Taloushallintoliitto: Tilitarkastajan valinta yrityksen ja sen omistajien tarpeista lähteväksi

Jouko Karttunen

Työskentelyn perusteella syntyneessä hallituksen esitysluonnoksessa, jossa ehdotettiin mikroyritysten tilitarkastusvelvollisuuden poistamista, todettiin muun muassa nykymuotoisen tilintarkastuksen olevan hyvin usein ylimitoitettua mikrokokoisten yritysten omistajien ja yhteistoimintatahojen, kuten tavarantoimittajien ja palveluntuottajien sekä verohallinnon, rahoittajien ja henkilökunnan tarpeisiin.

Kun esitystä vastustettiin lausuntokierroksella voimakkaasti, siitä luovuttiin. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kuitenkin 1.3.2019 tekemällään päätöksellä työryhmän valmistelemaan varsinaista lakisääteistä tilintarkastusta kevyemmän tarkastuksen käyttöönottamisen edellyttämiä muutoksia tilintarkastuslainsäädäntöön, koska tähän on selvästi tarve. Asetetun työryhmän valmistelutyön tavoitteena on saada aikaan ehdotus, joka osaltaan keventäisi yritysten lakisääteisiä (tilintarkastus)velvoitteita ja vähentäisi kustannuksia sekä byrokratiaa. Työryhmätyössä tulee ottaa huomioon kaikkien sidosryhmien tarpeet sekä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehokkuus.

Työryhmän tehtävänä on

• valmistella lakisääteisen kevyemmän tarkastuksen käyttöönoton edellyttämät lainsäädäntömuutokset

• valmistella lainsäädännöllinen toteutustapa kevyemmän tarkastuksen laajuudeksi, laaduksi ja soveltamisalaksi – sekä määritellä myös rajat kevyemmän ja varsinaisen tilintarkastuksen käytölle
• työnsä kuluessa arvioida myös muita mahdollisia muutostarpeita tilintarkastuslainsäädäntöön – lisäksi muutosten vaihtoehtoisiin toteutustapoihin tulee kiinnittää huomiota.

Tilintarkastuksen tarpeellisuudesta

Taloushallintoliitolla on jäsentensä kautta erinomaisen kattava ymmärrys pienten yritysten ja niiden omistajien – erityisesti mikroyritysten – arkeen, tarpeisiin ja toiveisiin. Liitolla on mikroyritysten tilintarkastukseen jäsentensä omakohtaisiin kokemuksiin perustuva näkökulma.

Taloushallintoliiton esityksen mukaan mikrokokoisen yrityksenkin on perusteltua valita tilintarkastaja, mikäli yrityksen johto ja omistus on eriytetty ja yrityksellä on useita omistajia tai ulkopuolisia sijoittajia ja rahoittajia, jotka lakisääteisesti tarvitsevat tai muutoin pitävät tarpeellisena tilinpäätöksen ulkopuolista varmentamista.

Tilitarkastajan valinnan tulisi mikroyrityksessä kuitenkin olla vapaaehtoista ja ennen kaikkea yrityksen ja sen omistajien tarpeista lähtevää (esimerkiksi rahoitusneuvottelut tai avustuksen anominen).

Digitalisoitumisen myötä pienyritysten osakirjanpitojen, kuten myyntilaskutuksen ja osto- sekä myyntireskontran ja maksuliikenteen omatoiminen hoito lisääntyy jatkuvasti. Pieni ja erityisesti mikrokokoinen yritys tarvitsee silti läsnä olevaa, konsultoivaa palvelua mitä monimuotoisimmissa taloushallintoon liittyvissä, usein reaaliaikaisissa toimissa, kuten:

• ohjelmistojen valinnassa ja niiden päivittäisessä käytössä
• pääkirjanpidon laatimisessa ja kokoamisessa osakirjanpidoista sekä tilinpäätökseen toteuttamisessa
• kaikkien verolajien ammattimaisessa ymmärtämisessä
• pienyrityksen talous- ja yhtiöoikeudelliseen hallintoon liittyvien viranomaisilmoituksien täyttämisessä
• niitä varten laadittavien yhtiöelinten pöytäkirjojen
kirjoittamisessa.

Näiden kaikkien tarpeiden lainmukaiseen täyttämiseen mikroyritys tarvitsee useimmiten ulkopuolisen tahon. Menneinä vuosina apua saatiin monesti tilintarkastajalta, nykyisin tämä ulkopuolinen apu on useimmiten tilitoimisto ja sen toimihenkilö.

Kun lisäksi otetaan huomioon tilintarkastustoimialan digitalisaatiotavoitteet – assistenttikäyttöisen digitalisaation lisäämiseksi – tilintarkastuksen suorittamisessa, jää pienyrityksen osakasyrittäjän kaipaama konsultoiva tilintarkastus yhä useammin toteuttamatta. Tällöin tilintarkastus on tosiasiassa vain yhtiön ulkopuolisten sidosryhmien esittämien tietovaateiden jälkikäteistä – ja näennäistä – täyttämistä, jonka kustannukset maksaa pienyritys.

