KLT:n rooli kasvaa ja kehittyy

Ala ammattimaistuu nopeasti

Taloushallinnon ja taloushallinnon palveluiden kehitys 2000-luvulla on johtanut kohti laskennan asiantuntijoiden tehtävien ammattimaistumista. Nopea ja jatkuva muutos asettaa samalla taloushallinnon alalla työskenteleville paljon haasteita.

Tilitoimistoille on yhä tärkeämpää, että sen vaativissa taloushallinnon tehtävissä toimiva henkilöstö on tehtävien vaatimustason täyttäviä ammattilaisia. Tähän taloushallinnon ja laskentatoimen ammattimaisuuteen liittyy paljon vaatimuksia. Ammattimaisuudessa tärkeintä on osaaminen ja laatu.

Suomessa taloushallintoala on rakentanut taloushallinnon tehtävien ammattilaisuuden varmistamiseksi KLT-järjestelmän. Siinä mukana olevat, alan pätevyyden saaneet henkilöt muodostavat osaamis- ja muun vaatimustason täyttävän ammattikunnan, jonka rooli alan palvelutoiminnassa on keskeinen.

Noin joka viidennellä alalla toimivalla talouden asiantuntijalla on KLT-arvo alan pätevyyden merkkinä. Arvo on tällä hetkellä 2 674 henkilöllä, jotka toimivat pääosin auktorisoinnin saaneissa tilitoimistoissa joko kirjanpitotoiminnasta vastaavina kirjanpitäjinä tai muissa taloushallinnon tehtävissä tilitoimistoissa ja yksityisissä yrityksissä.

KLT ja tilitoimiston auktorisointi alan standardina

Vaativalle taloushallintoalalle on luotu alan itsesääntelyn kautta tilitoimistojen auktorisointijärjestelmä. Tilitoimiston auktorisoinnista on 30 vuoden kuluessa tullut alan ammattimaisuuden standardi, johon olennaisena osana kuuluvat alan standardiin perustuvat osaamis- ja laatuvaatimukset sekä näiden laadun varmennus sekä Taloushallintoliiton tuki standardien mukaiselle toteutukselle. Järjestelmän keskeinen tehtävä on varmistaa alan osaamis- ja laatuvaatimustason mukainen, laadukas palvelu yrityksille.

Järjestelmässä ovat mukana kaikki alan toimialastandardin mukaan toimivat palveluntarjoajat, jotka ovat Taloushallintoliiton ja sen yhteydessä toimivan Tili-instituuttisäätiön laadunvarmennuksen ja tähän kuuluvan valvonnan piirissä.

Tilitoimiston auktorisoinnin tärkeä osa ovat henkilöstön osaamisvaatimukset. Jokaisessa auktorisoidussa toimistossa tulee olla kirjanpitotoiminnasta vastaava, KLT-pätevyyden omaava henkilö.

KLT-arvon saaminen tilitoimistoon johtaa yleensä varsin nopeasti tilitoimiston auktorisointiin, jos vain muut toimiston toimintaan ja palveluun liittyvät edellytykset ovat kunnossa. Auktorisoidut toimistot hoitavat tänä päivänä 130 000 asiakkaan, lähinnä pk-yritysten talous- ja palkkapalveluita ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Kansainvälinen kehitys KLT-järjestelmän taustalla

Niin kansallinen kuin yhä enemmän kansainvälinenkin taloushallintoalan kehitys asettaa malleja sille, millaista osaamista ja osaamisen näyttöä ammattilaisilla tulee olla.

Eurooppalainen alan ammattilaisen vaatimustaso perustuu yleensä yliopisto- tai korkeakoulutasoiseen peruskoulutukseen (Suomessa KTM, tradenomi tms.), riittävään työkokemukseen, osaamisen näyttämiseen sekä tietojen ja taitojen jatkuvaan ylläpitämiseen koulutuksen ja alan työtehtävien muodossa.

Hyväksyttävän korkeakoulutason perustutkinnon puutteen voi tietyissä tilanteissa ja joissakin maissa korvata pitkällä työkokemuksella yhdessä riittävän peruskoulutuksen kanssa.

KLT: suomalainen standardi

Keskeisiä tunnustetun KLT-ammattimaisuuden vaatimuksia Suomessa ovat

• hyväksyttävä alan korkeakoulutasoinen perustutkinto
• taloushallinnon hyväksyttävä työkokemus (2-3 vuotta tutkinnosta riippuen)
• edellä olevien täyttyessä hyväksyntä KLT-tenttiin, jossa hyväksyttävä näyttö osaamisesta (KLT-tutkinto),
• tietojen ja taitojen jatkuva ylläpitovaatimus (sisältö- ja määrävaatimukset) jatkuvan koulutuksen ja työtehtävien kautta ja siihen liittyvä raportointivelvoite, sekäelinikäisen oppimisen ajatuksen toteuttaminen ammatillisen pätevyyden kehittämisessä

Samalla järjestelmiin liittyy hyväksymis- ja valvontaelin, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että ammattilaiset täyttävät jatkuvasti asetetut vaatimukset. Suomessa hyväksymis- ja valvontaelimenä toimii Taloushallintoliiton yhteydessä toimiva Tili-instituuttisäätiö. Sen KLT-lautakunnassa ovat edustettuina elinkeinoelämän, yliopisto- ja korkeakoulumaailman, julkisen sektorin sekä toimialan edustajat.

Säätiön toiminnassa on yhtenä keskeisenä tehtävänä huolehtia KLT-järjestelmästä (mm. KLT-tentti ja valvonta), varmistaa ammattikunnan laatutason säilyminen ja kehittyminen sekä arvostuksen ja luottamuksen kasvaminen. KLT-tentin vaativuutta kuvaa se, että tentin läpäisee vain joka toinen tenttiin osallistuva.

Suomalainen KLT-pätevyys on asiantuntijastandardi alan suomalaiselle taloushallinnon ammattilaiselle. KLT on merkki siitä, että kyseinen henkilö on yrityksen laskentatoimen, verotuksen ja yhtiöoikeuden sekä näihin liittyvien asioiden pätevyyden omaava ammattilainen.

Elinikäisen oppimisen ajatus pitää sisällään myös mahdollisuuden laajentaa ja syventää osaamista joillakin erityisalueilla. KLT:n kohdalla erityisosaaminen voi koskea esimerkiksi johtamista, verotusta ja johdon laskentatoimen tehtäviä. Näin osaamista voi laajentaa ja syventää erilaisilla kehitysohjelmilla elinikäisen oppimisen ajatusta noudattaen.

KLT talousasioiden asiantuntijana – ero tilintarkastukseen

KLT-arvon hankkineet toimivat talous- ja veroasioiden asiantuntijana niin johto- kuin asiantuntijatehtävissäkin. Keskeinen työsarka liittyy laskentatoimeen, kirjanpito- ja tilinpäätöstehtäviin, vero-, palkka- ja yhtiöoikeudellisiiin asioihin, johdon laskentatoimeen sekä asiakkaiden neuvonantoon ja konsultointiin.

Tutkimusten mukaan KLT-tutkinnon suorittaneiden ansiotaso on korkeampi kuin muilla alalla toimivilla. Tutkinnon hankkineet hoitavat myös muita vaativampia tehtäviä ja vaativampia asiakkaita, heillä on vähemmän rutiinitöitä ja heidän työtehtävänsä ovat monipuolisempia. KLT-arvon suorittaneilla on esimerkiksi enemmän konserniasiakkaita, johdon laskentatoimen tehtäviä, valmistustoimintaa harjoittavia asiakkaita. Heillä on muita useammin asiakkainaan myös kansainvälisiä yrityksiä.

Tilitoimisto toimii yrityksen talousosastona tuoden talousosaamisensa asiakkaansa käyttöön. Tilitoimistojen asiantuntijana toimiva henkilö, jolla on hallussaan KLT-tutkinto, hoitaa asiakkaansa talousasiat ja niin sanotusti mittaa jatkuvasti asiakkaan pulssia. Asiakasvastaavana talouden asiantuntijana toimiva KLT-tutkinnon suorittanut näkee yhä reaaliaikaisemmin asiakkaan talouden tilan ja voi siten yhä useammin reagoida pulssin muutoksiin nopeasti ja esittää hoitomenetelmiä. Lääkeannostusta voidaan säädellä nopeasti, kun osaaminen on hallussa.

Asiakkaan ja KLT-arvon hankkineen asiantuntijan välille syntyy usein erittäin luottamuksellinen suhde asiakkaan koko talouden hoidon ja siihen liittyvän neuvonannon ollessa asiantuntevissa käsissä. Tilitoimiston tuottama taloustieto auttaa asiakkaan palvelemisessa yhä monipuolisemmin ja reaaliaikaisemmin. Kehitysnäkymät antavat tilitoimistoille tulevaisuudessa paremman mahdollisuuden asiakkaan palvelemiseen asiantuntemusta hyödyntäen.

KLT ei ole tilintarkastustutkinto. Lakisääteisen tilintarkastuksen rooli painottuu etenkin pk-yrityksissä jälkikäteiseen ja pistokoemaiseen tarkasteluun ja sen tarkoituksena on ottaa kantaa lain määräämiin seikkoihin ulkopuolisia tahoja varten. Riippumattoman tilintarkastajan rooli on näin ollen tärkeä, mutta varsin erilainen kuin tilitoimiston taloushallinnon tekijän.

KLT ja tulevaisuus

KLT-tutkinnon hankkineiden työtehtävät kehittyvät jatkuvasti. Tilitoimistojen tuotteistaessa omia palvelujaan yhä enemmän neuvonannon ja johdon laskentatoimen suuntaan ja tietotekniikan vähentäessä turhan rutiinityön tarvetta työtehtävät kehittyvät yhä mielekkäämmiksi. Myös pakollisen tilintarkastuksen poistuminen pienyhtiöiltä ja tulevaisuudessa mahdollisesti suuremmiltakin yrityksiltä tulee korostamaan entisestään alan ammattimaisuuden vaatimuksia.

KLT-tutkintoihin hakeutuvilla on useammin kuin koskaan peruskoulutuksena yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Tämä kuvastaa osaltaan myös taloushallinnon ulkoistustehtävien arvostuksen ja KLT-tutkinnon arvon kehitystä.

KLT-tutkinto on ollut aikaansa edellä: jo 30 vuotta sitten pidetystä ensimmäisestä tentistä alkaen KLT-tentissä on ollut pakollisena osana sisäisen laskentatoimen kokonaisuus. Tulevaisuudessa KLT-järjestelmä kehittyy toimialan ja asiakkaiden tarpeista lähtien säilyttäen hyväksi havaitut elementit ja tuoden uusia piirteitä asiakkaan suojaksi ja hyväksi.

KLT- ammattilaisen vaatimustaso seuraa tulevaisuudessa yhä suuremmassa määrin kansainvälistä vaatimustasoa ja kehitystä, jolloin suomalaiset taloushallinnon ammattilaiset ovat kilpailukykyisiä myös kansainvälisessä vertailussa. On todennäköistä, että tulevaisuudessa polku KLT-tutkintoon voi tapahtua joko akateemisen väylän kautta tai tämän puuttuessa pitkän käytännön työkokemuksen kautta yhdistettynä riittävään talousasioiden peruskoulutukseen.