Suoraveloituksen kuoppaus voi aiheuttaa konkursseja

Valtaosa suoraveloituksen päättymisen ympärillä käydystä keskustelusta on koskenut sitä, mitä muutos merkitsee kuluttajille. Suoraveloitusta käyttää kuitenkin laskuttajan ominaisuudessa myös moni pienyritys, joille suoraveloituksen loppuminen aiheuttaa isoja haasteita.
20.8.2013

Laura Lähdevuori toimittaja

Suomessa nykyisestä suoraveloituksesta joutuu luopumaan noin 37 000 laskuttajayritystä, kun suomalainen suoraveloitus päättyy alkuvuonna 2014. Muutos on osa SEPA-siirtymää.

– Suoraveloitus on merkittävä laskutustapa tuhansille yrityksille ja heidän asiakkailleen. Sujuva siirtyminen ja laskutuksen jatkuminen katkeamattomana on tärkeää, sanoo johtava asiantuntija Inkeri Tolvanen Finanssi­alan Keskusliitosta.

Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistyksen puheenjohtaja ja kuntokeskusyrittäjä Pehr-Christian Nordensved sanoo, että kuntokeskusalaa uhkaa jopa konkurssien aalto. Syynä on juuri suoraveloituksen loppuminen, jonka tuomat muutokset eivät pienissä yrityksissä hoidu olankohautuksella.

– Kansallisesta suoraveloituksesta luopuminen on silkkaa typeryyttä. Asian suuruutta on vähätelty tai sitten ei ole kunnolla ymmärretty, miten isosta muutosprosessista lopulta on kokonaisuutena kysymys, Nordensved sanoo.

Suoraveloituksen tilalle tarjotaan Suomessa suora­maksua tai e-laskua. Täysin vastaavaa laskutustapaa ei kuitenkaan tule tilalle. Suoramaksu on tarkoitettu kuluttaja-asiakkaille, jotka eivät käytä verkkopankkia.

Finanssialan Keskusliitto myöntää, että kotimaisen suora­veloituksen päättyminen tarkoittaa hyvin eri asioita kuluttajille ja yrityksille.

– Täysin vastaavaa palvelua ei ole olemassa. Maksajan näkökulmasta suoramaksu toimii samalla tavalla kuin suoraveloitus, joten muutokset e-laskuun siirtymisestä ovat vähäisiä. Laskuttajalle muutokset ovat merkittäviä. E-laskutus toimii eri standardilla ja pankkiin lähetetään erilaista aineistoa kuin suoraveloituksessa, Tolvanen sanoo.

Kireässä aikataulussa

Ongelmana pienten yritysten osalta ovat esimerkiksi järjestelmämuutokset, jotka maksavat.

– Jos e-laskutusta ei ole käytössä, täytyy hankkia laskutus­järjestelmä, joka pystyy tuottamaan verkkolaskuja, tai jos e-laskutus on jo käytössä, tarvitaan päivitys vanhaan järjestelmään. Toki muutoksesta aiheutuu kustannuksia, Tolvanen sanoo.

Kustannusten suuruus vaihtelee yrityskohtaisesti. Nordensvedin mukaan hyödyt voivat jäädä myös kustannuksia pienemmäksi.

– Verkkolaskutuksesta on tehty erilaisia tutkimuksia sen osalta, kuinka paljon laskujen sähköistäminen tuo hyötyjä, eli tehostaa toimintaa paperilaskujen käsittelyn jäädessä pois. Se, miten suuria hyötyjä laskuttaja saa, riippuu yrityksestä ja laskumääristä, sanoo Tolvanen.

Nordensvedin mukaan kustannusten lisäksi aikataulu on turhan kireä.

– Aikataulu on liian tiukka, ajankohta on huono ja koko prosessi on valmisteltu kehnosti. Laskutusohjelmien tekijöitä ei ole informoitu riittävästi todellisesta työmäärästä, hän manaa.

Kiire on todellinen, sillä konversioaineiston viimeinen lähetys pankkiin täytyy tehdä 20. marraskuuta, jotta asiakkaat ehditään muuntaa suoraveloitusasiakkaista e-lasku- tai suoramaksuasiakkaiksi. Muunto onnistuu vasta kun päivitykset laskutusohjelmistoon on tehty. Osa yrityksistä on hyvin aikataulussa, mutta suinkaan kaikki eivät ole.

– Toivottavasti yritys on jo aloittanut laskutusohjelmistonsa päivityksen. Jos e-laskua ei ole käytössä, se pitäisi ensi tilassa saada käyttöön, jotta asiakkaiden muuntoa voidaan lähteä tekemään, sanoo Tolvanen.