Muun muassa näistä seikoista johtuen nykymuotoinen tilintarkastus on mikroyritysten omistajien mielestä monesti turhaa ja ylimääräisen kustannuksen aiheuttavaa byrokratiaa, josta pitäisi voida päättää tapaus- ja tilannekohtaisesti – vapaaehtoisuuden pohjalta – tilinpäätöksen varmennustarpeen syntyessä, kuten TEMin virkamiestyöryhmä esitti.

Tilintarkastuksesta ja sen laadunvalvonnasta

Tilintarkastuskertomuksen käyttäjän tulee voida luottaa siihen, että tilintarkastaja, antaessaan niin sanotun puhtaan kertomuksen, on riittävässä määrin varmistunut siitä, että liiketapahtumat on kirjattu pääkirjanpitoon – tosiasiallisen luonteensa mukaisesti, niitä todentavat tositteet ovat tosiasioita vastaavat ja että liiketapahtumien laajuus-, jaksotus- sekä arvostusongelmat on olennaisesti oikein ratkaistu.

On selvää, että myös pääkirjatilien lopullisten tilinpäätöspäivän saldojen siirtyminen tuloslaskelmaan ja taseeseen, joka varmennetaan tase-erittelyin, tulee olla todettu ja liitetietojen lainsäädännön mukaisuus arvioitu ja hyväksytty. Eli tilintarkastaja on tarkastuksellaan itse vakuuttunut tilinpäätöksen lainmukaisuudesta.

Jos kohdeyrityksessä ajatellaan, että koko tarkastusinstituutio on tarpeeton, valitaan halvin vaihtoehto.

Keskustelussa kevyemmän tarkastuksen mahdollistamisesta on tilintarkastuksen vaihtoehtona esitetty niin sanottu yleisluontoinen tarkastus. Jos se olisi tilintarkastukselle vaihtoehto, on yleisluontoisen tarkastuksen luonteen ja toteuttamistavan johdosta syytä kysyä – tulevatko kaikki edellä esitetyt vaatimukset täytettyä, jos eivät – onko yleisluonteinen tarkastus aito vaihtoehto?

Pohdittaessa tilintarkastuksen tarpeellisuutta ja hyötyjä mikrokokoisissa yrityksissä omistajia laajemmalle sidosryhmäpiirille, on myös syytä muistuttaa, ettei tilintarkastaja ole verotarkastaja, poliisi eikä tullimies, joten esimerkiksi näiden yhteistoimintatahojen toiveiden täyttämistä heiltä ei yleensäkään pitäisi edellyttää. Toisaalta mainitulla yleisluontoisella tarkastuksella niitä ei kyettäne täyttämään.

Myöskään sellainen ajatus, että mikroyritysmaailmassa osakas tai osakkaat velvoitettaisiin arvioimaan yrityksen tilanteen perusteella, tarvitaanko tilintarkastusta vai yleisluonteista tarkastusta, ei ole kannatettava. Jos kohdeyrityksessä ajatellaan, että koko tarkastusinstituutio on tarpeeton, valitaan halvin vaihtoehto. Jos tilintarkastaja olisi velvoitettu tekemään kyseisen ratkaisun, saattaisi hän ajatella juuri päinvastoin.

Nykymuotoiseen PRH:n toteuttamaan laaduntarkastukseen liittyen, on kokeneiden tilitarkastajien kanssa keskusteltaessa alla siteerattu selkeä viesti ollut, etteivät ISA-standardit ole parhaimmillaan pienten yhtiöiden tarkastuksessa.

”ISA vie kohtuuttomasti aikaa. ISA-standardit edellyttävät kuvauksia sisäisestä valvonnasta, kannanottotason riskisuunnitelmaa ja lähtökohtaisesti pienissä yrityksissä otantaperustaista aineistotarkastusta. Näistä syistä ISA on tarkastajalle raskasta suorittamista, useiden pakollisten kohtien läpikäyntiä ja dokumentointia. ISA:n perustoimenpiteiden suorittaminen sopinee nuorille vastavalmistuneille, mutta päivittäisenä työnä se on liian puuduttavaa ja rankkaa kokeneemmalle. ISA on tarkoitettu tiimin työvälineeksi. Perustyön tekevät nuoret assistentit, ja kokeneet katsovat päältä. Sitä ei ole tarkoitettu tuotteeksi, jolla kokenut tarkastaja itse, alusta loppuun suorittaa tarkastuksen. Tiimipohjaisuuteen perustuen isot tilintarkastustoimistot pärjäävät ISAn kanssa – ainakin välttävästi, mutta pienille toimijoille tilanne on lähes kestämätön. Tarkastusmarkkinoilla tarvitaan sekä isoja että pieniä toimijoita. Tarkastettava yritys voi sitten valita omiin tarpeisiinsa sopivan.”

