CTA Paikka

Tilintarkastuksen uudistus etenee

Tilintarkastuslain uudistamisen jatkovalmistelu alkaa työ- ja elinkeinoministeriössä. Asiantuntijat arvioivat Tilisanomille suunnitteilla olevaa uudistusta, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen tilintarkastajien tutkinto- ja ammattinimikejärjestelmä ja keskittää tilintarkastajien valvontatehtävät Patentti- ja rekisterihallitukselle.
20.8.2013

Laura Lähdevuori

 

1. Mitä mieltä olet tilintarkastajien tutkinnon ja valvonnan uudistamisesta? Onko uudistus tarpeen?

2. Miten tilintarkastajaksi tulevaisuudessa pätevöidytään eli millainen muutos on tulossa?

3. Miksi uudistus on tärkeä?

 

 

Pekka Timonen
ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö

1. Vastuuvirkamiehenä uudistuksen käynnistämisessä pidän sitä tietysti tarpeellisena. Olen tässä asiassa ollut mukana jo aikaisemmin kun tein TEM:n toimeksi­annosta selvitysmiesraportin uudistuksen toteuttamisvaihtoehdoista ja silloin vakuutuin siitä, että muutos ja uudistuminen ovat todellakin välttämättömiä.

2. Tavoitteena on kaikille yhteinen tilintarkastajan perustutkinto, jonka päälle voi tarvittavan käytännön kokemuksen hankittuaan suorittaa erikoistumistutkinnon nykyisiä KHT- ja JHTT-tutkintoja vastaavasti. Tutkintojen nimet, tutkinto- ja ammattinimikkeet selviävät myöhemmin.

3. Tilitarkastus on yhteiskunnalle tärkeä tehtävä, jolla on keskeinen rooli sekä yksityisen että julkisen talouden asianmukaisen hoidon varmentajana. Erityisesti julkisen edun kannalta tärkeissä yhtiöissä (PIE-yhtiöt) ja julkisyhteisöissä tilintarkastuksen ja tilintarkastajien rooli tulee jatkossa kasvamaan, ja samalla ammattikuntaan, sen valvontaan ja alan kansainväliseen yhteistyöhön kohdistuvat vaatimukset kasvamaan. Siksi on välttämätöntä, että Suomessakin on tilintarkastustoimialasta vastaava viranomainen, jonka vastuulle nuo tehtävät tulevat.

 

 

Jukka Mähönen
puheenjohtaja, valtion tilintarkastuslautakunta (VALA)

1. Uudistus on erittäin tarpeellinen. On olennaista, että meillä on yksi tilintarkastajatutkinto ja yhteisiä pelisääntöjä noudattava tilintarkastajien ammattikunta. Järjestelmän on tämän lisäksi tuettava mahdollisuutta erikoistua tarkastuskohteen erityiskysymyksiin. Tällaisia voivat olla jatkossa julkis- ja yleisen edun kannalta merkittävien PIE-yhteisöjen lisäksi esimerkiksi säätiöt sekä asunto- ja kiinteistöyhteisöt. Valvonnan täytyy puolestaan olla yhtenäistä, kustannustehokasta ja kansainvälisesti luotettavaa.

2. Koska lainsäädäntöprosessi on vasta aluillaan, tarkkaa kantaa tähän ei voi ottaa. Tilintarkastusdirektiivin puitteissa on pyrittävä järjestelmään, joka tekee hakeutumisen tilintarkastajatutkintoon mahdollisimman helpoksi ja houkuttelevaksi. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon asettamista teoreettiseksi vaatimukseksi kohdeyhteisöstä riippumatta. Käytännön kokemus on kuitenkin keskeisin pätevöitymiskriteeri.

3. Keskeisintä on varmasti tilintarkastajajärjestelmän yhtenäistäminen. Tilintarkastaja toimii kuitenkin ensisijaisesti tilintarkastajana kohteen luonteesta riippumatta. Keskustelussa on paljon yksityiskohtia, kuten valvojan sijoituspaikka, jotka ovat tähän pääseikkaan verrattuna merkitykseltään vähäisempiä.

 

 

Lasse Niemi
laskentatoimen professori, Aalto-yliopisto

1. Uudistus on tarpeen ja se on muhinut jo hyvin kauan. Tässä yhteydessä on puhuttu pitkään siitä, että tilintarkastusmarkkinoiden valvonta on hyvin hajautunutta ja sitä tehdään luottamustoimina. Niin kauan kuin muistan, ammattikunnassa on mietitty, voitaisiinko HTM-, KHT- ja JHTT-tutkinnot yhdistää, mutta osa ammattikunnasta vastustaa tätä kiivaasti edelleen. Tilaus ja tarve uudistukselle on ollut siis jo kauan olemassa, esimerkiksi taloudessa tai tilintarkastusmarkkinoiden rakenteessa ei ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, mikä olisi yhtäkkiä tämän laukaissut liikkeelle.

2. Tavoitteena on luoda yhtenäinen tilintarkastusjärjestelmä. Muutoksessa pyritään siihen, että ammattikunnan valvonta keskitetään niin, että meillä on riittävät resurssit valvojille, työ on täysipäiväistä ja valvonta on uskottavaa. Valvojilla on oltava riittävän riippumaton asema ja resurssit, jotta voidaan turvata uskottava valvonta. Kysymys on siis siitä, onko valvonta oman toimen ohella tehtävää luottamusmiestyötä vai kokopäivätoimeen perustuvaa työskentelyä. Toinen tavoite on yhdistää tilintarkastajaluokat ja siten päästä eroon kolmesta eri luokasta. On ehdotettu perus- ja jatkotutkintoa, jossa perustutkinto vastaisi nykyistä HTM-tutkintoa ja jatkotutkinnolla erikoistutaan KHT- tai JHTT-suuntaan. Koulutusvaatimusten osalta kaikki opinnot tehtäisiin jo ennen tilintarkastus­tutkintoon hakeutumista, siten perustutkintoon tulisi lisää opintoja, ennen kaikkea JHTT-puolelta. Myös IFRS -osaaminen koskisi kaikkia.

3. Suomessa haluttaisiin tehdä nyt tehokkaampi ja uskottavampi tilintarkastusjärjestelmä ja laittaa ”lisää paukkuja” järjestelmään. Toisaalta Suomessa markkinat ovat niin ohuet, että tämä vaatii keskittämistä. Ehdotuksessa todetaan, että valvonta sijoitettaisiin itsenäiseksi yksiköksi Patentti- ja rekisterihallitukseen. Kun mietitään mihin valvontaa sijoitetaan, mielestäni ei pitäisi tässä yhteydessä heittää hukkaan sitä osaamista, jota meillä on jo olemassa. Tilintarkastuslautakunta on suorittanut tilintarkastusta jo sata vuotta,
ja olemassa olevaa osaamista pitäisi hyödyntää.

 

 

TilintarkastusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki