Tilintarkastuksen laatu – tutkimus pk-yritysten tilintarkastushyödyistä

Tutkimustietoa pk-yritysten tilintarkastushyödyistä on hyvin vähän. Lisäävätkö tilitoimistot pk-yritysten omistajien kokemaa tilintarkastushyötyä?
22.10.2015

Hannu Ojala, KTT, KM, laskentatoimen professori, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto

Tilintarkastuksen laadun ja pk-yritysten omistaja-johtajien päätöksenteon välistä yhteyttä on tutkittu hyvin vähän. Päätimme työryhmässä Jill Collis (Brunel University, London), Mervi Niskanen (Itä-Suomen yliopisto), Hannu Ojala (Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto) ja Kati Pajunen (Finanssivalvonta) pyrkiä tarkastelemaan pienille suomalaisille yrityksille koituvia seurauksia tilintarkastuksesta huomioiden myös kirjanpitäjän
roolin osana tätä prosessia.

Toteutimme tutkimuksen osana kansallista Real Time Economy -ohjelmaa, joka pyrkii tehostamaan suomalaisen yhteiskunnan talouden informaatiovirtoja ja tuottaa niihin liittyvää tutkimustietoa. Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä ja double-blind arvioidussa tieteellisessä lehdessä Managerial Auditing Journal (Vol. 29 Iss 9 pp. 800-817), joka on laatuluokiteltu tieteellisessä JUFO-luokitusjärjestemässä.

Tutkimustietoa pk-yritysten tilintarkastushyödyistä on hyvin vähän. Syynä tähän on ainakin se, että tutkijoiden on huomattavasti helpompaa saada analysoitavakseen suuria yrityksiä koskevia aineistoja.

Agenttiteorian mukaan tilintarkastuksella on tärkeä rooli informaation varmentamisessa, kun omistus ja johto ovat erkaantuneet toisistaan. Pk-yrityksissä informaation epätasaiseen jakaantumiseen liittyvät ongelmat liittyvät usein omistaja-johtajan ja ulkopuolisten luotonantajien (pankit ja toimittajat) väliseen suhteeseen. Myös niissä tilanteissa tilintarkastuksella on informaatiota varmentava rooli.

Vaikka suuret tilintarkastusyhteisöt tarjoavat laadukkainta tilintarkastuspalvelua suurille yrityksille, ne eivät välttämättä tarjoa yhtä suuria tilintarkastushyötyjä pk-yrityksille. Pienemmät tilintarkastusyhteisöt saattavat tarjota pk-yrityksille lisäarvoa esimerkiksi paremman paikallis­tuntemuksen ja henkilökohtaisemman palvelun kautta. Siksi olimme kiinnostuneita tarkastelemaan kokevatko pk-yritykset saavansa tilintarkastushyötyjä suurimmilta (BIG4) tilintarkastusyhteisöiltä.  

Toinen mielenkiinnon kohteemme oli ulkoistetun kirjan­pidon (tilitoimiston) mahdollinen vaikutus koettuihin tilintarkastushyötyihin. Sen lisäksi, että entinen kauppakorkeakoulun opettajakollegani, Risto Walden, oli kauppakorkeakoulussa työskennellessään kertonut usein mukaansa tempaavalla otteellaan tilintoimistoissa työskentelevien
kirjanpitäjien tärkeästä roolista pk-yritysten omistaja-johtajien neuvonantajana ja luottohenkilönä, ryhmämme löysi myös aiempia tutkimuksia, jotka todensivat ulkoistettujen kirjanpitäjien (toisin sanoen tilitoimistojen) tärkeän roolin pk-yrittäjien neuvonantajina.

 

Laatu voittaa asiakassuhteen pituuden

Gooderhamin tutkimuksessa tilitoimistojen neuvonta­palvelujen laatu nousi esiin tekijänä, joka voittaa tärkeydessä asiakassuhteen pituuden. Suomalaista aineistoa käyttäen on havaittu, että kirjanpitonsa ulkoistaneet yritykset valitsevat useammin vapaaehtoisen tilintarkastuksen kuin ne, jotka eivät ole ulkoistaneet kirjanpitoaan. Edellä mainittuihin tutkimuslöydöksiin perustuen tarkastelimme, vaikuttaako (omistaja-johtajan mielestä) osaava ja luotettava tilitoimistossa työskentelevä kirjanpitäjä siihen, millaisena omistaja-johtaja kokee tilintarkastushyödyt.

Kolmas mielenkiinnon aiheemme oli koettujen tilintarkastushyötyjen ja taloushallinnon prosessien automatisoinnin välinen suhde. Sähköistettyjen prosessien avulla on mahdollisuus luoda tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä. Rakenteellisten e-laskujen käyttö vähentää tositteiden manuaalista käsittelyä ja siten virheiden määrää (EU, 2013) ja sisäistä valvontaa ja tilintarkastusta voidaan pitää toisiaan korvaavina valvonnan välineinä.

Niemi ym. (2012) ovatkin havainneet, että sisäisen valvonnan kontrollimekanismien puute selittää sitä, miksi pienet yritykset käyttävät vapaaehtoista tilintarkastusta. Edellä mainituista syistä oletimme, että e-laskuja käyttävillä yrityksillä on käytössään tehokkaammat sisäisen valvonnan prosessit ja siksi saavat vähemmän hyötyä tilintarkastuksesta kuin ne, joilla ei ole e-laskuja käytössä.

Jaoimme tilintarkastuksesta mahdolliset saatavat hyödyt seitsemään ryhmään: (1) päätöksenteon tukeminen, (2) tilintarkastuksen kokonaishyödyt, (3) informaation varmentaminen, (4) sisäinen valvonta, (5) raportointinormiston muutoksiin liittyvä neuvonta, (6) veroneuvonta ja (7) tekninen apu tilinpäätöksen laadinnassa. 