Kaiken edellä sanotun vuoksi olisi syytä perusteellisesti vielä harkita, onko pakollinen tilintarkastus, vaikkapa yleisluonteisenakin, mikroyrityksille aidosti tarpeellinen, vai olisiko TEMin työryhmän vuonna 2018 ehdottama rajojen nosto, jolla taatusti vähennettäisiin mikroyritysten kustannuksia sekä byrokratiaa, sittenkin paras ratkaisu.
Jos nykytila (tilintarkastuspakon kokorajat) päätetään kuitenkin säilyttää, tulee huolehtia myös siitä, että mikroyritysten tilintarkastajiin ja tilintarkastuksiin kohdistuva laadunvalvonta toteutetaan kansalliseen lainsäädäntöön – ei ISA-standardeihin perustuen siten, ettei se karkota alalta pienyritysten tilintarkastuksen hallitsevia, kokeneita ja yrittäjähenkisiä sekä tehokkaaseen ajankäyttöön oppineita tarkastajia.

Suomen Tilintarkastajat: Tarkoituksenmukaisempaa tarkastusta

Jarkko Raitio

Tilintarkastaja tarjoaa nykyisin lähes aina tilintarkastusta tilinpäätöksen varmentamiseksi. Muita tarkoituksenmukaisempiakin palveluita olisi mahdollisuus tarjota – tilinpäätösten luotettavuutta vaarantamatta.

Kevyempi tarkastus tilintarkastuksen rinnalle

Tilintarkastuksen lakisääteisiä rajoja pohdittiin vuoden 2018 aikana. Esitysluonnos sai kuitenkin vastustusta useilta tahoilta, ja tilintarkastusvelvollisuuden poistamisen nähtiin heikentävän monin tavoin tilinpäätöstietojen luotettavuutta. Vuoden lopussa työ- ja elinkeinoministeriö päättikin, että tilintarkastusrajat pysyvät ennallaan.

Vaikka tilintarkastusrajoja ei nostettukaan, lausuntopalautteessa monet tahot Suomen Tilintarkastajien tavoin toivat esiin toiveen kevyemmän tarkastuksen mahdollisuudesta mikroyrityksille. Vaihtoehto tilintarkastukselle olisi edelleen tilintarkastajan suorittama, mutta varsinaista tilintarkastusta kevyempi. Tätä vaihtoehtoa ryhdyttiin pohtimaan helmikuussa perustetussa työryhmässä.

Suomen Tilin-tarkastajat kannattaa yleisluonteisen tarkastuksen tuomista vaihtoehdoksi mikroyrityksille tilintarkastuksen rinnalle.

Naapurimaiden kokemuksista mallia, mutta maltilla

Lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävillä pienillä yrityksillä on jo nyt mahdollisuus hyödyntää vaihtoehtoisia tilintarkastajan palveluita, kuten esimerkiksi yleisluonteista tarkastusta. Suomessa tätä mahdollisuutta ei ole vielä juuri hyödynnetty.

Yleisluonteiselle tarkastukselle on olemassa kansainvälinen varmennusstandardi ISRE 2400. Standardi on käytössä esimerkiksi Virossa, ja tanskalaiset ovat laatineet sen pohjalta oman laajennetun yleisluonteisen tarkastuksen. Tanskassa laajennettu yleisluonteinen tarkastus on saavuttanut muutamassa vuodessa varsin suuren suosion.

Tilintarkastajien toimintaa ohjaavia eettisiä sääntöjä ja laadunvalvontastandardeja sovelletaan myös yleisluonteisia tarkastuksia tehtäessä. Näin varmistetaan tilintarkastajan työn laatu.

Yleisluonteinen tarkastus vaihtoehdoksi mikroyrityksille

Suomen Tilintarkastajat kannattaa yleisluonteisen tarkastuksen tuomista vaihtoehdoksi mikroyrityksille tilintarkastuksen rinnalle. Mikroyrityksillä olisi mahdollisuus valita tilanteestaan ja tarpeistaan riippuen tilintarkastajan suorittama yleisluonteinen tarkastus tai varsinainen tilintarkastus.

Suoritettavista tarkastustoimenpiteistä ja annettavasta lausunnosta johtuen yleisluonteinen tarkastus on kevyempi kuin tilintarkastus. Se ei anna aivan yhtä korkeaa varmuutta kuin tilintarkastus, mutta sen varmuustaso voidaan katsoa riittäväksi mikroyrityksille.

Yrityksen tilanne vaikuttaa siihen, kumpi tarkastusmuoto, yleisluonteinen tarkastus vai tilintarkastus, olisi yksittäisessä mikroyrityksessä tarkoituksenmukaisempi. Valintaan vaikuttaisi muun muassa yrityksen omistusrakenne ja johto, rahoitusrakenne, taloudellinen tilanne, toimittajat ja asiakkaat, taseen monimutkaisuus, sisäisen valvonnan järjestäminen, yrityksen tulevaisuuden suunnitelmat ja taloushallinnon luotettavuus. Esimerkiksi omistajayrittäjyys, lainarahoituksen vähäisyys ja hyvin hoidettu taloushallinto ovat seikkoja, jotka kokonaisuutena saattaisivat puoltaa yleisluonteisen tarkastuksen valintaa. Yleisluonteinen tarkastus voi siis olla tilintarkastusta tarkoituksenmukaisempi ja aidosti kevyempi vaihtoehto mikroyritykselle.