Pk-yritysten ja alkavien yritysten riskirahoitusmahdollisuudet
Suomalainen yrittäjäilmapiiri on kokenut radikaalin muutoksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korkeakoulutettujen nuorien kiintopiste ei enää välttämättä olekaan ns. varma työpaikka suuressa yrityksessä, vaan oman bisnesidean jalostaminen kansainvälisille markkinoille.Erään määritelmän mukaan startup-yritys on muutaman vuoden ikäinen yritys, joka kehittää ensimmäistä tuotettaan eikä tuota vielä voittoa. Perustajajäsenet ovat yleensä tässä vaiheessa yrityksen päätöksentekijöitä sekä osakkeiden omistajia.Alkuvaiheessa startup-yritystä uhkaavat riskit liittyvät pitkälti sen talouteen. Tuotteen tai palvelun kehittäminen sekä sen markkinointi kuluttavat paljon rahaa, mutta tulot ovat vähäiset tai jopa olemattomat. Alussa käytetty pääoma tulee myös kattaa muutamassa vuodessa, jonka jälkeen yrityksen odotetaan jo tuottavan voittoa.Ennen tätä vaihetta yrityksen toiminta lepää rahoittajien varassa. Usein alkupääoma koostuu ainakin osittain perustajien henkilökohtaisista varoista. Perinteisen lainarahan saaminen on vaikeaa, sillä aloittelevalla yrityksellä on harvoin mitään takuuksi kelpaavaa.Ratkaisu ongelmaan on riskipääomarahoitus, jota voidaan hakea bisnesenkeleiltä tai venture capital -yrityksiltä, jotka ovat valmiita sijoittamaan rahaa kohdeyritykseen omistusosuutta vastaan. Rahoitus tapahtuu useampana eri rahoituskierroksena aloitusvaiheesta (startup) varhaiseen vaiheeseen (early stage) ja yrityksen laajentumiseen (expansion stage).Omaa rahaansa sijoittavien bisnesenkeleiden kanssa toiminta voi olla epävirallisempaa. Rahoituslähteestä huolimatta yrittäjien on pystyttävä vakuuttamaan rahoittajatahot sekä loistavasta liikeideastaan että hyvästä taloudenhallinnasta. Ennen virallisia rahoitusneuvotteluja yrittäjien on syytä käydä asiat läpi oman tilitoimistonsa kanssa.– Tilitoimistojen osallistumisaste rahoitusneuvotteluihin vaihtelee valtavasti. Yrittäjän tulee ensisijaisesti kertoa tilitoimistolleen tällaisten neuvotteluiden lähestymisestä, jolloin tilitoimisto voi tarjota apuaan, opastaa Satakerta Oy:n toimitusjohtaja Kati Jalojärvi.Riskirahan arvo mitataan neuvotteluissaLamavuosia seuranneen IT-kuplan yhteydessä otsikoihin nousseet startup-yritykset edustivat Suomessa kyseisen toimintamallin ensimmäistä aaltoa. Tuon ajan huumasta ja uskosta tulevaan kertoo se, että tuolloin rahoitusta pystyi hankkimaan jopa osakeanneilla ja pelkillä liiketoimintasuunnitelmilla.Vuosien myötä startup-yritysten rahoituskierrokset ovat muuttuneet konkreettisemmiksi. Riskirahoittajat eivät ole valmiita heittämään eurojaan täysin tyhjän päälle. Kyse on molemminpuolisesta avaintekijästä, sillä myös rahoitusta hakeva yritys hyötyy pitkässä juoksussa sopivan riskipääomarahoittajan löytämisestä. Tässä onnistuminen poikii tarvittavan pääoman sekä konkreettista apua sen kasvattamiseen.