Professori Robin Jarvis: Pk-yritysten raportointiin suunnitellaan helpotuksia
Tilaisuuden alustuksen piti laskentatoimen professori Robin Jarvis Brunelin yliopistosta Lontoosta. Robin Jarvis toimii myös pk-toiminnan johtajana ACCA:ssa (Association of Chartered Certified Accountants) ja hänellä on vaikutusvaltainen rooli EU:n tilinpäätösdirektiivien muutoksia valmistelevissa työryhmissä. Hän toi paneelille tuoreet terveiset Brysselistä, jossa juuri edellisenä päivänä oli käsitelty kyseistä direktiivimuutosta.
EU valmistelee parhaillaan muutoksia direktiiviin, joka koskee yritysten tilinpäätöksiä, konsernitilinpäätöksiä sekä niihin liittyviä raportteja. Muutosehdotuksen taustalla on Eurooppa 2020 -strategia, jonka tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja hallinnollisia rasitteita sekä yksinkertaistaa pk-yritysten toimintaa yhtenäismarkkinoilla.
Ehdotus sisältää myös yhdenmukaiset määritelmät yritysten kokoluokituksesta. Noudattamalla kaikissa jäsenvaltioissa samaa kokoluokitusta varmistetaan, että pienille yrityksille ehdotetut tilinpäätöksen sisältöä koskevat säännökset tulisivat voimaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tällöin ehdotetut parannukset todella tavoittaisivat kaikki pienet yritykset EU:ssa.
Tavoitteena säästöt ja hallinnollisen taakan keventäminen
EU:n tavoitteena on yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen 25 prosentilla vuoden 2012 loppuun mennessä.
– Komission arvion mukaan ehdotetuilla raportointivelvoitteiden keventämisillä pk-yritykset voisivat säästää arviolta 1,7 miljardia euroa vuodessa, Robin Jarvis toteaa ja jatkaa:
– Komission arvion mukaan tilinpäätössäännösten yhdenmukaistaminen parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja edistää rajat ylittävää kauppaa. Lisäksi tilinpäätösten yhtenäistäminen helpottaa vertailtavuutta, mikä palvelee eri sidosryhmien kuten rahoitussektorin tarpeita.
Tilinpäätöksen laatiminen on yksi yritysten raskaimmista lakisääteisistä velvoitteista. Pienille yrityksille direktiivimuutoksessa ehdotetaan lievennyksiä konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuteen sekä tilintarkastusvelvollisuuden alarajan korottamista.
– Talousraportoinnin kehittämisessä pyritään huomioimaan erikokoisten yritysten erilaiset tarpeet. Tarkoituksena on aloittaa pienistä ”think-small-first”-periaatteella, Robin Jarvis vakuuttaa.
Raportoinnin yhtenäistämisestä EU:n jäsenmaiden välillä ei vielä ole päästy yksimielisyyteen. Jarvisin mukaan jäsenmaat kiistelevät muun muassa siitä, kuinka paljon tietoa talouden tunnusluvuista voidaan julkistaa ilman, että yritysten kilpailuetu vaarantuu; voidaanko yritykset esimerkiksi velvoittaa raportoimaan tunnuslukuja, joista voidaan päätellä tuotteiden ja palveluiden kulurakenne ja marginaalit.
Robin Jarvis mainitsee lisäksi, että IFRS-raportoinnin hyöty pk-yrityksen näkökulmasta jakaa mielipiteitä EU-maiden kesken.
– Vaikka pk-yritykselle IFRS-raportointi ei ole pakollista, ne voivat sitä käyttää. IFRS-kysymyksen nousu poliittiselle agendalle luo osaltaan myös jännitteitä direktiiviuudistusta kohtaan.
Professori Jarvis painotti pk-sektorin merkittävää roolia työllistäjänä. Euroopan yrityskannasta yli 99 % on pk-yrityksiä, joista noin 75 % on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä ja 20,6 % alle 50 hengen pieniä yrityksiä.
Mikro- ja pienyritysten lukumäärä ja henkilöstö on kasvanut EU:ssa viime vuosina, kun taas suurten yritysten lukumäärä on ollut laskussa. Jarvis korosti, että tarvittaisiin enemmän akateemista tutkimusta ja resursseja selvittämään erityisesti pienten yritysten tarpeita.
RTE-ohjelma jatkuu
Keskustelun toisen alustuksen piti Bo Harald, Executives Advisors -yksikön johtaja Tieto-konsernista ja vuonna 2006 perustetun Real-Time Economy (RTE) -ohjelman keulahahmo. RTE-ohjelma tavoittelee yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä sekä EU:n että Suomen kansallisten toimintalinjausten mukaisesti.
Bo Haraldin mukaan ”paperilaskuilla ei ole tulevaisuutta EU:ssa”. Hänen mukaansa jo yli 200 000 yritystä on sitoutunut aloittamaan e-laskutuksen Suomessa ja yli puolet yritysten välisistä laskuista siirtyy jo nyt sähköisesti.
Bo Harald kehui Suomessa RTE-ohjelman puitteissa tehtyä edistyksellistä työtä. RTE-ohjelman hankkeita ovat olleet muun muassa Single European Payment Area (SEPA) ja Fully Integrated Accounting (FIA) 1, jonka pohjalta syntyi muun muassa yritysten lakisääteistä raportointia helpottava Raportointikoodisto.
