Pääministeri Juha Sipilä: Valtion tilinpitokäytäntöä uudistetaan

Pääministeri Juha Sipilä totesi jo hallitusta muodosta­essaan, että hän tuo valtioneuvoston työskentelyyn yritysmaailmasta tuttuja johtamisen elementtejä. Prosessijohtamisesta on puhuttu paljon ja sitä on myös koettu – niin hyvässä kuin pahassakin. 

Tiukkoja linjauksia ja määräaikoja on arvosteltu erityisesti työmarkkinoiden kanssa käytyjen neuvottelujen ja sote-uudistuksen yhteydessä. Jälkimmäinen oli jopa kaataa koko hallituksen.

Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt Sipilän kädenjälki valtion budjetin käsittelyssä. Valtion tilinpitokäytäntö ei pääministerin mielestä vastannut niitä tarpeita, miten seurataan rahojen lähteitä ja käyttöä.

– Budjetti on ollut ainoastaan kassavirtalaskelma. Meidän piti saada myös tuloslaskelma ja tase mukaan. Nyt ne löytyvät budjettikirjasta, toteaa pääministeri Sipilä ja korostaa, että esimerkiksi korjausvelanoton pitää olla korvamerkittyä ja sen käytöstä selkeä investointilaskelma poistoineen.

Yritysmaailmasta politiikkaan

Juha Sipilä valittiin eduskuntaan vuonna 2011 Oulun vaali­piiristä ja vuotta myöhemmin hänestä tuli keskustan puheenjohtaja. Sipilä aloitti työuransa Lauri Kuokkanen Oy:ssä diplomityöntekijänä. Yrityksen nimi vaihtui Solitra Oy:ksi ja Sipilästä tuli sen toimitusjohtaja ja pääomistaja. Yrityksen myynnin jälkeen Sipilä toimi perustamansa pääomasijoittaja Fortel Invest Oy:n johdossa, vuosina 2002–2005 Elektrobit Oyj:n toimitusjohtajana ja palasi sen jälkeen jälleen Fortel Investiin.

Sipilällä on siis kokemusta sekä yrittäjyydestä että ammattijohtajuudesta paljon enemmän kuin politiikasta. Tästä syystä ei ole yllätys, että hän suhtautuu pääministeriyteen kuin Oy Suomi Ab:n toimitusjohtajuuteen, vaikka erityisesti sote-ratkaisun yhteydessä myös poliittiset agendat nousivat esiin.

Jo ensimmäisenä kansanedustajavuotenaan hän tiedusteli valtiovarainministeriöstä, saisiko valtion budjetin excel-­taulukkona. Vastaus oli, ettei sellaista ole eikä kukaan ole aiemmin kysellytkään.

– Naputtelin sitten itse iltaisin budjetin exceliin, että ymmärtäisin asiat ja niiden vaikutukset paremmin.

Tuo taulukko ei näyttänyt hyvältä. Sipilä sanoo, että jos Suomi olisi hänen oma yrityksensä, hän olisi ollut konkurssissa jo moneen kertaan. Jo paljon ennen konkurssia hän olisi miettinyt, miten tase-erät saadaan paremmin tekemään töitä.

– Jos valtion tilannetta ajateltaisiin yrityksen tai kunnan budjettina, niin oman pääoman tilanteen vuoksi Suomi on vaarallisessa tilanteessa. Olen näyttänyt budjettia tästä näkökulmasta muutamille tilintarkastajille ja kysynyt, että mitä sanot tästä? Tase on alijäämäinen ja velkaa on paljon, eikä budjetti anna kokonaiskuvaa siitä, millaisessa ajanjaksossa ja miten kyseinen tilanne on syntynyt, pääministeri vetää tilanteen yhteen.

Tase ja tuloslaskelma mukaan

Sipilä on budjettikäsittelyssä eduskunnassa yrittänyt virittää asiasta keskustelua, mutta ei ole omien sanojensa mukaan saanut vastakaikua. Hänen läsnäollessaan salissa ei aiheesta ole käytetty yhtään puheenvuoroa. Pääasia on ollut, että “kassa­kone laulaa”. Sillä, mistä rahat tulevat, ei ole ollut suurta merkitystä.

– Talousarviokeskustelussa arvonlisäveron tuotto tai yritysten myynti ovat olleet samanarvoisia. Jos puhutaan taseesta, niin ne ovat täysin eri asioita.

