Valtio vauhdittaa verkkolaskutusta
Hanki rajaton lukuoikeus
Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.
TILAA TILISANOMAT KIRJAUDU SISÄÄNVerkkolaskutus kehittyy - lisää täsmällisyyttä ja selkeyttä
Kaupan ja logistiikan tarpeisiin kehitettiin 1980-luvulla EDIFACT-sanomanvälitys, jota käytetään vielä laajasti suuryrityksissä ja niiden kauppakumppaneilla. EDIFACTissa oli oma kuvauksensa esimerkiksi laskulle, tilaukselle ja lähetysluettelolle. EDIFACT-laskutus oli ja on hyvin tiukasti määriteltyä. Tietojen esittämistapa oli tarkkaan säännelty ja monet asiat kuten tavaran kuljetusehdot ja tuotteen mittayksiköt piti esittää standardoitujen arvolistojen avulla. Tämä täsmällisyys mahdollisti tehokkaan automaation logistiikassa ja taloushallinnossa. Samalla kuitenkin kynnys EDIFACTin käyttöön muodostui korkeaksi pienille yrityksille ja ohjelmistotaloille.
Helpommaksi ja keveämmäksi vaihtoehdoksi EDIlle kehitettiin Suomessa vuosituhannen vaihteessa XML-pohjainen verkkolaskutus operaattoriverkostoineen ja kaksi yhteen toimivaa verkkolaskustandardia Finvoice ja TEAPPSXML. Verkkolaskussa oli hyvin vähän pakollisia tietoja ja vakioitujen arvolistoilta valittavien arvojen sijaan useimpiin kenttiin sai kirjoittaa vapaamuotoista sisältöä. Verkkolaskutus yleistyikin Suomessa pikkuhiljaa mukavaa vauhtia, mutta samalla verkkolaskujen taso muodostui monenkirjavaksi. Pakollisiakin tietoja puuttui laskuilta ja esimerkiksi laskun arvonlisäverollinen loppusumma saatettiin laskea eri tavoilla – lainmukaisilla ja lainvastaisilla. Lisäksi pakollisten tietojen vähäisyys ja sisällön laaja vapaamuotoisuus vaikeuttivat sujuvaa automaatiota, kun suuret ostajat käsittelevät suuria laskuvolyymejä.
Nyt sähköisen laskutuksen eurooppalainen standardi tuo verkkolaskutukseen EDI-laskutuksen parhaita puolia. Suomalaisten verkkolaskustandardien uusimmissakaan versioissa ei pakollisten tietojen määrää ole juurikaan lisätty. Muutos tulee nimenomaan eurooppalaisesta standardista – kiveen kirjoitetut arvonlisäveron laskentasäännöt, suurempi pakollisten kenttien määrä ja arvolistojen ja koodien laaja käyttö tehostavat kaiken kokoisten organisaatioiden taloushallintoa. Uskon, että väistämättömän alkuhämmennyksen ja kertaluonteisten kustannusten jälkeen muutos koetaan tervetulleeksi ja se parantaa mahdollisuuksia automaatioon. Eurooppalaisen standardin mukainen tietosisältö on kohtuullisen kevyt ja terveellä järjellä perusteltavissa.