 

Asiantuntijuutta arvostetaan

Keräsimme tutkimuksemme empiirisen aineiston survey-kyselyn avulla. Kysely lähetettiin yhteensä 9 800 yritykselle, joista 6 800 lähetettiin satunnaisesti valituille OP-Pohjolan asiakasyrityksille. Yritykset oli valittu siten, että niiden taseen loppusumma ei ylittänyt 10 miljoonaa euroa. Sama kysely lähetettiin 3 000:lle Elinkeinoelämän Keskusliiton jäsenyritykselle, joiden taseen loppusumma oli suuruudeltaan 10 ja 250 miljoonan euron välillä. Saimme yhteensä 850 vastausta, joista 642 soveltui analyysiimme. Käytimme tilastollisessa testauksessa logistista monimuuttujaregressiota, jossa kontrolloimme tutkimuskirjallisuudessa esiin nousseet muut mahdolliset vaikutukset, jotka voisivat vaikuttaa tilintarkastushyötyjen kokemiseen.

Tilastollisten testien tulokset ovat tilitoimistojen kannalta mairittelevia. Asiantunteva ja luotettava tilitoimisto lisäsi omistaja-johtajien mielestä kaikkia seitsemää tilintarkastushyötyä, joita tutkimuksessamme mittasimme. Sen sijaan tilintarkastusyhteisön koolla (niin sanottu BIG4) ei ollut yhteyttä pk-yritysten kokemiin tilintarkastushyötyihin.

E-laskujen käyttö vähensi (tutkimuksen hypoteesin mukaisesti) sisäiseen valvontaan liittyviä tilintarkastus­hyötyjä. Edellä mainitut tulokset vahvistavat näkemystä tilitoimistojen ja niissä työskentelevien kirjanpitäjien merkittävästä roolista pk-yritysten keskeisinä ja luotettuina kumppaneina.

Tilitoimistojen asiantuntemus ulottuu jopa siihen, millaisena yritysten omistajat kokevat tilintarkastushyödyt. Eräs mahdollinen tulkinta tuloksillemme on, että kirjanpitäjät toimivat informaation välittäjinä omistajan ja tilintarkastajan välillä. Tuloksien kautta nousee esiin myös kirjanpitäjien ammattiosaamisen vaalimisen arvo ja tarve. Tuloksemme ovat myös linjassa Taloushallintoliiton puheenjohtajan, Vuokko Mäkisen (Tilisanomat 4/2014: s. 19) näkemyksen kanssa (kirjanpitäjän roolista), jonka mukaan ”robotti ei korvaa ihmistä” ja että ”mitä enemmän on vaihtoehtoja sitä enemmän tarvitaan asiantuntijuutta”.

 

Lähteet

Berry, A.J., Sweeting, R. and Goto, J. (2006), “The effect of business advisors on the performance of SMEs,” Journal of Small Business and Enterprise Development, Vol. 13 No. 1, pp. 33–47.

Blackburn, R.A. and Jarvis, R. (2010), “The Role of Small and Medium Practices in Providing Business Support to Small- and Medium-sized Enterprises”, IFAC Information Paper, New York: International Federation of Accountants. Available at http://www.ifac.org (Accessed 21 July 2014).

Chang, H.; Cheng, C. A., Reichelt, K. (2010) Market Reaction to Auditor Switching from Big 4 to Third-Tier Small Accounting Firms, Auditing: A Journal of Practice and Theory, Vol. 29 No. 2, pp. 83-114.

Collis, J. and Jarvis, R. (2002), “Financial information and the management of small private companies”, Journal of Small Business and Enterprise Development, Vol. 9 No. 2, pp. 100-110.

EU (2013), Payment services: e-Invoicing. Available at http://ec.europa.eu/internal_market/payments/einvoicing/index_en.htm (Accessed 21 July 2014).

Gooderham, P.N., Tobiassen, A., Døving, E. and Nordhaug, O. (2004), “Accountants as Sources of Business Advice for Small Firms”, International Small Business Journal, Vol. 22 No. 1, pp. 5-22.

Jay, L. and Schaper, M. (2003), “Which advisers do micro-firms use? Some Australian evidence,” Journal of Small Business and Enterprise Development, Vol. 10 No. 2, pp. 136–143.

Jensen, M.C. and Meckling, W.H. (1976) “Theory of the Firm: Managerial Behavior, Agency Costs and the Ownership Structure”, Journal of Financial Economics, Vol. 3 No. 4, pp. 305-360.

Jensen, K. and Payne, J. (2003), “Management Trade-Offs of Internal Control and External Auditor Expertise”, Auditing: A Journal of Practice and Theory, Vol. 22, pp. 99-119.

Louis, H. (2005), “Acquirers’ abnormal returns and the non-Big 4 auditor clientele effect”, Journal of Accounting & Economics, Vol. 40 Nos.1-3, pp. 75-99.

Niemi, L., Kinnunen, J., Ojala, H. and Troberg, P. (2012), “Drivers of voluntary audit in Finland. To be or not be audited?” Accounting and Business Research, Vol. 42 No.2, pp. 169-196.

Niskanen, M., Karjalainen, J. and Niskanen, J. (2011), “Demand for Audit Quality in Small     Private Firms: Evidence on Ownership Effects”, International Journal of Auditing, Vol. 15, pp. 43-65.

Power, M. (1997), The Audit Society – Rituals of Verification. Oxford: Oxford University Press.

Robson P.J.A., and Bennett, R.J. (2000), “SME growth: The relationship with business advice and external collaboration,” Small Business Economics, Vol. 15 No. 3, pp. 193–208.

 

TilintarkastusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki