Yritystutkimus muutoksessa

Nykymuotoinen yritystutkimus alkoi Suomessa jo 1960-luvulla. Tuolloin yritystutkimusta tarvittiin pk-yritysten rahoituksen järjestämiseen Maailmanpankista Suomen Pankin myötävaikutuksella. Tämän seurauksena syntyi Teollistamisrahasto, jonka voidaan katsoa luoneen yritystutkimuksen Suomeen. Noista ajoista yritystutkimuksen perustarkoitus on muuttunut paljon, mutta edelleen yritystutkimuksen perustarkoitus on objektiivisen ja mahdollisimman realistisen, joskus jopa inhorealistisen, näkymän esiin tuomisessa yrityksen taloudellisesta tilasta ja toimintaedellytyksistä.

Rahoitusala elää varsinaista murrosta, kun digitalisaatio (ehkä vähän yllättäen vasta nyt) alkaa toden teolla muokkaamaan vanhoja toimintatapoja ja -malleja. Rahoituspäätösprosessit automatisoidaan, mikä asettaa käytettävälle tilinpäätösdatalle varsin korkeat laatuvaatimukset. Jakamistalouden kautta omistaminen vähenee ja velkasuhteet hämärtyvät. Samaan aikaan rahan saatavuus helpottuu, kun yksityisen sektorin varoja saadaan tehokkaammin yritysmaailman käyttöön.

Tilinpäätösten laatu, etenkin verottajalta saatuna, on heikentynyt jatkuvasti.

Monet uusista rahoitusmarkkinoille syntyvistä toimijoista nojaavat vaikkapa joukkorahoitus- ja vertaislainamarkkinoilla Patentti- ja rekisterihallituksesta ja verottajalta saatavaan julkiseen tai vähintäänkin oikaisemattomaan tilinpäätösdataan. Samaan aikaan kokemusperusteisesti voi todeta, että tilinpäätösten laatu, etenkin verottajalta saatuna, on heikentynyt jatkuvasti. Liitetiedot ja tilintarkastustiedot loistavat poissaolollaan ja useissa tapauksissa tilinpäätösmateriaali on enintään kolme sivua, tuloslaskelma ja taseen molemmat puolet. Tämä yhtälö vaikuttaa kestämättömältä.

Toisaalta rahoitusmarkkina siirtyy vahvasti säädellystä pankkimaailmasta notkeille pienille toimijoille, joilla ei välttämättä ole vaadittavia resursseja ja osaamista luotonvalvonnan ja yritystutkimuksen alueilla. Samaan aikaan nämä toimijat myös nojaavat vahvasti alati heikentyvään julkiseen yritysdataan. Uusimpana esimerkkinä tilinpäätösten luotettavuuden heikentymisestä on TEM:in tilintarkastustyöryhmän ehdotus mikroyritysten tilintarkastusvelvollisuuden poistamisesta, jonka järkevyydestä voisi hyvinkin kirjoittaa muutaman aukeaman mittaisen värikässanaisen artikkelin.

Yritystutkimus on vielä tänäkin päivänä erittäin riippuvainen yritysten tuottamista tilinpäätöksistä ja vain harvoissa tapauksissa yritystutkija lähtee paikan päälle tutkimaan taseen varallisuuserien olemassaoloa tai arvostusta, koska perinteisemmin tämä rooli on kuulunut tilintarkastajalle. Kun 2016 voimaan tullut uusi tilintarkastuslaki vei tilintarkastuskertomuksen muotoa vaikeaselkoisempaan ja sekavampaan suuntaan, niin todennäköisesti 31.12.2016 ja kevään 2017 päättyneiden tilinpäätösten tilintarkastuksissa jopa tilintarkastajat itse olivat niin varovaisia tekemisissään, että huomautusten määrä laski 56 prosenttia, ja lisätietojen määrä vähentyi 46 prosenttia aikaisempaan vuoteen verrattuna.*

Tällainen dramaattinen lasku ei tietenkään voinut olla heijastumatta myös yritystutkimukseen, kun jälleen yksi merkittävä tietolähde lähes katosi. Tämän kevään tilinpäätöksien osalta tosin ensituntuma on se, että tilintarkastajien syksyn koulutukset olisivat vaikuttaneet ja tilintarkastuslausuntojen mukautukset olisivat jälleen kasvussa.

Yritystutkimus on vielä tänäkin päivänä erittäin riippuvainen yritysten tuottamista tilinpäätöksistä.

Muutoinkin vuosi 2017 oli pk-yritysten yritystutkimukselle varsin synkkä. Kirjanpitolain viimeisimmät uudistukset olivat kova isku avoimelle ja läpinäkyvälle informaatiolle, kun tilinpäätöksien yksinkertaistamisen myötä katosi paljon tietoa. Bruttotuloksesta alkavat tuloslaskelmat**, supistetut muutaman rivin taseet, taikka satunnaisten erien ”piilottaminen” liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin, ovat vaikeuttaneet tilinpäätösten tulkintaa merkittävästi. Lisäksi yritykset ovat tarttuneet hanakasti mahdollisuuteen jättää konsernitilinpäätös laatimatta, joka jälleen omalta osaltaan hankaloittaa analyytikoiden työtä. Nykyään jo pelkästään konserniyhtiöiden identifioiminen voi vaatia todellisia salapoliisin ominaisuuksia, kun emoyhtiön ei tarvitse listata konsernin tytäryhtiöitä, vaan yhtiön tulee ainoastaan nimetä konserni, johon se lähimmin kuuluu.

