Yritystutkimus muutoksessa

6 vaihetta onnistuneeseen yritystutkimukseen

1. Toimiala-analyysi: Pyritään selvittämään toimialan näkymät ja ymmärtämään missä kilpailuetu syntyy. Tässä voidaan käyttää esimerkiksi arvoketjuanalyysiä.

2. Yrityksen strategia: Seuraavaksi tutkitaan, minkälaisia tuotteita tai palveluita yritys tarjoaa, kuinka uniikkeja ne ovat ja millaiset tuottomarginaalit niillä on. Onko asiakastyytyväisyys hyvällä tasolla? Miten toiminta on hajautettu? Mitkä ovat johdon näkemykset yrityksen seuraaviksi askeleiksi?

3. Tilinpäätösten laadun varmistaminen: Tämä on erittäin oleellinen ja tärkeä vaihe, joka kiteytyy yhteen kysymykseen: ”Voinko luottaa yrityksen tilinpäätösdataan?” Kirjanpitolaki tuntee monia sallittuja tapoja ”manipuloida” tilinpäätöstä, kuten vaikkapa osatuloutus, tai kehittämismenojen aktivointi, joiden tulkinta vaatii analyytikolta silmää. Oli sitten kyseessä ns. ”aggressiivinen verosuunnittelu” tai suoranainen kirjanpitolain vastainen toiminta, tulee analyytikon ymmärtää miten tehdyt ratkaisut vaikuttavat yrityksen tilinpäätösinformaatioon ja erityisesti, miten ne tulisi analyysissä ottaa huomioon.

4. Tilinpäätösanalyysi: Tämä on se vaihe, jossa analyytikot yleensä tuovat eniten lisäarvoa yritystutkimukseen. Tässä vaiheessa tilinpäätökset oikaistaan ja lasketaan tarvittavat tunnusluvut. Näitä verrataan toimialan keskiarvoihin ja yrityksen vanhoihin tilikausiin ja tunnuslukujen ohjearvoihin. Tunnuslukujen tulkinnasta Yritystutkimus ry antaa yleiset suositukset, luottoluokittajien ratingeissa tunnuslukujen raja-arvot määritetään tilastollisin menetelmin joissa hyödynnetään muun muassa toimialadataa.

5. Tulos- ja tase-ennusteet: Vaikka tulevaisuuden arvailu onkin vaikeaa, hyvä yritysanalyysi pyrkii ennustamaan edes muutamilla eri skenaarioilla yrityksen tulevaa kehitystä. Oleellista olisi muodostaa näkemys ainakin yhtiön rahoitusaseman ja kannattavuuden todennäköisestä muutoksesta. Yleisimmin tämä tehdään muodostamalla pro forma -tuloslaskelma laskemalla tuloslaskelman erille prosenttiosuudet liikevaihdosta.

6. Yrityksen arvonmääritys: Lopuksi yritykselle voidaan määrittää arvo, missä yleisin työkalu on perinteinen DCF-malli eli diskontattujen vapaiden kassavirtojen nykyarvo. Mikäli tutkimuksessa on käytössä luotettavaa ja kattavaa toimiala- ja kilpailijatietoa, arvostuskertoimien laskeminen verrokeille (peer group multiples) on erittäin mielenkiintoinen tapa määrittää yrityksen arvoa.