CTA Paikka

Maksupalvelulaki auttaa SEPAn toteutumisessa

Maksupalveludirektiivi toteutetaan Suomessa kahtena lakina: maksulaitoslakina ja maksupalvelulakina. Maksupalvelulailla pyritään varmistamaan, että maksupalveluita käyttävät ovat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä, missä maassa asuvat ja mistä maasta mihin maahan SEPA-alueella maksavat.
18.5.2010

Anne Nisén kehityspäällikko, Finanssialan Keskusliitto

EU:n maksupalveludirektiiviin (Direktiivi maksupalveluista sisämarkkinoilla (2007/64/EY, annettu 13.11.2007) perustuvat maksulaitoslaki ja maksupalvelulaki astuivat voimaan Suomessa 1.5.2010. Direktiivin tavoitteena on ollut luoda yhtenäinen lainsäädännöllinen perusta Eurooppaan muodostettavalle yhtenäiselle euromaksualueelle SEPAlle (Single Euro Payments Area). Maksupalveludirektiivin keskeisimmät tavoitteet liittyvät maksujen välityksen nopeuteen ja varmuuteen Euroopassa, maksupalveluihin liittyvien kustannusten läpinäkyvyyteen, tasapuolisiin kilpailuolosuhteisiin maksupalvelujen tarjoajien kannalta sekä korkeaan kuluttajansuojan tasoon. Suomessa maksupalveludirektiivi toteutetaan kahtena lakina: maksulaitoslakina ja maksupalvelulakina.

Maksulaitoslaki säätelee niitä toimijoita, jotka voivat tarjota maksupalveluita. Maksupalvelulailla puolestaan pyritään varmistamaan muun muassa se, että maksupalveluita käyttävät olisivat tasa-arvoisessa asemassa maksupalveluita käyttäessään riippumatta, missä maassa asuvat ja mistä mihin maahan SEPA-alueella maksavat.

Tilitiedot verkossa vähintään 12 kuukautta

Maksupalvelulaki sisältää tarkat säännöt siitä, mitä tietoja maksupalvelujen käyttäjälle on annettava eri vaiheissa. Suomessa maksupalveluja tarjoavat pankit ovat tähän saakkakin antaneet asiakkailleen tarkkoja tietoja maksupalveluista ja tehdyistä maksutapahtumista, joten muutos ei siltä osin ole merkittävä, vaan lähinnä vahvistaa jo olemassa olleita käytäntöjä. Maksupalvelujen tarjoajan on annettava tiedot tilitapahtumista maksutta vähintään 12 kuukauden ajalta verkossa, jos asiakas käyttää nimenomaan verkkopankkia eikä halua postitse lähetettävää tiliotetta. Lainsäädännössä ei aiemmin ole ollut minimisäännöksiä tilitapahtumien säilytysajoista verkkopankeissa ja pankkien käytännöt ovat vaihdelleet.

Palvelumaksujen jakoperusteiden osalta laki vastaa Suomessa kotimaan maksuissa noudatettua käytäntöä, jossa sekä maksaja että saaja maksavat oman pankkinsa maksutapahtumista veloittamat kulut. Rajat ylittävissä ulkomaanmaksuissa on ollut mahdollista valita myös kahdesta muusta vaihtoehdoista: maksaja on voinut maksaa myös saajan kulut tai saaja on voinut maksaa myös maksajan kulut. Euroopan alueen euromaksuissa on lain voimaantultua vain ensimmäisenä mainittu vaihtoehto mahdollinen.

Maksujen välittyminen rajojen yli nopeutuu

EU-direktiivin yhtenä tavoitteena on ollut maksujen välittymisen nopeuttaminen Euroopan alueella. Maksujen on aluksi oltava saajalla kolmessa pankkipäivässä maksupäivän jälkeen. Vuoden 2012 alusta maksun on oltava saajalla jo yhden pankkipäivän kuluttua maksamisesta. Suomessa kotimaan maksuissa maksut ovat tähänkin saakka välittyneet direktiivin määrittelemässä ajassa.