Nyt myös tuloslaskelma ja tase ovat talousarvion rinnalla budjetin yleisosan kappaleessa yhdeksän. Käyttö­omaisuudessa ovat arvopaperit, liikelaitosten pääomat, velka­kirjalainat ja muut niin kuin pitääkin. Sipilä korostaa, että pitäisi päästä sellaiseen ajatteluun, jossa kansallisomaisuudella – tiestöillä, rakenteilla ja vastaavilla erillä – on normaali poistokäytäntö. 

– Taseen omaisuuden arvioiminen ei ole tällä hetkellä helppoa, mutta arvioinnissa on pääasia, että päästään liikkeelle. Yritin eduskunnassa kannustaa tällaiseen tarkasteluun ja tästä lähdetään nyt liikkeelle.

Ja kun tasetta nyt tarkastelee, havainnot ovat havahduttavia, sillä oma pääoma on pakkasella, vierasta pääomaa on paljon ja vastuut ovat suuret suhteessa taseen loppusummaan.

– Tämän pitäisi herättää kaikki. Budjetintekovaiheessa tällaiseen tarkasteluun pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota, korostaa Sipilä yritysjohtajan näkökulmasta.

Taseomaisuus käyttöön

Teiden ja rakenteiden investointehin tällainen yritysmäinen ajattelutapa soveltuisi parhaiten. Korjausvelka-arvioinneissa summat olisivat reaaliajassa näkyvissä.

Sipilä huomauttaa, että konkreettisia esimerkkejä tällaisesta ajattelutavasta löytyy vaikka kuinka paljon.

– Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä siltahanke. Nyt tuota yhteyttä hoidetaan losseilla. Lossiyhteys maksaa vuosittain viisi miljoonaa euroa ja sillan rakentaminen 65 miljoonaa euroa. Kun otetaan vielä huomioon, että lossikalustokin pitää jossain aikavälissä uusia, on helppo laskea, millaisella vuosittaisella kululla silta olisi kannattavampaa rakentaa ja rahoittaa määrätyssä järkevässä ajanjaksossa, kun huomioidaan myös poistot. Rahasta tällaisissa investoinneissa ei ole pulaa, jos vain syntyy innovatiivisia ratkaisuja. 

– Silta voisi olla tässä tapauksessa hyvin ymmärrettävä ratkaisu. Tästä pystyy helposti laskemaan takaisinmaksuajan. 

Sipilä korostaa useamman kerran, että on tärkeää saada taseomaisuus parhaaseen mahdolliseen käyttöön ja mahdollisuus tällaiseen toimintaan vaihtelee eri hallinnon alojen välillä. Erityinen painopiste pääministerin mielestä on nyt liikenne- ja viestintäministeriössä ja TEM:ssä.

– Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ymmärtää yrityselämän kokemuksensa ansiosta hyvin tällaisen ajattelun taustat ja vaikutukset, kiittelee Sipilä.

Irti siiloutumisesta

Pääministeri Sipilä on myös korostanut strategisen johtamisen mallia ja hänen hallituksensa kärkihankkeet ovat poikkihallinnollisia. Miten tilinpitokäytäntö palvelee näiden hankkeiden kustannusten laskentaa ja vaikutusten seurantaa?

– Nyt rakennetaan strateginen mittaristo hallitusohjelman ja kärkihankkeiden tavoitteisiin nähden ja mittariston avulla voidaan arvioida vaikuttavuutta.

– Se on aika iso muutos. Minulle on ollut yllätys, miten siiloittunutta ajattelu ja rahankäyttö eri ministeriöiden välillä on. Virkamiehet ovat nyt innostuneet ja raja-aitoja aletaan kaatamaan. Töitä tehdään kollegiaalisesti ja yhdessä. Uskon, että se tuo tulosta. 

Liturgiasta konkretiaan

Tavallisen veronmaksajan on vaikea ymmärtää, miten ja mistä säästetään samalla kun luvataan, että palvelut eivät heikkene.

Pääministeri Sipilä myöntää, että viestiä tavoitteista, niiden toteuttamisesta ja vaikutuksista ei osata konkretisoida. 

– Tulojen ja menojen pitää olla tasapainossa ja sen jokainen ymmärtää. Tämä tasapainon tärkeys pystytään tuomaan ihmisten arjen tasolle ja löytämään hyvät esimerkit. Mutta voitaisiin miettiä myös muita keinoja.

