CTA Paikka

Suomen Yrittäjien Jyrki Mäkynen: Lobbaustöitä tiedossa

Poliittisten päättäjien pitää uskaltaa ottaa vastuu Suomen kehittämisestä, sanoo Suomen Yrittäjien tuore puheenjohtaja Jyrki Mäkynen. Ensitöikseen hän määritteleekin yrittäjien asioiden esiinnostamisen vaalikeskusteluissa ja tulevissa hallitusneuvotteluissa.
10.12.2014

Jari Jokinen

Kuva Pietari Hatanpää

Jyrki Mäkynen ei näe, että Suomen rakenteellinen talous- ja työllisyystilanne lähiaikoina muuttuisi. Isot yritykset käyvät yt-neuvotteluja ja pk-sektori on luonut uusia työpaikkoja.

– En nyt sanoisi niinkään, että perusteollisuus on menetetty, mutta meidän pitää löytää se kilpailukyky, millä tässä maassa oikeasti teollisia työpaikkoja voidaan luoda, Suomen Yrittäjien tuore puheenjohtaja pohtii.

– Uudet työpaikat syntyvät pienistä puroista. Työ­nantajien määrä ei ole viimeisten 15 vuoden aikana kasvanut, yksinyrittäjien määrä sen sijaan kasvaa koko ajan. Kymmenessä vuodessa yksityiselle puolelle syntyneet lähes 100 000 työpaikkaa ovat käytännössä tulleet pienempään päähän. Ei sille mahda mitään.

Eteläpohjalainen puheenjohtaja esittää asiansa rauhallisesti ja selkeästi. Noita ominaisuuksia tarvitaan ensimmäisten kuukausien aikana, jotta Mäkynen ja Suomen Yrittäjät saavat  ajamansa uudistukset eduskuntavaalien kampanjoiden sisältöihin, hallitusneuvotteluihin ja hallitusohjelmaan.

Yrittäjäksi syvimmän laman aikana

Jyrki Mäkysen yrittäjänura käynnistyi 1990-luvun laman syvimmän kuopan aikoihin. Mäkynen oli tuolloin Martelan aluevientipäällikkö Skandinavian viennissä. Martela mietti kotimaan toimintojen saneerauksia ja Mäkynen heitti, että voisiko ajatella yrittäjävetoista ratkaisua. Pitkien neuvottelujen jälkeen yhteinen intressi löytyi ja Vaasan alueen toiminnot siirtyivät Mäkysen yritykselle Oy HM Profiili Ab:lle.

– Silloin oikeastaan kukaan ei nähnyt tulevaisuudessa mitään hyvää. Me lupasimme alkuvaiheessa, että vuosi katsotaan kaupan mukana tulleella porukalla. Kun oli nuori ja uskoi itseensä kuin pässi suuriin sarviinsa, niin oli valmis yrittämään, kertaa Mäkynen.

Rahoituksen hankkinen oli jopa vielä vaikeampaa kuin nykyisin, mutta pitkien neuvottelujen jälkeen silloinen Kehitys­aluerahasto ja yksi pankki lähtivät mukaan.

– Raha oli kallista. Kiinteä korko oli 17 prosenttia.

Ensimmäisen vuoden liikevaihto oli kymmenisen miljoonaa markkaa ja nyt se on noin 4,2 miljoonaa euroa. Toiminnassa on tapahtunut isoja muutoksia ja työntekijämääräkin on vähentynyt seitsemään. Vaikka nyt edetään taas pitkässä ja pimeässä tunnelissa, Mäkynen oli valmis pyrkimään Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi, kun kentältä löytyi tukea. Hänen mielestään järjestötehtäviin ei ilmoittauduta.

– HM Profiili toimii erittäin suhdanneherkällä alalla ja puheenjohtajuus vie vähän aikaa yritystoiminnalta. Toisaalta vaikeina hetkinä yritysten on hyvä tehdä uusia avauksia, ja se pätee myös tähän järjestötyöhön. Hyvinä aikoina mennään vähän kuin itsestään.

Yrittäjien eri luottamustehtävissä hän on ollut 17 vuotta. Kokemusta löytyy myös politiikasta. Hän on kolmatta kautta Seinäjoen kaupunginvaltuutettuna ja ollut kerran myös kansanedustajaehdokas.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Jyrki Mäkynen näkee puheenjohtajan tärkeimpänä tehtävänä yhteiskunnallisen vaikuttamisen, tavallaan hän on lobbari. Suomen Yrittäjät ei ole ollut eikä ole pyrkinyt työmarkkinaosapuoleksi, vaan vaikuttaminen tapahtuu muualla.

– Liikun aina yrittäjän agendalla, sen tietävät myös kaikki minut tuntevat.

Kontaktipinta on kunnossa pitkän järjestötyön ja poliittisen aktiivisuuden ansiosta. Mäkynen sanoo tietävänsä, miten järjestelmä toimii.

