CTA Paikka

Julkishallinto keventää yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa

Yrityksille aiheutuu vuosittain kaikkiaan lähes kahden miljardin euron hallinnollinen taakka lakisääteisten tiedonantovelvoitteiden noudattamisesta. Keskeisimpiä keinoja taakan keventämiseen ovat koordinoitu sähköisen asioinnin kehittäminen sekä raportointi- ja ilmoitusvelvoitteiden yksinkertaistaminen.
16.5.2011

Anu Mutanen erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö

Hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön tiedonanto-, raportointi- ja ilmoitusvelvoitteista aiheutuvia kustannuksia, joita yrityksellä ei ilman lainsäädäntöä olisi.

Yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelma käynnistyi Suomessa maaliskuussa 2009. Tavoitteeksi asetettiin vähentää yritysten hallintotaakkaa 25 % vuoden 2012 loppuun mennessä.

Toimintaohjelma perustuu kahdeksaan painopistealaan, jotka ovat verotus, tilastointi, maataloustukiin liittyvät menettelyt, elintarviketurvallisuus ja laatu, työnantajana toimimisen tiedonantovelvoitteet, taloushallinnon raportointia koskeva lainsäädäntö, ympäristölupamenettelyt ja julkiset hankinnat. Lisäksi yritysten sähköisen asioinnin kehittäminen on valittu toimintaohjelman horisontaaliseksi painopisteeksi.

Painopistealojen lisäksi taakan keventämistoimia kohdennetaan myös muilla aloilla sellaisiin tiedonantovelvoitteisiin ja menettelytapoihin, jotka ovat raskaita tietyn toimialan yrityksille tai jotka ovat turhia tai vanhentuneita.

Yritysten hallintotaakkaa pyritään kansallisten toimien lisäksi keventämään myös EU-tasolla, jossa tavoitteena on keventää EU-lainsäädännöstä ja sen täytäntöönpanosta yrityksille aiheutuvaa hallintotaakkaa niin ikään neljänneksellä.

Hallinnollisen taakan lähtötaso

Kaikilla painopistealoilla on toimintaohjelman käynnistyttyä toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana hallinnollisen taakan lähtötasoselvitykset yhteistyössä vastuuviranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Selvitykset perustuivat yrityshaastatteluihin ja -kyselyihin. Selvitysten tulosten pohjalta laaditut taakka-arviot ovat suuntaa-antavia ja niihin liittyy myös epävarmuustekijöitä. Vuoden 2011 alussa valmistuneet lähtötasolaskelmat ovat ensimmäiset arviot Suomessa eri säädösalojen lakisääteisten tiedonantovelvoitteiden yrityksille aiheuttamista kustannuksista.

Painopistealoilla tehtyjen selvitysten perusteella voidaan arvioida, että näiden alojen lakisääteisistä tiedonantovelvoitteista aiheutui yrityksille toimintaohjelman vertailuvuonna 2006 noin 1,6 miljardin euron hallinnollinen taakka (vajaat 1 % vuoden 2006 BKT:sta). Hallinnolliselta taakaltaan raskaimpia ovat yrityksille työnantajan tiedonantovelvoitteet ja verotus.

Yrityksiin kohdistuva hallinnollinen kokonaistaakka on kuitenkin edellä mainittua suurempi. Toimintaohjelman kahdeksan painopistealan on arvioitu muodostavan noin 80 % yrityksiä koskevan lainsäädännön yrityksille aiheuttamasta kokonaistaakasta. Yrityksiin kohdistuva hallinnollinen kokonaistaakka on tehtyjen arvioiden mukaan Suomessa kaikkiaan hieman alle 2 miljardia euroa, mikä vastaa noin 1,2 prosenttia BKT:sta (kuvio s. 44).

Yritysten hallintotaakan keventämisellä olisi myönteisiä vaikutuksia myös koko kansantalouteen. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) arvioi, että jos taakkaa kevennetään 1,2 prosentin BKT-lähtötasosta 25 prosenttia vuoden 2012 loppuun mennessä, se kasvattaisi BKT:n tasoa 0,35 prosenttia vuoteen 2025 mennessä verrattuna talouden oletettuun perusuraan. BKT:n kasvuun vaikuttaa eniten hintakilpailukyvyn paranemisesta seuraava viennin lisääntyminen. Hallinnolliseen taakkaan liittyvät kustannukset ovat useimmiten kiinteitä. Siksi taakan keveneminen hyödyttää suhteellisesti eniten pk-yrityksiä.

Taakan kevennystoimet eri hallinnonaloilla

Eri hallinnonalat ovat sitoutuneet yritysten hallinnollisen taakan vähentämistoimiin toimintaohjelman painopistealoilla vuosina 2009−2012. Vastuu taakan keventämistoimien toteuttamisesta on painopistealojen ministeriöillä ja virastoilla.