– Yksi mielenkiintoinen ehdotus on ollut, että ihmisten saamassa veropäätöksessä voisi olla tietoja siitä, että tämän verran hän rahoittanut terveyspalveluja, sosiaalimenoja, koulutusta, työttömyyden hoitoa, sisäistä turvallisuutta ja muita yhteiskunnan peruspalveluja.

– Jos ei mennä noin pitkälle, voidaan ainakin tehdä selkeitä esimerkkilaskelmia, joista selviää, mihin rahat ovat menneet.

Tulevaisuusvaliokunnan aloitteesta kehitettiin viime vaali­kaudella niin kutsuttu budjettipuu, joka on pelinomainen ja havainnollinen visualisointi valtion tuloista ja menoista sekä niihin tehtyjen muutosten kokonaisvaikutuksesta. Budjettipuu löytyy netistä osoitteesta www.veropuu.fi 

– Siinä kansalainen pystyy tekemään oman budjettinsa verkossa. Budjettipuu kertoo muutosten vaikutukset havainnollisesti. Olen itsekin tarkistanut siitä lukuja ja mahdollisten muutosten vaikutuksia, koska se kulkee näppärästi mukana.

Velkakelloon lisää tietoa

Veronmaksajien tietoisuus valtion kovavauhtisesta velkaantumisesta on esitetty hyvin velkakellolla, joka tikittää hirmuista vauhtia. Mutta kun pitäisi ryhtyä säästämään eli leikkaamaan, tuon digitaalisen kellon tikitys ei enää kuulu.

– Esimerkiksi korjausvelka on sellainen, joka pitää avata veronmaksajille paremmin. Huomasin sen jo vaalikampanjan aikana ja sen jälkeenkin tavatessani ihmisiä. Velka­kellossa voisi olla mukana vaikkapa tiestön kuluminen. Korjaus­investointeja on tehty jo pitkään vähemmän mitä tieverkko on kulunut. Tiestön kunto kiinnostaa ja siihen pitäisi pystyä investoimaan eli ottamaan korvamerkittyä korjausvelkaa. Tällöin näkyisivät myös siitä tehtävät poistot. 

– Lisäksi velkakellossa pitäisi näkyä myös hyvinvointilupausvelka. Väestö ikääntyy ja hyvinvointilupauksen kustannukset pystytään laskemaan. Siksi myös tuon lupauksen aiheuttamasta velasta pitäisi olla tietoinen. Kyseessä on hieman immateriaalinen erä, mutta kestävyysvajeen laskennassa se on sisällä ja sitä käyrää vasten on laskettu, että kyseessä on 10 miljadia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Sipilä sanoo, että mikäli tällaisia velkaeriä ei pystytä esittelemään erillisinä, ne näkyvät valtion velassa samalla tavalla kuin muukin velanotto.

Uusi tilinpitokäytäntö valtion hallintoon

Valtionhallinnossa ja erityisesti valtiovarainministeriössä pääministeri Juha Sipilän toiveet ja halut teettävät varmasti paljon töitä muutenkin kuin puhtaan tilinpitokäytännön osalta. Se vaatii myös uudenlaista ajattelua poliittisessa päätöksenteossa ja valmistelussa. Tässä kohtaa Sipilän hallitusta on syytetty jonkinlaisesta vauhtisokeudesta. Syksyn aikana on esitelty useita hankkeita, joissa on otettu taka-askelia huonojen laskelmien tai toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin johdosta.

Miten tällainen uusi tilinpitokäytäntö saadaan juurrutettua toimintatavaksi valtion hallintoon?

– Neljässä vuodessa ehditään tehdä paljon, kun pistetään heti toimeksi. Uskon, että ajattelutavan muutos iskostuu. Nyt oli tärkeää, että talousarvioon saatiin esimerkiksi liikenneväylien korjausvelka auki kirjattuna samoin kuin noteeratut yhtiöt ja oman pääoman laskelma. Jos haluaa tutkia näitä laskelmia, niin ne antavat paljon aikaisempaa enemmän tietoa, vakuuttaa pääministeri Sipilä.

Erityisellä mielenkiinnolla odotetaan sote-ratkaisun laskelmien avaamista. Nyt on tehty suuria linjapäätöksiä, mutta konkretia vielä puuttuu.