Nordensvedin mukaan suurin osa laskutusjärjestelmiä pienyrityksille toimittavista yrityksistä on pieniä. Se tarkoittaa myös, että resurssit ovat rajalliset ja muutos suoraveloituksesta e-laskutukseen on mittava.

– Alusta asti olisi pitänyt puhua siitä, miten mittava projekti tämä on teknisesti, yksi vuosi tällaisessa projektissa ei ole aika eikä mikään. Todellisuudessa ohjelmistojen olisi pitänyt olla jo vuosi sitten valmiina, jotta oltaisiin voitu siirtyä järkevällä aikataululla. Asiaa on lähestytty kuluttajanäkö­kulmasta, mutta kuluttajalla ei ole mitään osaa tekniseen työhön.

Kassakriisi uhkaa

Konkurssiuhkan suurin syy on Nordensvedin mukaan uusien laskutustapojen ja orastavan kassakriisin yhdistelmä.

– Tähän saakka on tiedetty, että jos haluan huomenna suoraveloittaa asiakasta, riittää kun lähetän aineiston pankkiin tänään. E-laskujen osalta ei tiedetä, kuinka monta päivää tarvitaan, mutta suositus on, että e-laskuaineisto lähetetään peräti 10 päivää ennen eräpäivää.

Pienissä yrityksissä tällainen muutos voi aiheuttaa arkeen hankaluuksia. Nordensvedin mukaan kuntokeskusalalla on parisataa yritystä, joiden liikevaihdosta yli puolet muodostuu suoraveloituksista.

– Kassavirta on pientä ja jos kassa on muutenkin tiukilla, kassakriisi tulee helposti, jos suoraveloittaminen tai e-laskuttaminen ei toimi. Silloin ollaan jo niin äärirajoilla, että olen varma, että konkursseja tullaan tekemään pelkästään sen takia, että yritykseltä loppuvat kassavarat.

Muitakin kysymysmerkkejä Nordensvedin mukaan on. Yksi niistä liittyy verkkopankkia harvoin käyttäviin asiakkaisiin. Jos verkkopankkia ei käytä kolmeen kuukauteen, asiakkaan status muuttuu uusissa järjestelmissä automaattisesti e-laskutettavasta suoramaksuasiakkaaksi.

– Veloittuuko e-lasku, jos asiakas vaihtuu välissä suoramaksuasiakkaaksi? Pankitkaan eivät tiedä. Tämän tyyppiset tilanteet voivat aiheuttaa myös aiheettomia maksumuistutuksia. Siirtymä ei ole kuluttajallekaan enää helppo, jos saa selvitellä tällaisia, Nordensved sanoo.

Nordensvedin mukaan meneillään oleva muutos on melkoinen stressitekijä monelle pienyrittäjälle tällä hetkellä. Asia ei toki koske vain kuntokeskusalaa vaan esimerkiksi myös pieniä isännöitsijäyrityksiä.

– Tästä muutoksesta on oikeastaan alettu puhua julkisesti vasta tämän vuoden puolella. Yritykset ja yrittäjät, jotka eivät ole käyneet esimerkiksi Suomen yrittäjien seminaareissa ja puurtavat vaan omassa firmassaan, eivät kaikki edes vielä tiedä millaisesta tilanteesta on kysymys. Pelkästään jo termi­nologia on aika sekavaa, Nordensved sanoo.

Nyt pitäisi kuitenkin yrityksen kuin yrityksen ryhtyä kiireesti toimeen, jotta laskutukseen ei tule katkoksia, kun suoraveloitus päättyy. Pankit eivät tämän jälkeen EU-asetuksen mukaan saa ottaa vastaan suoraveloitusaineistoa.

– Syksylle on ilman muuta tulossa ruuhka, sanoo Tolvanen.

Suuremmat yritykset ovat Tolvasen mukaan jo olleet liikkeellä, mutta kovin paljon muuntoja ei kevään aikana ole vielä tehty.

Suoraveloitusta käyttävien asiakkaiden suurin ikäryhmä on
65–85-vuotiaat, joille muutos pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi. Muutoksesta huolehtiminen on laskuttajan ja pankin tehtävä. Tolvasen mukaan saattaakin olla, että kaikki kuluttajat eivät käytännössä edes huomaa eroa.

Nordensved on edelleen huolissaan pienistä yrityksistä.

– Jos yksikin yritys menee tämän takia konkurssiin, se on todella sääli.

 

SEPA-muutos 31.1.1014

Suomalainen suoraveloitus päättyy 31.1.2014. Muutos on osa Suomen siirtymistä yhtenäiseen euromaksualueeseen, SEPAan. SEPAn käyttöönotto merkitsee muutoksia kaikkeen maksamiseen kotimaassa sekä SEPA-alueella rajat ylittävässä maksamisessa.

 

TalousohjausUusimmat Artikkelit
Katso kaikki