Yksi keskeisimmistä keinoista keventää yritysten byrokratiaa on sähköisten asiointimahdollisuuksien tarjoaminen. Sähköisen asioinnin kehittämiseen liittyviä hankkeita on parhaillaan vireillä kaikilla toimintaohjelman painopistealoilla. Koko julkishallinnon sähköistä asiointia edistetään keskitetysti valtionvarainministeriön vuonna 2009 asettamalla sähköisen asioinnin ja demokratian (SADe) vauhdittamisohjelmalla.

Keskeisiä jo toteutettuja tai käynnissä olevia taakan kevennystoimia ovat esimerkiksi:

  • Verotus: yritysten verotilijärjestelmän käyttöönotto, palkka.fi-palvelun kehittäminen
  • Työnantajana toimiminen: työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen, työnantajan palvelukokonaisuuden kehittäminen osana SADe-ohjelmaa
  • Julkiset hankinnat: kansallisten kynnysarvojen nostaminen, sähköisten hankintamenettelyjen käyttöönotto (sähköinen huutokauppa, dynaaminen hankintajärjestelmä)
  • Ympäristöluvat: ympäristölupamenettelyjen keventäminen (mm. rekisteröintimenettely osalle ympäristölupamenettelyn piiriin aiemmin kuuluneille toiminnoille, sähköisen lupahaun kehittäminen)
  • Maataloustuet: maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmien yksinkertaistaminen (mm. sähköinen tukihaku, hakulomakkeiden ja ohjeistuksen kehittäminen)
  • Elintarviketurvallisuus ja laatu: elintarvikevalvonnan riskipohjaisuuden edelleen kehittäminen
  • Taloushallinnon raportointi: alakonsernin emoyhtiöiden vapauttaminen konsernitilinpäätöksen laatimisesta, FIA-hankkeessa (Fully Integrated Accounting) kehitetty taloushallinnon raportointikoodisto
  • Tilastointi: yrityksiltä tapahtuvien tiedonkeruiden keventäminen.

Hallinnollisen taakan keventämistä tarpeen jatkaa

Toimintaohjelmaa on toteutettu nyt kahden vuoden ajan. Toimintaohjelman jatkolinjauksia käsiteltiin myös hallituksen iltakoulussa 9.2.2011.

Tavoitevuosi on sekä kansallisessa että EU-toimintaohjelmassa 2012, joten taakan vähentämisohjelmaa on tärkeää jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella. Vaikka taakan keventämisessä on päästy hyvään alkuun, toimenpiteitä eri hallinnonaloilla ja erityisesti raskaimmilla painopistealoilla on tarpeen tehostaa. Muista lähtökohdista toteutettavissa uudistushankkeissa tulisi varmistaa, ettei taakan keventämistavoitteen toteutuminen vaarannu.

On myös tärkeää jatkaa yritysten sähköisen asioinnin kehittämistä. Pelkkä vanhojen prosessien sähköistäminen ei kuitenkaan riitä, vaan samassa yhteydessä tulee arvioida, voitaisiinko myös sähköistettäviin palveluihin liittyviä asiointiprosesseja yksinkertaistaa.

Neljänneksen keventämistavoitteen saavuttamisen kannalta on tärkeää, että yrityksille aiheutuvia kustannuksia arvioitaisiin riittävästi jo uusia lakeja valmisteltaessa. Jollei uuden säädösehdotuksen taakkavaikutuksia etukäteen selvitetä, ei osata myöskään arvioida, voitaisiinko sama tavoite saavuttaa jollakin yrityksiä vähemmän rasittavalla tavalla.

Lisätietoja yritysten hallinnollisen taakan vähentämisestä löytyy osoitteesta www.tem.fi/hallinnollinentaakka.

Palkka.fi-palvelua jatkokehitetään

Pientyönantajille tarkoitettua palkka.fi–palvelua kehitetään osana SADe-ohjelman työnantajavelvoitteiden palvelukokonaisuutta. Verohallinto pyrkii lisäämään nykyisen palkka.fi-palvelun hyötyarvoa liittämällä sen muihin sähköisiin palveluihin pidempien ja yhtenäisempien palveluketjujen aikaansaamiseksi.

Palkka.fi-palvelu laajenee asteittain kattamaan mm. työsuhteen käynnistämisen ilmoitus- ja asiointipalveluja sekä rekisterimerkintöjä. Palvelun avulla vähennetään työllistämisen ja yrittäjyyden esteitä keventämällä työnantajan hallinnollista taakkaa. Palvelun avulla myös viranomaistyö tehostuu ja virheselvittely ja perusneuvontatyö vähenevät.