Harald kiitteli julkisen sektorin sitoutumista ja vahvaa osallistumista Suomessa.
– Palkkahallinnon raportointi edistyy nopeammin kuin odotettiin. Parhaillaan käynnissä olevalta FIA 2 -hankkeelta odotetaan vielä mm palkkakoodiston lanseerausta vuoden 2011 loppuun mennessä.
SME50
Bo Harald esitteli uusimman RTE-ohjelmaan sisältyvän SME50-hankkeen, joka keskittyy voimakkaasti pk-sektorin kilpailukyvyn parantamiseen. Haraldin mukaan tärkein kilpailukykyä parantava alue on tuote- ja palveluinnovaatiot, mutta on tarpeen toteuttaa digitaalisia innovaatioita myös myynti- ja hallintoprosesseissa, jotta palvelu paranee ja tuottavuus nousee.
SME50-hankkeen tavoitteena on luoda yrityksille edellytyksiä leikata hallinnollisia kuluja 50 prosenttia, alentaa riskikustannuksia ja automatisoida kassahallinta sekä rahoitus.
Hallinnollisten kulujen puolittamistavoite muodostuu kahdesta osasta: EU-tavoitteesta alentaa hallinnollista taakkaa 25 prosentilla, jonka lisäksi tavoitellaan 25 prosenttia hankkeen tunnistamia kulukevennyksiä yrityksissä tapahtuvan hallinto- ja rahoitusprosessien automatisoinnin kautta.
Esimerkkeinä SME50-hankkeen luomista edellytyksistä Bo Harald mainitsi arvonlisäveron automaattisen raportoinnin ja maksamisen, automatisoidun kassapohjaisen kirjanpidon, automatisoidut kassavirtaennusteet ja palkkahallinnon raporttien harmonisoinnin ja automatisoinnin. Hankkeen avulla halutaan myös edistää XBRL-kieleen perustuvaa talousraportointia.
Bo Harald korosti ISO 20022 -standardiperheen merkitystä sekä sähköisen laskutuksen edistämisessä että erityisesti pk-sektorin prosessien automatisoinnissa.
– Globaali standardi on erityisen tärkeä ohjelmistotoimittajille, mutta helpottaa jatkossa myös pankin tiliotteiden sähköistämistä ja reaaliaikaisen alv-raportoinnin ja maksatuksen käyttöönottoa. Samaa metodia kuin alv-maksuissa voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa myös energiaveroihin tai muihin vastaaviin veroihin, Bo Harald selventää.
Bo Haraldin mukaan ulkomailla ollaan kiinnostuneita Suomessa tehdyistä parannuksista.
– Suomen edistys on noteerattu myös EU:n ulkopuolella ja meitä on pyydetty konsultoimaan esimerkiksi Kanadaan. Pystymme antamaan heille neuvoja, joilla välttää ne virheet, joita itse teimme aikanaan. On hienoa nähdä, että tällä alueella olemme edelläkävijöitä, hän toteaa.
Keskustelu jatkuu
Alustusten jälkeen käydyssä lyhyessä keskustelussa Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi toivoi SME50-hankkeelta konkreettisia edistysaskeleita ja tiedusteli samalla, millaisiin oletuksiin ja laskelmiin hallintokulujen puolittamistavoite perustuu.
Vastauksessaan Bo Harald totesi, että hallintokulujen puolittamiseen päästään melko vaivattomasti, mikäli erilaisia raportoinnin vaiheita kuten alv-raportit, veroraportointi ja erityisesti palkkahallinnon raportit pystytään automatisoimaan. Säästöä saadaan myös kassavirtaennusteiden tai kirjanpidon automaatiolla.
Bo Harald korosti, että Suomella on hyvä neuvotteluasema EU:ssa ja meiltä odotetaan aloitteita. Tähän mennessä tehdyt ehdotukset muun muassa alv-direktiiviin liittyen ovat menneet EU:ssa hyvin läpi.
– Meidän ei pitäisi olla liian vaatimattomia, vaan ajaa rohkeasti läpi omia esityksiä.
Marraskuisen tapahtuman parasta antia oli asiantuntija-alustusten lisäksi julkisen sektorin ja liike-elämän vaikuttajien kohtaaminen ja epävirallinen mielipiteiden vaihto. Tapaamisella edistettiin myös tieteellistä tutkimusyhteistyötä yliopistojen välillä. Real-Time Economy -ohjelman luomat kansainväliset verkostot ja tämän tilaisuuden kaltaiset yhteiset foorumit tulevat varmasti edesauttamaan yhteistyötä myös tulevaisuudessa.
Paneeliin osallistuivat:
• Toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi, Taloushallintoliitto
• Neuvotteleva virkamies Mika Björklund, työ- ja elinkeinoministeriö
• Johtaja Jill Collis, Accounting and Auditing Research Centre, Brunel Business School
• Executive Advisors -yksikön johtaja Bo Harald, Tieto
• Professori Seppo Ikäheimo, Aalto-yliopisto
• Professori Robin Jarvis, Head of ACCA’s Small Business Unit
• Professori Juha Kinnunen, Aalto-yliopisto
• Ylitarkastaja Johanna Kotipelto, Verohallinto, Sähköisen asioinnin konseptointi
• Toimitusjohtaja Vuokko Mäkinen, Hawcon Oy
• Professori Lasse Niemi, Aalto-yliopisto
• Yliassistentti Hannu Ojala, Aalto-yliopisto