Nopeutumisella on kuitenkin suuri merkitys niiden euromääräisten maksujen osalta, jotka liikkuvat SEPA-alueella maasta toiseen. Useammassa Euroopan maassa toimivalle yritykselle maksujen välittymisen nopeudella saattaa olla suuri merkitys, kun saapuvat maksut saadaan aikaisempaa nopeammin tilille ja yrityksen käyttöön.

Korttien käyttäjän vastuuseen muutoksia

Laki velvoittaa maksuvälineen (esimerkiksi kortti, verkkopankkitunnukset) haltijaa huolellisuuteen. Kortti tai verkkopankkitunnukset on säilytettävä huolellisesti eikä niihin liittyviä tunnuslukuja saa säilyttää samassa paikassa itse maksuvälineen kanssa. Jos kortinhaltija huolellisuudesta huolimatta kadottaa kortin tai verkkopankkitunnukset, mutta ilmoittaa niiden katoamisesta välittömästi sen huomattuaan, hänen vastuunsa mahdollisista väärinkäytöksistä rajoittuu 150 euroon.

Korteilla maksuja vastaanottavalle yritykselle tai kauppiaalle maksupalvelulaki antaa mahdollisuuden veloittaa maksuvälineellä (esimerkiksi kortilla) maksamisen yhteydessä maksajalta itse maksamansa provision suuruisen palvelumaksun. Palvelumaksu ei saa olla suurempi kuin kauppiaalle aiheutuva kustannus. Myös alennuksen antaminen on mahdollista. Aiemmin korttien liikkeellelaskijoilla on ollut mahdollisuus kieltää ylimääräisen palkkion veloittaminen maksajalta.

Maksajalle oikeus suoraveloitetun maksun palautukseen

Maksupalvelulaki muuttaa suoraveloitukseen liittyviä käytäntöjä merkittävällä tavalla. Se antaa maksajalle oikeuden saada suoraveloitettu maksu takaisin kahdeksan viikon kuluessa maksu- tai veloituspäivästä. Yhtenäisen euromaksualueen toteutumiseen liittyvässä SEPA-suoraveloituksessa maksajalla on tämä oikeus aina. Näin ollen suoraveloitettu maksu on laskuttajan kannalta lopullinen ja kirjattavissa vasta kahdeksan viikon kuluttua veloituspäivästä.

Maksupalvelulaki tuo palautusoikeuden myös kotimaiseen suoraveloitukseen tietyin edellytyksin. Jos maksun rahamäärä ei täsmällisesti ilmene maksajan antamassa suostumuksessa tai valtuutuksessa ja veloitetun suoraveloituksen rahamäärä on suurempi kuin maksaja on kohtuudella voinut odottaa, maksaja voi pyytää omalta pankiltaan suoraveloitetun maksun palautusta. Laskuttajan pitää sitten yrittää velkoa maksu maksajalta muulla tavalla. Pankit voivat kuitenkin sulkea sopimuksella pois tämän palautusoikeuden yrityksiltä. Se voidaan sulkea pois myös kuluttajilta, kun on kyse kotimaisesta suoraveloituksesta, jossa valtuutus on maksajan pankin tiedossa ja maksajalle lähetetään ennakkoilmoitus suoraveloituksesta vähintään neljä viikkoa ennen eräpäivää. Ennakkoilmoitukseksi katsotaan myös esimerkiksi kerran vuodessa lähetetty vuosi-ilmoitus, jos veloitettava summa toistuu samansuuruisena joka kerta (esimerkiksi vuokra, yhtiövastike, sähkölasku).

Siirtymäaika SEPAan päättyy 31.12.2010

SEPA-siirtymäaika päättyy 31.12.2010 tilisiirtojen ja korttien osalta. Viimeistään silloin on oltava käytössä uuden, kansainvälisen ISO20022-standardin mukainen maksuaineistomuoto, ja maksun välittämiseen tarvittavina tietoina käytetään kansainvälistä tilinumeroa IBANia (International Bank Account Number) ja pankin BIC-koodia (Bank Identifier Code). Kotimaiset maksuaineistostandardit (LM02, LM03, LUM, toistuvaissuoritukset) lakkaavat olemasta standardeja.