– Nykyään rahoitusneuvotteluun tarvitaan ajantasaiset ja oikean kuvan antavat tuloslaskelmat ja taseet. Myös tarkat kuvaukset tulevasta on ehdottomasti oltava muuallakin kuin yrittäjän ajatuksissa. Toisin sanoen yrittäjän on todennettava numeroin, mistä raha tulee. Sijoittajalle on pystyttävä perustelemaan, millaista tuottoa hän voi rahoilleen odottaa. Mitä suurempi on yritystoiminnan riski, sitä suurempi pitää olla myös tuotto-odotus, kertoo Jalojärvi.Startup-yritysten määrän kasvu on lisännyt kilpailua rahoituksesta. Niiden kannalta hyvä uutinen on kuitenkin se, että valtiot ja kunnat ovat aikaisempaa halukkaampia sijoittamaan venture capital -rahastoihin.Ilmiön taustalla on nopean ja suuren kasvun yritysten potentiaalinen vaikutus alue- ja kansantalouden kasvuun sekä yksityisen sektorin työpaikkoihin. Yhdysvalloissa, missä venture capital -toiminnalla on pitkät perinteet, rahoittajien joukosta löytyy jopa arvostettuja yliopistoja. Suomessa nuorten ja innovatiivisten kasvuyritysten nopeaa kehittämistä ja kansainvälistymistä rahoittaa muun muassa Tekes. Perusasioista liikkeelleHyvän liikeidea on siis jokaisen startup-yrityksen ponnahduslauta, jota on ruokittava riittävällä määrällä innovaatiota, kunnianhimoa ja kasvuvalmiutta. Rahoituksen järjestyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että taloushallintoon liittyvät asiat olisi kerralla hoidettu. Yrittäjyyden mukana tulevat vastuut ja velvollisuudet ovat moninaiset. Siksi monet startupit tarvitsevat tilitoimiston tarjoamaa tukea ruohonjuuritasolta alkaen myös aloitusvaiheen jälkeen.– Usein aloitamme yhteistyön käymällä läpi muun muassa mikä on veroton kulukorvaus, mitä kuluja yrityksellä voi olla tai miten markkinointi, neuvottelut ja edustus eroavat tosistaan. Kysymyksiä tulee eteen sitä mukaa kuin tapahtumiakin. Tästä syystä kommunikoinnin tilitoimiston kanssa tulee olla helppoa, Jalojärvi korostaa.Usein apua tarvitaan myös yhtiöhallinnollisista asioista. Esimerkiksi millainen osakeanti tehdään ja mihin se päätetään merkitä. Ei ole yhdentekevää, onko kyse osakepääoman korotuksesta vai sijoituksesta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Jälleen kerran tilitoimiston kokemuksesta on apua asioiden järjestämisessä.Bisnesmaailman rakettien tapaan singahtelevien yrittäjien energia uppoaa ymmärrettävästi yrityksen suunnan määrittämiseen sekä rahoituksen ja henkilöstön hankkimiseen. Noviisien rinnalle on noussut omana yrittäjäkuntanaan myös ns. sarjayrittäjät, joilla on aikaisempaa kokemusta startup-yritysten luomisesta. Erilaisen yrittäjätaustan omaavien ihmisten tuntemus taloushallinnosta voi tästä johtuen olla hyvinkin kirjavaa. Siitä huolimatta aloittelevien yritysten tarpeet ovat yleensä hyvin samankaltaiset.– Suurin osa startupeista valitsee täysin paperittoman ja sähköisen taloushallinnon. Tällöin on tärkeää se, että ohjelmistot joko skaalautuvat kasvun myötä tai ovat helposti vaihdettavissa järeämpiin työkaluihin tarpeen niin vaatiessa. Monelle myös projektiseurannan helppous on tärkeä kriteeri. Tätä tarvitaan esimerkiksi Tekesin rahoitusta varten, kertoo Jalojärvi. Startup-yrityksen määrittelyssä on erojaKasvuhakuisen yrittäjyyden ja nopeasti kasvavan yrityksen määritelmiä on useita. OECD/Eurostat-määritelmän mukaan kasvuyrityksen lähtötyöllisyys on vähintään kymmenen henkeä. Seuraavana kolmena vuonna työllisyyden keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 prosenttia.Suomessa oli vuosina 2006–2009 lähes 700 kasvuyritystä. EK:n mukaan Suomessa on noin 8 000 yritystä, joiden liikevaihto kasvaa vähintään 10 prosenttia kolmena vuonna peräkkäin.