat tervetulleita? Entä löytyykö joukosta vähemmän tervetulleita?
Mikko Kesti, toimitusjohtaja, KLT
Tilitoimisto Kesti Oy, Tornio
1. Ajatukset kirjanpidon ja laskentatoimen hyväksikäytöstä olivat yllättävän samankaltaisia, joita itse tulee pohdittua – eli kun kirjanpito on tehty valmiiksi, niin sittenhän se työ vasta alkaa.
2. Kyllä näille palveluille on ollut tilaus jo vuosia. He haluavat asiantuntijapalveluita, joiden tuottamiseen toki tarvitaan myös ajantasainen kirjanpito.
3. Hetemäen verotyöryhmän raportti ja vaalivuosi sekoittavat verotuksen perusteellisesti ja verotuksen ennustettavuus tulee olemaan taas turhan vaikeaa. SEPA teettää yllättävän paljon töitä. Kaiken piti olla valmiina 2010, mutta osalla pankeistakin asia on vasta nyt ”testauksessa”.
4. Vähemmän tervetullutta on rakentamispalvelujen käännetty alv. Perusteet ns. harmaan talouden vähentämiseksi ovat kyllä ihan oikeita, mutta paljon parempia keinoja olisi ollut käytettävissä.
Liisa Arimaa, tilitoimistoyrittäjä, KLT
Tilitoimisto Liisa Arimaa, Salo
1. Päällimmäisenä jäi mieleen se, että vaikka omistajataho tuntisi itse oman yrityksensä kuinka hyvin, se ei välttämättä vielä riitä. Esimerkiksi rahoitusta haettaessa tai vaikkapa omistuspohjaa laajennettaessa olisi tärkeää saada myös tulevaisuudennäkymiä esille laskelmien, graafisten taulukoiden ja sanallistenkin raporttien muodossa.
2. Varmaankin ko. palvelut olisivat tarpeellisia. Esimerkiksi aivan pienissä mikroyrityksissä niiden toteuttaminen olisi myös suhteellisen yksinkertaista. Tärkeintä on kuitenkin se, että asian tekemiselle varataan aikaa.
3. Rakennusalan käännetty arvonlisävero taitaa olla tänä vuonna ykköspuheenaihe. Varsinkin lain näkökulmasta ne ei niin selkeät, tulkinnanvaraiset ta-paukset aiheuttavat jo nyt miettimistä – pitääkö lakia soveltaa juuri tässä yksittäisessä tapauksessa vai ei.
4. Yleisesti voisi kai todeta, että etukäteen ajateltuna moni uudistus vaikuttaa paljon hankalammalta kuin käytännössä sitten lopulta onkaan. Esimerkiksi rakennusalan käännetyn arvonlisäveron tulkinnat löytävät niin oikeat lokeronsa kuin mahdollista.
Samuli Saviala, Partner
Tilitoimisto Emu Oy, Helsinki
1. Kuuntelin mielenkiinnolla ajatuksia tilitoimistojen ja kirjanpitäjien tarpeesta siirtää painopistettä yhä enemmän neuvontapalveluiden puolelle pelkän lakisääteisten raportointivelvollisuuksien hoitamisen sijaan.
2. Aivan varmasti olisi. Pienemmän luokan yrityksissä on harvoin tarvittavaa talousosaamista tai resursseja tehdä itse esimerkiksi tarvittavia johdon laskentajärjestelmiä yritystoiminnan johtamisen tueksi.
3. Olen vakuuttunut, että tämä vuosi on sähköisten taloushallintojärjestelmien ja verkkolaskutuksen läpimurron vuosi. Kun kirjanpitäjästä tehdään historiankirjoittajan sijasta tulevaisuutta tarkasteleva ennustaja, on selvää, että tarvitaan myös uusia toimintamalleja.
4. Itse odotan innolla raportointikoodiston tulemista laajasti käyttöön tilitoimistotyön raportointirutiinien helpottamisessa. Perinteisen kirjanpitäjän työnkuva muuttuu entisestään, kun pääosa kuukausiraportoinnista tilinpäätöksineen ja veroilmoituksineen saadaan ulos järjestelmistä lähes automaattisesti.
Ajankohtaisuuksia laidasta laitaan
Tili- ja veropäivät houkuttelivat Helsingin Finlandiataloon noin 1 400 alan ammattilaista. Ensimmäisen päivän luennoissa käsiteltiin kattavasti muun muassa yhtiöoikeuden, kirjanpidon sekä verohallinnon ja verotuksen ajankohtaisuuksia.
– Verohallituksen pääjohtaja Mirjami Laitinen puhui siitä, että tulevaisuudessa osakeyhtiön veroilmoitus muutettaisiin vastaamaan paremmin tilinpäätöksen tulosta ja taselaskelmaa. Se olisi hyvä, sillä tänä päivänä niiden tiimoilta tehdään paljon turhaa työtä. Samoja lukuja täytetään veroilmoitukseen, mutta vain eri järjestyksessä, kommentoi HTM-tilintarkastaja Mårten Kjellman päivän antia.
Tiistain luentosarjassa keskityttiin asunto-osakeyhtiölakiin, pk-yrityksen taloudelliseen ohjaukseen sekä rakentamisen käännettyyn alv:hen ja ennakkoperintään työnantajan näkökulmasta katsottuna.
Taloushallintoliiton hallituksen puheenjohtaja Leena Rekola-Niemisen esitelmä alan ammattilaisille tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista ja hankkeista on videoitu kaikkien saataville liiton nettisivuilla www.taloushallintoliitto.fi.
