Verohallinnon taloushallintopalveluhanke puhuttaa
Verohallinto: Pienyrityksiin panostaminen on koko yhteiskunnan etu
Johanna Kotipelto, Kehittämisen asiantuntija ja Juha Kartano, Taloushallinnon asiakkuusvastaava
Toimintansa alussa pienyrittäjät tarvitsevat usein neuvontaa niin taloushallinnossa kuin veroilmoittamisessa, mutta eivät ole valmiita tai kykeneviä siitä maksamaan. Näin toimiessaan he eivät ole asiakasryhmänä kannattava. Sellaisia pienyrityksiä, joiden liikevaihto oli alle 50 000 euroa, oli Suomessa verovuonna 2018 peräti 185 000 kappaletta. Ne tuottivat kuitenkin kansantalouteen 2,9 miljardia euroa. Tästä ryhmästä on syytä huolehtia.
Pienyrittäjän taloushallintopalvelun tausta-ajureina ovat pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaukset taloushallinnon automaatiosta ja Pohjoismainen Nordic Smart Government -yhteistyö, joka tähtää rakenteisen tiedon käyttöönottoon. Myös verkkolaskulaki asettaa pienyrittäjille vaatimuksia, joihin yritysten on vaikea vastata ilman sopivaa palvelua.
Verohallinnon teettämän kyselytutkimuksen mukaan (otantana 1 020 vastaajaa, kesä 2020) pienyrittäjistä 18 prosenttia ei käytä mitään digitaalisia apuvälineitä yrityksensä taloushallinnon hoitamiseen. Yhdeksän kymmenestä yrittäjästä hoitaa laskutuksen itse, ja 55 prosenttia lähettää laskuja sähköpostin liitteenä. Peräti 33 prosentilla vastaajista ei ole kirjanpitäjää lainkaan. Myös sähköisesti asioivista yrityksistä 52 prosenttia toimittaa tositteensa kirjanpitäjälle paperilla.
Verohallinto arvioi, että suurin hyöty koituisi kaikkein pienimmille yrittäjille, kun tiedot laskun luomisesta kulkisivat digitaalisina lähes automaattisesti aina arvonlisäveroilmoitukseksi asti. Näin parhaat reaaliaikatalouden tavoitteet toteutuisivat myös niille itsensä työllistäjille, jotka hoitavat sekä taloushallinnon että viranomaisraportoinnin itse.
Verohallinto haki keväällä 2020 innovaatiokilpailun avulla ohjelmistotaloja mukaan konseptoimaan palvelua yhdessä. Ratkaisuehdotusten perusteella Verohallinto valitsi innovaatiokumppaneikseen kiinnostavimmat konseptit tarjonneet kaksi yritystä: Emblica Oy ja Geniem Oy. Konseptit perustuvat Valtiokonttorin ylläpitämään Talousraportoinnin raportointikoodistoon ja esimerkiksi Taltio-työssä tehtyihin linjauksiin.
Pienyrittäjän taloushallintopalvelun käynnistäminen ei ole Verohallinnon ratkaistavissa, vaan poliittinen päätös. Jos tällainen päätös syntyy, Verohallinto on valmis käynnistämään palvelun yhdessä yhteistyökumppanien kanssa.
Innovaatiokilpailussa syntyneeseen konseptiin kuuluu sovelluskauppa, jonka kautta myös alan ohjelmistotalot voisivat tarjota omia taloushallinnon ratkaisujaan. Liiketoiminnan kasvaessa pienyritys voi helposti vaihtaa maksuttomasta palvelusta toimivampaan, kun tiedot ovat talousraportoinnin koodiston mukaisessa rakenteisessa XBRL-GL-muodossa. Sovelluskaupasta yrittäjä voi ehkä valita sen tilitoimiston, jonka huomiin haluaa siirtyä.
Ohjelmistoalan vastine
Rasmus Roiha, Ohjelmisto- ja e-business ry; Niklas Sonkin, Accountor Holding Oy;
Johanna Hannus, Briox Suomi Oy; Mikko Kalliovaara, Fennoa Oy; Pauli Siirtola, Lemonsoft Oy; Antti Leinonen, Netbaron Solutions Oy; Juha Mäntylä, Visma Suomi
Verottajan vahva sitoutuminen digitalisaatioon on positiivinen signaali taloushallinnon toimialalle, mutta suunnitelluissa ratkaisuissa on kaupallisten toimijoiden näkökulmasta useita ongelmia.
Mielestämme verovaroja täytyisi käyttää ennemmin vero- ja lakimuutoksista tiedottamiseen, digitaalisuuden hyödyistä viestimiseen sekä Verohallinnon nykyisten ohjelmistorajapintojen ja Veron omien käytäntöjen digitaalisuusasteen kehittämiseen, kuin uuden sähköisen palvelun rakentamiseen.
Erityisen ongelmallisena pidämme sitä, että verovaroin luotaisiin olemassa oleville taloushallinnon ohjelmistoille kilpailija, jonka kohderyhmä kattaisi jopa 90 prosenttia suomalaisyrityksistä (alle 1 milj. € liikevaihto). Kaupallisten toimijoiden on vaikea kilpailla ilmaisen palvelun kanssa, joten se tulisi vaikuttamaan merkittävästi alan innovointiin, investointeihin ja kannattavuuteen.
Toisena merkittävänä ongelmana näemme verottajan ensisijaisen kohderyhmän. Uusista yrityksistä suurin osa aloittaa jo nyt toimintansa modernein välinein. Sen sijaan Suomessa on suuri joukko vanhoja pk-yrityksiä, jotka eivät ole olleet valmiita siirtymään sähköisiin palveluihin, vaikka niitä on ollut tarjolla jo lähes 20 vuotta.
Nämä yritykset saisivat jo nyt sähköisen palvelun tilitoimistoiltaan lähes samaan hintaan kuin mappikirjanpidon, joten verottajan ilmaiseksi tarjoama ohjelmisto ei muuta asetelmaa. Kun nämä yrittäjät siirtyvät sähköiseen järjestelmään, tulevat he tarvitsemaan paljon tukea ohjelmiston käytössä. Tämä tulee työllistämään merkittävästi sekä tilitoimiston että palveluntarjoajan asiakaspalvelua. Kyseenalaistamme myös verovarojen käytön verottajan oman palvelun markkinointiin kaupallisten palveluiden kustannuksella. Näillä varoilla verottajan tulisi oman palvelun kehittämisen sijaan tiedottaa yrittäjille verotuksen digitalisoitumisesta, perustella miksi näin tehdään ja kertoa, milloin yrittäjien on oltava digivalmiudessa.
Jos ja kun lakimuutokset pakottavat yritykset siirtymään sähköisiin palveluihin, löytyy olemassa olevasta tarjonnasta varmasti sopiva vaihtoehto jokaiselle yrittäjälle. Jo saatavilla olevien sähköisten palveluiden hyötyjen ja kustannustehokkuuden viestiminen on mielestämme avain koko suomalaisen yrittäjäkunnan digitalisoimiseen.
Taloushallintoliiton näkemys
Janne Fredman, janne.fredman@taloushallintoliitto.fi, puh. 050 597 0223; Markku Ojala, markku.ojala@taloushallintoliitto.fi, puh. 050 586 7973; Tuomas Tahvanainen, tuomas.tahvanainen@gallant.fi, puh. 050 356 3892
Taloushallintoliitto esittää, että seuraavat asiat tulee toteuttaa kattavasti ennen kuin hankkeessa edetään.
Tarve Verohallinnon tarjoamalle ohjelmistolle on selvitettävä perusteellisesti
Verohallinto on esittänyt perusteluna muun muassa sen, että aloittavilla pienyrityksillä ei ole varaa maksullisiin taloushallinnon palveluihin. Verohallinto on myös kertonut, että Suomessa on suuri joukko pienyrityksiä, joiden kirjanpitoa ei hoideta kirjanpito-ohjelmistolla vaan muilla keinoin. Nämä perustelut kaipaavat selkeää näyttöä tuekseen, koska hankkeessa puututaan julkishallinnon toimesta yksityisen sektorin toimintaan ja kilpailuneutraliteettiin. Näkemyksemme mukaan Suomessa on käytössä useita ilmaisia tai mikrokokoluokan yrityksille erittäin edullisia taloushallintojärjestelmiä. On myös syytä tehdä laskelmat hankkeen hyödyistä ja verrata niitä kustannuksiin sekä seurata näitä hankkeen elinkaaren ajan. Muut keinot pk-yritysten digitalisaation edistämiseksi on kartoitettava.
Pk-yritysten digitalisaatiota voidaan edistää monin tavoin, joista julkishallinnon tarjoaman ohjelmiston kehittäminen on vain yksi. Muita keinoja ovat esimerkiksi pakottavan lainsäädännön säätäminen, julkishallinnon rajapintahankkeet, taloushallinnon prosesseja ohjaavan lainsäädännön ja viraomaisohjeistuksen yksinkertaistaminen, prosessi-innovaatiot sekä yksityisen sektorin tuotekehityksen tukeminen julkisella rahoituksella.
Näistä mahdollisuuksista tulee laatia kattava kartoitus ennen hankkeeseen sitoutumista.
Viestintä ja vastuukysymykset on kiteytettävä selkeiksi
Aloittavalle yrittäjälle voi syntyä mielikuva, että Verohallinnon tarjoama järjestelmä hoitaa kirjanpidon ja verotuksen automaattisesti. Helposti syntyy myös mielikuva, että vastuu kirjanpidosta ja veroilmoitusten oikeellisuudesta siirtyy järjestelmän tarjoajalle eli Verohallinnolle.
Yrityksille on tehtävä selväksi, että huolimatta automaatiosta, kirjanpidon ja verotuksen asiantuntemus on edelleen välttämätöntä ja vastuu kirjanpidon ja veroilmoitusten oikeellisuudesta on yrityksillä ja niiden vastuuhenkilöillä.
Toimintamallit on suunniteltava etukäteen
Taloushallinnon järjestelmien käyttöönotto ja ylläpito edellyttää aina asiantuntemusta, erityisesti kun on kyse automatisoidusta järjestelmistä. Automaatiosta huolimatta kirjanpidon ja verotuksen asiantuntemus on monissa tapauksissa välttämätöntä kirjanpidon ja veroilmoitusten oikeellisuuden varmistamiseksi.
On syytä etukäteen miettiä, millä toimintamallilla ja vastuunjaolla nämä saadaan hoidettua laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Erityisesti tulee suunnitella toimintamallit, joilla järjestelmää voi tehokkaasti hyödyntää myös asiakasyritystä palveleva taloushallinnon asiantuntija.
Juridinen taustaselvitys on laadittava
Monet ohjelmisto-alan yritykset sekä tilitoimistot ovat investoineet merkittäviä summia pienempien yritysten tehokkaan, laadukkaan ja edullisen taloushallinnon palvelukonseptin luomiseen. Suurin osa näistä ohjelmistoyrityksistä ja tilitoimistoista ovat itse pk-yrityksiä.
Onko julkishallinnon interventio ilmaisen ratkaisun muodossa juridisesti kestävällä pohjalla?