Viitteet
* Perustuu Suomen Asiakastiedon tietokannan tietoihin.
** Vuonna 2016 Mikroyrityksistä 10,5% esitti julkisen tuloslaskelman ja taseen suppeimmalla mahdollisella kaavalla.

Yritysten tilinpäätösten merkittävät muutokset

Edellä mainittujen yleisten muutosten lisäksi uudessa kirjanpitolaissa on merkittäviä eräkohtaisia muutoksia, jotka vaikuttavat yrityksen analysointiin.

1. Pääomalainat

Pääomalainoja on lainsäädännössä noin vuosikymmenen välein siirrelty taseessa vuorotellen oman- ja vieraanpääoman välillä.

Evoluutio:
1978 Osakeyhtiölaissa ei pääomalainasta vielä ollut mainintaa
1998 Pääomalaina merkitään sidotun ja vapaan pääoman jälkeen erityiseksi eräksi omaan pääomaan
2005 OYL Pääomalainat merkitään taseeseen erillisenä eränä
(KILA 2006/1787) ja yleisohjeen (21.11.2006) tuloslaskelman ja taseen esittämisestä, joiden mukaan pääomalaina esitetään aina vieraan pääoman ryhmässä omana eränään
Nyt pääomalaina voidaan (jälleen) esittää omassa pääomassa, kun seuraavat kolme IAS-edellytystä täyttyvät:

• Lainan takaisinmaksun takasijaisuus
• Eräpäivättömyys
• Lainalle maksettavan tuoton maksu on ollut mahdollista ainoastaan tilanteissa, joissa kirjanpitovelvollisella on ollut olemassa myös mahdollisuus osingonmaksuun

Käytännössä tämä mahdollisuus on aiheuttanut sen, että yritykset kirjaavat pääomalainojaan perusteettomasti omaan pääomaan. Todettakoon tässä, että pk-yrityksillä erittäin harvoin on edellytyksiä kirjata pääomalaina omaan pääomaan. Tilinpäätösanalyysissä turvallisinta on käsitellä pääomalaina vieraanpääoman eränä, mikäli yrityksellä on jakokelpoisia varoja omassa pääomassa.

2. Kehittämismenot

Kehittämismenojen aktivointiedellytykset ovat muuttuneet laissa merkittävästi. Tärkeimpinä muutoksina on ollut viittauksen poistaminen TEM:in aktivointiedellytyksiin. Lisämaininta erityisestä varovaisuudesta on poistunut. Lisäksi kehittämismenojen poistoaikaa on pidennetty.

Vastapainona kehittämismenot täytyy vähentää vapaan oman pääoman laskelmassa. Käytännössä yritykset ovat tulkinneet aktivointiedellytysten löyhentyneen ja kehittämismenoja onkin aktivoitu ennennäkemättömällä tahdilla. Tällä on yritystutkimuksessa varsin suuri merkitys, sillä kehittämismenojen aktivointiedellytysten arviointi oli jo ennestään varsin hankalaa, ja nyt tätä harkintaa joudutaan tekemään yhä useampien ja täysin uusilla toimialoilla toimivien yritysten kohdalla.

3. Sijoituskiinteistöjen merkitseminen käypään arvoon

Kolmas merkittävä muutos on ollut FAS-tilinpäätösten tuominen lähemmäksi IFRS-tilinpäätösperiaatteita, josta sijoituskiinteistöjen arvostaminen yhtenä esimerkkinä. Käytäntö on varsin värikästä, kun tilinpäätöksen laatijat ovat yrittäneet tulkita ohjeistusta. Käytännössä nähdyt yleisimmät tavat tehdä käyvän arvonkorotuskirjauksia ovat olleet seuraavat:

• Arvonmuutoksen kirjaaminen tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja omaisuuserän arvoon.
• Arvonmuutoksen kirjaaminen tuloslaskelman rahoituseriin muiden pysyvien vastaavien arvonmuutokset riville
• Suoraan taseeseen arvonkorotusrahastoa käyttämällä
• Suoraan taseeseen käyvän arvon muutos rahastoa käyttämällä

Käyvän arvon muutokset tulisi kuitenkin aina tehdä tulosvaikutteisesti eli näistä vaihtoehdoista käyvänarvon muutoksen kirjaaminen tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin/kuluihin olisi oikea.

Näistä muutoksista ja haasteista huolimatta yritystutkimus on edelleen tarpeellinen työkalu ja parhaimmillaan sen avulla voidaan välttää vääriä johtopäätöksiä ja ohittaa monet tilinpäätöksen sudenkuopat. Tilitoimistot ovat yritystutkimuksen kannalta näköalapaikalla, sillä heillä on hyvä tuntemus asiakkaasta, ja mikä tärkeämpää, he eivät ole riippuvaisia julkisesta tilinpäätöstiedosta.

Talousalan asiantuntijaorganisaatioissa on kasvavaa kysyntää yritystutkimuksen osaamiselle.

Tänä päivänä talousalan asiantuntijaorganisaatioissa on kasvavaa kysyntää yritystutkimuksen osaamiselle. Asiakkaat vaativat yhä syvempää tilinpäätöksen ymmärtämistä ja tukea lukujen tulkitsemisessa. Tilitoimiston tulisikin varmistaa, että talosta löytyy riittävää yritystutkimuksen osaamista. Esimerkiksi Yritystutkimus ry kouluttaa vuosittain sertifioituja yritystutkijoita yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa.