Toimialastandardi laadun runkona

Taloushallintoalalta on puuttunut yhteiskunnan luoma sääntely ja sen vuoksi alan toimijat perustivat jo vuonna 1968 Kirjanpitotoimistojen Liiton, nykyisen Taloushallintoliiton. Liiton tehtävänä on kehittää tilitoimisto­alaa ja laajemmin ilmaistuna taloushallintoalaa. Taloushallinto­liitto on vuosien aikana esittänyt suosituksia ja ohjeistuksia siitä, miten tilitoimistoalalla tulisi asiakkaiden toimeksiantoja hoitaa. Taloushallintoalan hyvien käytäntöjen kirjallinen standardi on kehittynyt noin 30 vuoden ajan. Tätä käsittelevä Juha Ahvenniemen kirjoittama artikkeli on julkaistu Tilisanomissa 3/2009, s. 55-59.Toimialastandardi TAL-STA määrittelee alan yhteiset pelisäännöt ja on avuksi hyvän tilitoimistotavan noudattamisessa eli siinä, miten taloushallinnon palveluyritys voi tuottaa laadukasta palvelua ja oikeaa tietoa asiakkaille ja viranomaisille sekä muille sidosryhmille. Taloushallintoliiton sisäisessä valvonnassa toimialastandardi toimii jatkossa myös tili­toimistotarkastustoiminnan perustana.Hyvä tapa alan muutoksessaEdellinen voimassa ollut hyvän tavan ohjeistus, Hyvä tilitoimistotapa – Eettiset ohjeet, oli vuodelta 2005. Se oli rakenteeltaan lyhyempi ja sisälsi erilliset vain liiton jäsenille tarkoitetut soveltamisohjeet. Ohjetta pidettiin käyttökelpoisena ja tiiviyttä kiiteltiin verrattuna tilintarkastusalan pitkiin yksityiskohtaisiin standardeihin. Ajan myötä Talous­hallintoliiton luomaa alan ohjeistusta on kertynyt myös muihin erillään oleviin lähteisiin.Ala on kuitenkin muuttunut asiakkaiden tarpeiden, teknisten innovaatioiden ja markkinoiden kehittymisen seurauksena. Suurin muutos, joka näkyy myös TAL-STAssa, on asiakkaiden tuntemisen korostuminen tilitoimistojen ja muiden taloushallinnon asiantuntija­palveluita tarjoavien toimijoiden menestystekijänä.Asiakaslähtöisesti liiketoimintaa kehittämäänAsiakkaan tunteminen tuo taloushallinnon palveluyritykselle turvaa toimeksiannon solmimistilanteessa ja tyytyväisten asiakkaiden tuomien liiketoiminnallisten onnistumisten myötä. Tilitoimistoilla on pääosin aina sekä niin sanottuja hyviä asiakkaita että niitä ei niin hyviä. TAL-STAan pohjoismaisena vaikutteena tuotu tapa kysyä entiseltä tilitoimistolta asiakkaasta ennakkoon ei ole täysin uusi kotimaisissa käytännöissäkään, mutta tullee tätä kautta laajemmin käytettäväksi.Liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan tyytyväisiä asiakkaita, jotka ovat saaneet positiivisen ja ilahduttavan palvelukokemuksen ja haluavat ostaa lisää. Asiakkaan tunteminen on avainasemassa, jotta hänelle voidaan tarjota sellaisia palvelu­kokonaisuuksia, joita hän haluaa ostaa, esimerkiksi oikeasisältöistä ja merkityksellistä raportointia.Asiakkaalle, joka tarvitsee vain lakisääteiset palvelut, on turhaa – ja usein jopa harhaanjohtavaa – toimittaa kuukausittain ohjelmistojen lisäarvottomia vakioraportteja. Sen sijaan TAL-STA ohjaa tilitoimistoa auttamaan asiakasta oikean tuloksen ja varallisuusaseman sekä muun laskennan hyväksikäyttöön myös tilikauden aikana ja tuottamaan sitten sovitunlaista tietoa liiketoiminnasta.Toimialastandardia sovelletaan kokonaisuus huomioidenTAL-STA on tarkoituksella väljästi tulkittava toimi­alastandardi, joka ei anna tyhjentäviä listoja pakollisista noudatettavista seikoista. Se on kirjoitettu pääosin suositusten ja ohjeiden muotoon, joista voi poiketa, mikäli taloushallinnon palveluyritys katsoo jonkin toisen toimintatavan perustelluksi ja hyväksyttäväksi.Edellä jo todettu toimialan jatkuva kehittyminen ja toisaalta palvelun tarjoajien erilaisten toimintatapojen ja liikeideoiden monimuotoisuus ohjasivat valitsemaan toimialastandardin esitystavan. Palvelun ydintuotteen, virallisen tilinpäätöksen muoto ja muut vaatimukset ovat lailla ja asetuksilla säädetyt ja näin ollen niiden toistaminen toimialastandardissa voitiin jättää pois.TAL-STA on lyhyt, kun sitä vertaa monien muiden alojen tai muiden maiden kansallisten taloushallintoalan toimijoiden laatimiin ohjeistuksiin ja standardeihin.Dokumentoinnin järjestäminenTAL-STAssa todetaan, että asianmukainen dokumentointi kuuluu alan hyvään toimintatapaan. Se ei kuitenkaan ohjaa dokumentointi- tai laatujärjestelmien kehittämiseen. Dokumentointi toteutetaan palveluyrityksissä niin kuin se on kunkin toimijan toiminnassa järkevää olennaisuuden periaatetta noudattaen. Taloushallintoliitto tarjoaa jäsenilleen dokumentoinnin avuksi laatutyökaluja ja ohjeita.AsiantuntijavastuuTaloushallinnon ulkoistuspalvelujen toimialaa lähellä olevaa tilintarkastusalaa seuranneet ovat voineet havaita yksityis­kohtaisten alaa sääntelevien lakien ja standardien tuovan kasvanutta asiantuntijavastuuta toimijoille. Tilintarkastusala on säädelty lailla ja kansainväliset toimijat, erityisesti IFAC, ovat tuoneet tämän lisäksi julki laajoja yksityiskohtaisia ohjeita ja standardeja tilintarkastajille. Niitä on otettu kansalliseen käyttöön Suomessakin.TAL-STAn valmistelutyössä asiantuntijavastuukysymys otettiin vakavasti huomioon. Vaikka tilinpäätös ja kirjan­pidon hoito ovat tarkkaan säännellyt, ulkoistettujen kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden toimijoiden kohdalla sääntelyä ei kuitenkaan ole. Valmistelussa käytettyjen asiantuntijoiden­ lausuntojen mukaan toimialastandardin olemassaolo ei itsessään lisää asiantuntijavastuuta. Asiantuntija­vastuu talous­hallinnon palveluyritykselle syntyy siinä vaiheessa, kun toimeksianto otetaan asiantuntijana vastaan ja sopimus solmitaan.Julkisen standardin haasteet alallaJoskus tilitoimistot tasapainottelevat asiakkaiden vaatimusten ja hyvän tavan välissä. Tarkasti hyvää tapaa ja lain mukaisia toimintatapoja noudattavalle tilitoimistolle tulee tilanteita, joissa asiakkaiden vaatimat toimintatavat eivät ole hyvän tavan mukaisia. Tällöin alan toimijoiden on helppo vedota Taloushallintoliiton luomaan alan hyvään toiminta­tapaan ja kieltäytyä toimeksiannon jatkamisesta.Valvottua palveluaTaloushallintoliiton sääntöjen mukaan sen jäsenillä tulee olla hyvät edellytykset hyvän tilitoimistotavan noudattamiseen. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen -merkki takaa näin ollen laadukkaan palvelun ja osaamisen jatkossakin. Toimialastandardin historia:1968     Kirjanpitotoimistojen Liitto perustettiin 10.6.1968.1973     Kirjanpitolaki uudistui: se salli tietotekniikan käytön kirjanpidossa.70-luvun
loppu    Yhtenäistilijärjestelmä (YTJ) toi mukanaan laajat ohjeistukset kirjanpitoon sekä tilikarttamallin.1980     Tili-instituuttisäätiö perustettiin.1981     Ensimmäiset 101 KLT-kirjanpitäjää valmistuivat.1981     Ensimmäiset 72 tilitoimistoa auktorisoitiin.80-luvun
alku      Yleiset sopimusehdot yleistyvät.1988     Hyvä tilitoimistotapa -ohjeistus julkaistiin ensimmäisen kerran (tase-erittely, liitetietomalli sekä tilinpäätösmuistio olivat olemassa jo 80-luvun  ensimmäisellä puoliskolla).1996     KL-96 yleiset sopimusehdot julkaistiin.1998     Hyvä tilitoimistotapa -ohjeistus uudistettiin.2004     KL2004 yleiset sopimusehdot uudistettiin.2005     Kirjanpitotoimistojen Liiton uudeksi nimeksi tuli Taloushallintoliitto.2005     Hyvä tilitoimistotapa -ohjeistus uudistettiin.2012     Taloushallintoliiton toimialastandardi TAL-STA julkistettiin 5.6.2012. TermistöToimialastandardi TAL-STA = Taloushallinto­liiton toimialastandardi TAL-STA on alan valtakunnallisen toimialajärjestön Taloushallintoliiton näkemys tämän toimialan pelisäännöistä eli siitä, miten taloushallinnon ulkoistuspalveluita tarjoavien tilitoimistojen tulisi toimeksiantonsa hoitaa. TAL-STAan on koottu toimialan tärkeimmät hyvän tavan ohjeet, suositukset, standardit ja parhaat käytännöt.TAL-laatu = Taloushallintoliiton toimialalle luoma laatukokonaisuus, joka koostuu toimialastandardin lisäksi TAL-laatuohjeista ja –työkaluista. Toimialastandardi ja osa laatu­ohjeista ovat julkisia. Työkalut on tarkoitettu liiton jäsenten käyttöön.Hyvä tilitoimistotapa = Alan hyvä tapa, jota taloushallintoliiton jäsenten tulee noudattaa. Myös ennen TAL-STAa voimassa ollut Hyvä tilitoimistotapa -ohjeistus vuodelta 2005 oli saman niminen. Uusi toimialastandardi korvaa vanhan Hyvän tilitoimistotavan.Tili-instituuttisäätiö = Taloushallintoliiton yhteydessä toimiva Tili-instituuttisäätiö auktorisoi tilitoimistoja, hallinnoi alan asiantuntijatutkintoa eli KLT-tutkintoa sekä edistää laskentatoimen ja taloushallinnon kehittämistä. Tili-instituutti­säätiö perustettiin vuonna 1980.Auktorisointi = Kaikki uudet Taloushallintoliiton jäsentoimistot auktorisoidaan Tili-instituuttisäätiön toimesta ja jäsentoimistot tarkastetaan (auditoidaan) lisäksi jäsenyyden aikana säännöllisesti viiden vuoden välein. Sen lisäksi jäsenen on kahden vuoden välein raportoitava liitolle hyvän tilitoimistotavan noudattamisesta tilitoimis­totoiminnassa sekä tilitoimiston vakavaraisuudesta. Auktorisointi uusitaan toimintaselvityksen perusteella. Auktorisointijärjestelmä on toiminut yli 30 vuotta.KLT-tutkinto = Taloushallintoalan asiantuntija­tutkinto, jota Tili-instituuttisäätiö hallinnoi. Maassamme on tällä hetkellä 2 639 KLT-tutkinnon suorittanutta henkilöä. Jotta tilitoimisto voi hakea auktorisoiduksi Taloushallintoliiton jäseneksi, heillä tulee olla KLT-tutkinnon suorittanut vastuuhenkilö.Tilitoimistotarkastus = Liitossa toimii tarkastus­lautakunta, joka organisoi tarkastukset sekä ohjaa ja kehittää tarkastusten sisältöä. Liiton tarkastajat ovat kokeneita, hyvän tilitoimistotuntemuksen omaavia henkilöitä. Tarkastus sisältää johdon haastattelun, henkilöstön haastattelut sekä asiakastoimeksiantojen tarkastukset. Taloushallintoliiton sisäisessä valvonnassa toimialastandardi toimii jatkossa myös tilitoimisto­tarkastustoiminnan perustana.