Palkka.fi:n kehityskohteet vuonna 2011:

  • Opetusympäristön suunnittelu ja toteutus
  • Sähköisen asioinnin valtakirja yksityishenkilöille -käyttötapa
  • SEPA-maksuaineistot, virtuaaliviivakoodit 4 ja 5
  • Verotilisynkronointi
  • Palkkalaskuri ja parametritietojen julkaisu
  • Liittymät Kelan ja Tilastokeskuksen kanssa
  • Palkkalaskelmien välitys kansalaisen asiointitilille

Vuosien 2012–2013 kehityskohteita (alustavasti):

  • Muutosverokorttien automaattinen huomioon ottaminen
  • Työntekijäliittymä mm. suostumuksiin ja työaikamerkintöihin
  • Palkkaperustietojen luku ulkoisesta tiedostosta
  • Työttömyysvakuutusmaksun kantotavan muutos
  • Kehittyneempi sähköinen maksaminen
    (esim. split payment, jossa maksun saajatahoja voi olla useita)

EU:ssa ehdotettu helpotuksia mikroyritysten tilinpäätössäännöksiin

EU:n neuvoston tämänhetkinen puheenjohtajamaa Unkari on maaliskuussa 2011 esitellyt uuden kompromissiehdotuksen, jolla on tarkoitus keventää kaikkein pienimpien yritysten, ns. mikroyritysten, tilinpäätössääntöjä koskevia vaatimuksia. Asian käsittely on vasta alussa, joten tässä vaiheessa ei ole mahdollista ennakoida hankkeen lopputulemaa. Euroopan komission helmikuussa 2009 ehdottama poikkeusmahdollisuus vapauttaa mikroyhtiöt tilinpäätösdirektiivien vaatimuksista ei ole edennyt vastustavan määrävähemmistön vuoksi.

Sähköisen asioinnin kehittäminen yrityssuomi.fi:ssä

Yritysten sähköisiä asiointipalveluja kehitetään parhaillaan yrityssuomi.fi-portaaliin SADe-ohjelman vaudittamana. Työ- ja elinkeinoministeriössä tähdätään siihen, että vuoden 2013 loppuun mennessä yritysten käytössä ovat kattavat yrityksen perustajan ja työnantajan sähköiset asiointipalvelut. Samanaikaisesti sähköistetään Euroopan sosiaalirahoituksen turvin kansainvälistyvän yrityksen palveluja. Asiointipalveluja kehitetään rakentamalla yrityssuomi.fi-portaaliin yritysasiakkaan prosessin mukaiset Työnantajan, Yrityksen perustajan sekä Kansainvälistyvän yrityksen palvelukokonaisuudet.

Työnantajan palvelukokonaisuus on tarkoitettu työnantajana toimiville yrityksille, yhteisöille sekä työnantajina toimiville kotitalouksille. Palvelu tarjoaa valmistuessaan käyttäjälleen mahdollisuuden sähköiseen asiointiin työnantajapalveluihin ja -velvoitteisiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi se antaa tarvitseville tietoa työnantajapalveluista. Työnantajille toteutetaan mm. seuraavat sähköiset palvelut:

  • palkkatukien sähköinen hakeminen
  • sähköisesti ylläpidettävät työsopimukset ja työehtosopimuspankki
  • yrittäjän ja työnantajan muistutuspalvelu viranomaisvelvoitteiden eräpäivistä.

Yrityksen perustajan palvelukokonaisuus on tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka harkitsevat yrittäjyyttä tai ovat perustamassa yritystä. Yrityksen perustajan palvelukokonaisuuteen kuuluu kolme osiota: yrityksen perustamista harkitsevan palvelut, yrityksen perustamisen ja käynnistämisen palvelut sekä viranomaisille hakemusten käsittelyyn tarjottavat palvelut. Yrityksen perustajille toteutetaan mm. seuraavat palvelut:

  • ”yrityksen omat sivut”
  • modulaarinen liiketoimintasuunnitelmatyökalu
  • yrityksen perustamisrahoituksen sähköinen hakeminen.

Julkiset hankinnat

Julkisten hankintojen kansallisia kynnysarvoja nostettiin kesäkuussa 2010. Lainmuutoksen myötä arviolta noin 2 300 hankintaa siirtyy vuositasolla pois hankintalainsäädännön soveltamisalasta. Tämän on arvioitu keventävän julkisista hankinnoista yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vajaalla 2,8 miljoonalla eurolla, kun hankintalainsäädännön velvoitteita, kuten tarjousten muotovaatimuksia, ei sovelleta lain soveltamisalan ulkopuolelle siirtyviin hankintoihin. Laissa säädetään myös hankintapäätöksen sähköisestä tiedoksiannosta, mikä omalta osaltaan keventää hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa.

Julkisia hankintoja helpotetaan myös sähköisten menettelyjen avulla. Hallituksen esitys laiksi sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä (HE 182/2010) hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa 2011. Sähköisen huutokaupan on arvioitu nopeuttavan hankintaprosessin läpiviemistä. Myös dynaaminen hankintajärjestelmä tehostaa hankintamenettelyä. On arvioitu, että hankintamenettelyyn käytettävä aika vähenisi noin kolmasosan, mikä on omiaan keventämään myös julkisista hankinnoista yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa.

TeknologiaUusimmat Artikkelit
Katso kaikki