Tilintarkastaja­järjestelmä uudistuu

Jo edellisen tilintarkastuslain hyväksymisen yhteydessä aloitettu tilintarkastajajärjestelmän yhtenäistämishanke saatiin päätökseen, kun presidentti Sauli Niinistö vahvisti 18.9. uuden tilintarkastuslain sekä lain julkishallinnon- ja talouden tilintarkastuksesta.

Tilintarkastuslaissa (1141/2015) säädetään kaikkien tilintarkastajien, myös julkisen sektorin tilintarkastajien, hyväksymisestä ja valvonnasta. Lakia julkishallinnon- ja talouden tilintarkastuksesta (1142/2015) sovelletaan julkishallinnon ja -talouden tilintarkastukseen, kun taas tilintarkastuslaissa säädetään yksityisen sektorin tilintarkastuksen sisällöstä.

Tutkintojärjestelmän uudistaminen

Tilintarkastajien tutkintojärjestelmä uudistuu siten, että kaikilla tilintarkastajilla on jatkossa yhteinen perustutkinto (HT-tilintarkastaja), joka vastaa suunnilleen nykyistä HTM-tutkintoa. Perustutkinnon lisäksi on mahdollista suorittaa yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastajan erikoistumistutkinto (KHT-tilintarkastaja) ja/tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan erikoistumistutkinto (JHT-tilintarkastaja).

Tilintarkastajien hyväksymisedellytykset, kuten tilin­tarkastajatutkintoihin pääsyn opinto- ja työkokemusvaatimukset, eivät muuttune merkittävästi nykyisestä. Tilintarkastajan hyväksymisedellytyksiä koskevan työ- ja elinkeinoministeriön asetusluonnoksen lausuntoaika päättyi syyskuussa. Asetus tulee voimaan samaan aikaan kuin uudet lait.

Nykyiset HTM- ja KHT-tilintarkastajat rekisteröityvät uudelle tilintarkastusvalvonnalle ja näin heistä tulee uuden järjestelmän mukaisia HT- ja KHT-tilintarkastajia. Nykyisten JHTT-tilintarkastajien tulee suorittaa siirtymäkoe, jotta heistä tulisi uuden järjestelmän JHT-tilintarkastajia. Siirtymäkoe sisältää yksityisen sektorin tilintarkastusta koskevia aiheita ja se on tarpeen sen vuoksi, että JHT-tilintarkastaja saa suorittaa myös yksityisen sektorin yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastuksia toisin kuin nykyiset JHTT-tilintarkastajat. JHTT-tilintarkastajat voivat myös halutessaan olla siirtymättä uuteen järjestelmään. 

Järjestelmäuudistuksen myötä erilliset tilintarkastusyhteisökategoriat (HTM- ja KHT-yhteisöt) poistuvat ja jatkossa on vain yksi tilintarkastusyhteisökategoria.

Lähtökohtaisesti uusi HT-tilintarkastaja voidaan valita niihin toimeksiantoihin, joihin HTM-tilintarkastaja on voitu valita vielä voimassa olevan tilintarkastuslain mukaan ja vastaavasti KHT-tilintarkastaja tulee valita niihin toimeksi­antoihin, joihin se on tullut valita voimassa olevankin tilintarkastuslain mukaan. Tutkintojärjestelmän uudistaminen ei vaikuta tilintarkastusvelvollisuuden rajoihin. 

Valvontajärjestelmä PRH:n alaisuuteen

Tilintarkastajien valvonnassa siirrytään uuteen aikakauteen. Vuoden 2016 alusta lähtien tilintarkastajien valvonnasta vastaa patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) perustettava tilintarkastusvalvonta.  Uuden tilintarkastuslain myötä nykyiset kauppakamarien alaiset 14 tilintarkastusvaliokuntaa (TIVA), keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta (TILA) ja julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunta (JHTT-lautakunta) sekä valtion tilintarkastuslautakunta (VALA) lakkaavat. Keskeneräisten valvonta-asioiden käsittelystä säädetään tilintarkastuslain siirtymäsäännöksissä.   

PRH:n tilintarkastusvalvonta tulee olemaan oma yksikkönsä ja sijoittumaan suoraan pääjohtajan alaisuuteen. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastusvalvonta vastaa tilintarkastajien hyväksymisestä ja valvonnasta sekä tilintarkastuksen yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä. 

Tilintarkastusvalvontaan sijoittuva ratkaisutoiminnassaan itsenäinen tilintarkastuslautakunta on tilintarkastajien seuraamusten näkökulmasta merkittävässä roolissa. Luottamushenkilöistä koostuvan tilintarkastuslautakunnan tehtävänä on ratkaista muun muassa tilintarkastajiin kohdistuvien hallinnollisten seuraamusten määräämisestä tai määräämättä jättämisestä. 

Valtioneuvosto asettaa tilintarkastuslautakunnan 

Uusi tilintarkastuslautakunta poikkeaa edeltäjistään. Keskeinen muutos koskee ensinnäkin lautakunnan jäsenmäärän supistamista ja toiseksi tilintarkastajien roolia lautakunnassa. 

Valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettamassa tilintarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, 5–8 jäsentä sekä kaksi pysyvää asiantuntijaa, joiden tulee olla tilintarkastajia. Näistä puheenjohtaja ja vara­puheenjohtaja määrätään työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä. Lautakunnalla kokonaisuutena pitää olla sen tehtävien edellyttämä asiantuntemus. 

Lautakunnan jäseneksi tai varajäseneksi ei voida valita tilintarkastajaa, tilintarkastusyhteisön osakasta tai vastaavassa asemassa olevaa, tilintarkastusyhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsentä taikka tilintarkastusyhteisöön työ- tai toimeksiantosuhteessa olevaa. Enemmistön jäsenistä ja varajäsenistä pitää olla henkilöitä, joiden toimimisesta edellä mainituissa tehtävissä on kulunut enemmän kuin kolme vuotta.

Jatkossa tilintarkastajat osallistuvat lautakunnan työskentelyyn pysyvinä asiantuntijoina, joilla ei ole oikeutta osallistua lautakunnan päätöksentekoon. Vasta kokemukset lautakuntatyöskentelystä tulevat osoittamaan, minkälaiseksi tilintarkastajien rooli tilintarkastuslautakunnassa käytännössä muotoutuu.  

Lisää uudistuksia odotettavissa

Uudet lait tulevat voimaan 1.1.2016, mutta uudistuksia on odotettavissa myös jatkossa, sillä Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on parhaillaan valmistelemassa uudistetun tilintarkastusdirektiivin sekä uuden EU:n tilintarkastusasetuksen kansallista täytäntöönpanoa. EU-sääntelystä tulee muutoksia tilintarkastuksen sisältöön ja muun muassa tilintarkastajan riippumattomuutta koskeviin säännöksiin. Nämä muutokset tilintarkastuslakiin tulevat voimaan aikaisintaan kesällä 2016.