– Liittokokouksen kiitospuheessa sanoin, että meillä on nyt 177 päivää aikaa vaikuttaa eduskuntavaalien kampanjoiden sisältöihin. Ehdottomasti tärkein tehtävämme on tuoda asiamme hallitusneuvotteluihin ja hallitusohjelmaan, Mäkynen painottaa.

– Siellä lyödään aika pitkälle kiinni, millaista politiikkaa seuraavan neljän vuoden aikana tehdään ja mitä se vaikuttaa jäsenistöömme.

Viisi tärkeää teesiä

Liittokokouksessa Suomen Yrittäjät rakensivat viiden kohdan ohjelman tulevia eduskuntavaaleja ajatellen.

– Työmarkkinoiden uudistamisessa merkittävä asia on, että meidän poikkeuksellisen jäykät rakenteemme ovat selkeästi kilpailukyvyn ja talouskasvun keskeinen haitta. Kun puhutaan näistä ongelmista, siitä muodostuu kymmenien ja kymmenien yksittäisten asioiden lista. Jos asioita ryhdytään yksitellen muuttamaan tai hakemaan kompromisseja, edessä on todella pitkä tie.

– Mielestäni selkeä ratkaisu on yrityskohtaisen sopimisen mahdollistaminen. Polkua pitäisi lähteä rakentamaan niin, että meillä on lainsääntö, joka määrittelee toisaalta riittävän tarkasti  työsuhteita, ja toisaalta annetaan mahdollisuus sopia toisin kuin työehtosopimuksissa on sovittu. Tämä on pienten yritysten näkökulmasta aivan keskeinen asia. Jos sekä työnantajan että työntekijäpuolen mielestä sopiminen on paras ratkaisu, miksi sitä ei sallita? Se helpottaisi paikallisesti yksityiskohtien hiomista.

Mäkynen korostaa, että jos sopua ei löydy, noudatetaan yleisiä sopimuksia.

– Poliittisten päättäjien pitää uskaltaa ottaa maan kehityksestä vastuu, ja silloin käsitellään myös työmarkkina­kysymyksiä, jotka on nyt luovutettu kaksi- tai kolmikannan käsiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sopimus­yhteiskunnassa ja sopimisessa olisi tietty järki. Sillä saadaan paljon hyvää aikaan, mutta poliittisen järjestelmän pitää ottaa silloin vastuu, jollei sieltä synny Suomen kannalta oikeanlaisia sisältöjä päätöksiin. Meille ei ole tärkeää päästä eroon jostain systeemistä, jos se tekee hyviä päätöksiä.

Esimerkkinä päätösvallan luovuttamisesta Mäkynen pitää eläkeikäkysymystä. Poliittinen johto katsoi sivusta, kun järjestöt venyttivät ratkaisua, joka olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten.

– Logiikka tässä menee niin, että oikea tie tehdä asioita on muuttaa lainsäädäntöä.

Julkista sektoria pienennettävä

Julkisen sektorin suhteellinen osuus koko kansantaloudesta alkaa olla lähellä 60 prosenttia. Mäkysen mielestä tällaisessa tilanteessa ei juuri tarvitse selittää, että jotain on tehtävä.

– Sellaista järjestelmää ei ole, joka kestäisi näin suuren julkisen sektorin. Se on tällä hetkellä taloutemme kokoon nähden ylimitoitettu. Kun se on päässyt tähän pisteeseen, meillä ei ole mahdollisuuksia päästä kasvu-uralle. 

Julkisen sektorin puolustajat vastaavat tähän yleensä, että ongelma ei ole sen koossa, vaan Suomen talous on liian pieni. Mäkynen kysyykin, kumpi on kana ja kumpi muna.

– Ei julkinen sektori voi olla annettu ja olla olemassa, tapahtui yksityisellä sektorilla mitä tahansa, koska yksityinen sektori tuottaa pelimerkit julkisen sektorin pyörittämiseen.

Kokonaisveroastetta laskettava

Yrittäjien mielestä verotuksen kannustavuutta on lisättävä ja näin tuettava yritysten menestymistä. Suomen kokonaisveroaste on Euroopan korkeimpia, eivätkö rahat silti riitä. 

– Tämä liittyy tuohon julkisen sektorin kokoon. Sitä on ensin pienennettävä, jotta kokonaisveroastetta voidaan laskea.

Mäkysen mielestä työnteon pitää aina olla kannustavampaa kuin oleminen. 

– Monen yrittäjän kohdalla keskeinen asia on tulovero, enemmän pitää jäädä käteen. Aika harva yrittäjä kuitenkaan toimii pelkän voitonmaksimoinnin näkökulmasta. Ja toisaalta riskin ottamisesta pitää saada joku palkkio.

Puhtaaksi Viron mallin kannattajaksi Mäkynen ei tunnustaudu. Siinä on monia tekijöitä, jotka eivät sovi Suomeen. Viron yritysverotuksen ydin on kuitenkin siinä, että yrityksiin sisään jäävää voittoa ei veroteta.

– Sitä kannatan täysillä. Vallitsevassa sääntely-ympäristössä kasvurahoituksen hankkiminen on vaikeaa, joten Viron tyyppinen ratkaisu on yksikertaisin keino parantaa pk-yritysten taseita ja mahdollistaa investointeja.

Nykyinen tilanne on pk-yrityksille hyvin samanlainen kuin Mäkysen perustaessa omaa yritystään. Pankkeihin pitää melkein viedä enemmän rahaa sisään kuin sieltä saa ulos. Korkotaso on tosin aivan eri luokkaa.

– Tämä ei ole tietysti pelkästään pankkien syytä, vaan iso tekijä on nykyinen Suomen ulkopuolelta tullut sääntely.

Yksinyrittäjien asemaa parannettava

Suomen yrityksistä 65 prosenttia on yksinyrittäjiä, ja vaikka juhlapuheissa puhutaan paljon kasvuyrityksistä, kasvavassa määrin moni on tietoisesti valinnut itsensä työllistämisen ja verkostoitumisen. Maailma on muuttunut sellaiseksi, että yritystä perustaessaan moni yksinyrittäjä lähtee rakentamaan sitä heti globaaliksi verkostoitumisen avulla.

Suomen Yrittäjät on tänä vuonna laatinut yksinyrittäjien keskeisistä kysymyksistä ohjelmapaperia. Yritystoiminnan sääntelyn näkökulmasta yksinyrittäjän rooli ei juuri poikkea muusta yritystoiminnasta eli samat velvollisuudet viranomaisia kohtaan pitää hoitaa, yleensä työpäivän jälkeen. 

– Työntekijän ja yrittäjän sosiaaliturva on perusteettomasti ja selkeästi toisistaan poikkeava. Tässä on onneksi edetty ja lisää pitää saada vielä aikaan.

Puheenjohtajakampanjan aikana Mäkynen kiersi kolme kuukautta eri puolilla Suomea ja hänellä on varsin selkeä viesti kentältä.

– Isoon roolin sieltä nousi yksinyrittäjän arvostus. Se on iso asia kyseiselle yrittäjälle. Pitkään on puhuttu, että luodaan Suomeen työpaikkoja kasvuyrityksissä ja siinä pk-yritykset ovat olleet merkittävässä roolissa. Mutta yksinyrittäjä on unohdettu. Ihan samalla tavalla itsensä työllistävä luo työpaikkoja.

Mäkynen muistuttaa, että yksinyrittäjän siirtyminen työnantajaksi on iso kynnys. Jos rekrytointi osoittautuu vääräksi, niin 50 prosenttia yrityksen henkilökunnasta on väärissä tehtävissä ja henkilöperusteinen irtisanominen on vaikeaa.

Tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle

Yrittäjien viides teesi käsittelee turhasta sääntelystä luopumista. Mikä sääntely on turhaa?

– Se on hyvin toimialasidonnasta. Lähestulkoon kaikki puolueet ovat jo tehneet listoja siitä, mitä sääntelyä pitäisi poistaa. 

– Liittokokouksessa vähän jo pohdimme, pitäisikö tässä maassa mennä siihen, että aina kun tehdään joku uusi säännös, joku turha puretaan. Pääsisimme ainakin siihen, että sääntelyn kasvu loppuu.

Hyviä esimerkki merkillisistä säännöksistä on lokakuun lopun triviaali viski-gate, joka osoitti, millaisiin järjettömyyksiin on menty. Suomen Yrittäjiin on viime aikoina tullut myös valtavasti palautetta ammattikuljettajan tutkinnosta.

– Samaa pakettiautoa 30 vuotta ajanut pullakuski joutuu kouluttautumaan. Eräskin pieni leipomo koulutti kaikki kuljettajansa. Se maksoi 30 000 euroa ja kursseilla katsottiin YouTube-videoita. Yrittäjä ei saanut koulutuksesta mitään lisäarvoa.

– Sääntely on tuonut pienille yrittäjille samat säännökset kuin isoille, eikä niille löydy henkilökuntaa eikä ehkä osaamistakaan täyttää kaikkia lippuja, lappuja ja tilastoja. Se ei myöskään auta yhtään perusbisneksen tekemistä.

Suomen Yrittäjien ykköslobbarilla on kova työ viedä näitä asioita eteenpäin vaalikampanjoihin. Siinä eteläpohjalainen luonne punnitaan.

 

Jyrki Mäkynen

  • Syntynyt: Ilmajoella
  • Ikä: 50
  • Asuu: Seinäjoella
  • Perhe: vaimo Tanja, lapset Lotta-Maria, Akseli ja Ilona sekä aikaisemmasta avioliitosta Timo ja Outi, lapsenlapset Elma ja Seela
  • Koulutus: ekonomi (KTM)
  • Ura: yrittäjä ja toimitusjohtaja vuodesta 1992 yrityksessä Oy HM Profiili Ab, Martelassa eri tehtävissä, Vaasan korkeakoulun vs. assistentti ja tutkimusapulainen
  • Harrastukset: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, golf, hiihto, juokseminen ja lukeminen

     

TalousohjausUusimmat Artikkelit
Katso kaikki