Muutos koskee myös palkkojen ja vastaavien suoritusten maksamista, myös pankkien välillä tapahtuu muutoksia palkkojen välittämisessä. Näistä muutoksista ja maksupalvelulain määräyksistä johtuu, että palkat näkyvät jatkossa palkansaajan tilillä muutamaa tuntia myöhemmin kuin mihin on totuttu eli aamuyöllä.

Laskuttajan IBAN ja BIC ovat pakollisia laskuilla ja tilisiirtolomakkeilla jo 1.7.2010. Myös Finvoiceen pohjautuvissa verkkolaskuissa on siirryttävä käyttämään IBAN-tilinumeroita, jos niissä tähän saakka on käytetty kotimaisia tilinumeroita. IBANin käyttö verkkolaskuilla tulee pakolliseksi 1.1.2011.

Pienelle, verkkopankkia käyttävälle yritykselle muutokset eivät ole kovin suuria: pankki tekee tarvittavat muutokset verkkopankkiin. Yrityksen on käytettävä jatkossa IBANia ja BICiä laskuja maksaessaan. Yrityksen tulee huolehtia myös siitä, että omilla laskuilla ja tilisiirtolomakkeilla on IBAN ja BIC kotimaisen tilinumeron rinnalla. Jos yrityksellä on käytössään taloushallinnon ohjelmistoja, ne on päivitettävä uuden standardin mukaisiksi tai hankittava uuden standardin mukaiset järjestelmät. Lisäksi on varmistettava, että kaikissa järjestelmissä, joissa käsitellään tilinumeroita, voidaan jatkossa käsitellä kotimaisia tilinumeroita pitempiä IBANeja sekä BIC-koodeja.

Pankit ja ohjelmistotalot voivat tarjota erityispalveluna maksuaineistojen ja verkkolaskuaineistojen vastaanottoa kotimaisilla tilinumeroilla ja maksuaineistomuodoilla tarvittaessa vielä 31.10.2011 saakka. Sen jälkeen maksut eivät enää kulje ilman IBANia ja BICiä eivätkä kotimaisilla maksuaineistomuodoilla.

Sirumaksupäätteet käyttöön tänä vuonna

Korttimaksuja vastaanottavan yrityksen osalta vuosi 2010 on muutosten vuosi. Jos vielä ei ole vaihtanut sirumaksupäätteisiin, sen käyttöönotosta kannattaa sopia nyt ja hoitaa sopimukset ajan tasalle. Yrittäjän kannattaa pitää huoli siitä, että valitsee sertifioidun sirumaksupäätteen. Kaikki tarvittavat, maksupäätteisiin ja ohjelmistoihin liittyvät turvallisuusmääräykset on syytä huomioida.

Vuoden 2011 alusta alkaen kortin tiedot on luettava aina sirulta asiakkaan maksaessa sirukortilla. Maksu pitää hyväksyä aina PIN-tunnuksella, jos kyseessä on sirukortti. Allekirjoitus ei enää riitä. Jos näin ei toimita, vaan yritys käyttää vanhanlaista maksupäätettä, joka lukee kortin tiedot magneettijuovalta, tai PINin sijasta sallitaan allekirjoitus, kauppiaan vastuulla on mahdollisista väärinkäytöstilanteista aiheutuvat tappiot. Myös katteen saaminen korttimaksuille kestää tällöin pitempään.

PK-yritysten SEPA-muutokset nyt vauhtiin!

Talven aikana toteutetuista kyselytutkimuksista kävi ilmi, että PK-yritykset ovat päivittäneet järjestelmiään SEPA-aikaan melko hitaasti tai muutosten suunnittelua ei ole vielä aloitettu. Kun Suomessa PK-yritysten määrä on suuri, voi tilitoimistoille, pankeille ja ohjelmistotaloille muodostua ohjelmistopäivitysten osalta ruuhkaa loppuvuonna.

Siksi kannattaisi selvittää mahdollisimman pian, miten muutokset oman yrityksen osalta voisi hoitaa. Parhaat neuvot näissä asioissa saa omalta tilitoimistolta, pankilta ja ohjelmistotoimittajalta.

Lisätietoja maksupalvelulaista ja SEPAsta löydät osoitteesta www.fkl.fi.

TeknologiaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki