Kelan viestintäkanavat johdattavat oikean tiedon äärelle

Kela kertoo nettisivuillaan vuodenvaihteen muutoksista sitä mukaa kuin ne on vahvistettu. Kelan asiantuntijoilla on myös kestoaiheita, joista kysytään vuodesta toiseen. Ne ovat myös toistuvia aiheita Työnantajainfossa ja uutiskirjeessä, jonka tilaajat saavat maksutta sähköpostiinsa.

Keväällä 2015 Kela teki kyselyn työnantaja-asiakkaiden palveluista. Kysely lähetettiin Työnantajainfon tilaajille, joita nyt on jo lähes 12 000. Kyselyyn vastasi  27 prosenttia uutiskirjeen tilaajista. Kyselyssä työnantaja-asiakkaiden tyytyväisyysindeksi oli 7,7 (asteikko 0–10), mikä vastaa myös Kelan henkilöasiakkaiden tyytyväisyystasoa.

Työnantaja-asiakaskysely tuotti lisäksi avovastauksina noin 200 sivua (A4) arvokasta palautetta sekä kehittämistoiveita ja -ehdotuksia.

Kyselyssä kela.fi-sivusto oli ylivoimaisesti tärkein tiedonsaantikanava. Sitä hyödynsi 76 prosenttia vastaajista, mutta moni toivoi nettisivuille kevyempää ja selkeämpää rakennetta, joka paraikaa onkin työn alla. Puhelinsoitto Kelaan oli toiseksi suosituin tiedonsaantitapa, ja sitä suosi vajaat 20 prosenttia vastaajista. Näiden lisäksi moni toivoi sähköpostiasiointia kirjepostin sijaan, live chat -mahdollisuutta sekä säännöllisiä koulutuksia muutoksista.

Työnantaja-asiakkaiden erilaisia sähköisiä palveluja käytti 73 prosenttia vastaajista. Niistä, jotka edelleen turvautuivat paperilomakkeisiin ja perinteiseen postiin, monet eivät pitäneet tarkoituksenmukaisena siirtyä sähköisiin palveluihin ennen kuin työnantaja-asiakkaat voivat lähettää verkossa myös liitteet, esimerkiksi sähköiset lääkärintodistukset.  

Ensi keväänä lääkärinlausuntoja tarvitaan hakemusten liitteeksi nykyistä harvemmin, koska lääkärinlausuntojen välittäminen sähköisesti terveydenhuollosta suoraan Kelaan on laajenemassa samalla kun lääkärinlausuntoja aletaan tallentaa Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa).  Asiasta kerrotaan lähempänä Kelan nettisivuilla, uutiskirjeissä sekä Kanta.fi-sivuilla.

Sähköisten palvelujen käyttöönottoa vilkastuttaa keväällä 2016 uusi KIILA-kuntoutus, jota voi hakea vain sähköisesti. Uudistukseen liittyvä osapäiväinen kuntoutus on mahdollista yhdistää myös osakuntoutusrahaan.

Mistä työnantaja-asiakkaiden tulisi tietää nyt?

Näitä asioita on paljon. Ne voivat liittyä sairauspäivärahoihin, vanhempainvapaisiin ja  päivärahoihin, kuntoutukseen ja kuntoutusrahaan, työterveyshuollon korvauksiin ja kansainvälisiin tilanteisiin.

Kelan terveysosaston sairauspäiväraha-asiantuntija, suunnittelija Päivi Hyvärinen luettelee kolme asiaa: 

– Kela ei enää välitä pankkiin työnantajalle maksettavista suorituksista työntekijää koskevia viestitietoja. Tiliotteen käsittelijä voi hakea Kelan maksamien erien tiedot ­asiointipalvelusta, tai työnantaja voi ilmoittaa hakemuksessa viitenumeron tai tarkennetiedon, jotka välitetään tiliotteelle edelleen.  Tämä muutos ei ole saavuttanut kaikkia tiliotteiden käsittelijöitä. Kela on viestinyt asiasta muun muassa Kelan nettisivuilla ja Työnantajainfo-uutiskirjeessä, jossa on linkki SlideSharessa julkaistuun diasarjaan. Siinä kerrotaan muutoksesta asiaa havainnollistavien asiointipalvelun kuvakaappausten kera. 

– Hakemusten lähettäjät eivät aina tiedä, miten työkyvyttömyyden alkamispäivä määräytyy. Tieto tästä on tarpeen, jotta päiväraha tulee haetuksi aina kun omavastuuaika ylittyy. Omavastuu voidaan esimerkiksi laskea aikaisemmasta kuin lääkärissäkäyntipäivästä. Näin käy, kun työntekijä on poissa työstä ensin esimiehen luvalla ja saa lääkärintodistuksen tästä eteenpäin. Tällöin omavastuu lasketaan ensimmäisestä poissaolopäivästä. 

– Toinen tyypillinen tilanne on, kun työntekijä satuttaa itsensä perjantaina tai arkipyhänä, mutta hakeutuu kipujen jatkuessa lääkäriin vasta seuraavana työpäivänä. Omavastuun laskeminen voi alkaa tapaturman sattumispäivästä, jos työntekijä ei ole välillä ollut työssä.  Hakemuksen tekijän on hyvä tunnistaa myös tilanteet, joissa sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä siitä kun päivärahaa on myönnetty.  Tällöin omavastuuta on vain sairastumispäivä, joka voi olla myös työpäivä, jos henkilö on käynyt lääkärissä työpäivän aikana tai sen jälkeen. Hakemus kannattaa laittaa, jos on epävarma omavastuun laskennasta, koska Kelan rooliin kuuluu selvittää päivärahan myöntämisedellytykset. Poikkeukselliset tilanteet kannattaa selostaa hakemuksen lisätiedoissa. 

– Katso-roolien myöntäminen ja hallinnointi herättävät myös usein kysymyksiä. Katso-palvelu on Verohallinnon ylläpitämä tunnistuspalvelu. Suosittelen, että pääkäyttäjät tutustuvat Katson nettisivuihin www.yritys.tunnistus.fi ja sieltä saatavaan tukeen, Päivi Hyvärinen sanoo.

Eläke- ja toimeentulo-osaston suunnittelija Anne Kyllönen, joka on perhevapaisiin liittyvien etuuksien asiantuntija, toivoisi puolestaan, että työnantajat tiedostaisivat mahdollisuuden hakea vuosilomakustannuskorvausta äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla olevista työntekijöistään. Uutena asiana Kyllönen vanhempainpäivärahan lakimuutoksen. Jos lainmuutos vahvistetaan, vanhempainrahaa tai vanhempainrahakauden jälkeen maksettavaa isyysrahaa ei enää makseta korotettuna 30 arkipäivältä.

Työterveyshuollon suunnittelija Sari Kajaani Kelan terveysosastolla toivoisi, että kaikki työnantajat olisivat tietoisia siitä, että työnantajien pitää viimeistään vuoden 2016 aikana teettää työterveyshuollon perusselvitys. Ilman sitä ei korvata työterveyshuollon kustannuksia vuoden 2016 lopussa päättyvältä tilikaudelta. Työpaikkaselvitys on yrityskohtaisen työterveyshuollon perusta. Yrittäjällekin työterveyshuollon kustannukset korvataan vuoden 2017 alusta vain, jos työpaikkaselvitys on tehty. Ilman sitä kustannukset hylätään.

Terveysosaston kuntoutussuunnittelija Leena Penttinen on innostunut vuoden 2016 kuntoutusuudistuksista, joiden ansiosta kuntoutukseen voi osallistua joustavasti työpäivänkin aikana. Lokakuun alussa käyttöön otettu osakuntoutusraha tukee tätä uutta osapäiväkuntoutusta. 

Kansainvälisten asioiden asiantuntija Leena Ikonen, joka työskentelee Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosastolla, haluaa muistuttaa, että kun työnantaja lähettää työntekijöitään muihin EU- tai Eta-maihin, tämän tehtävä on hakea työntekijälleen A1-todistus Eläketurvakeskuksesta hyvissä ajoin ennen matkaa. Lähetetty työntekijä tarvitsee todistuksen ulkomailla voidakseen todistaa kuuluvansa Suomen sosiaaliturvaan työkomennuksen ajan.

Mistä tietoa?

Kelalla on monta erilaista palvelukanavaa, joiden on tarkoitus helpottaa työnantaja-asiakkaiden asiointia Kelan kanssa. Tärkein niistä on kela.fi/tyonantajat ja sivulla julkaistavat ajankohtaistiedotteet. Tänä syksynä sivuston rakennetta selkeytetään, ja sivuston kehittäminen jatkuu myös ensi vuonna.

Kyselyvastausten mukaan kela.fi on työnantaja-asiakkaiden tärkein tiedonsaantikanava. Nettisivuilla julkaistaan myös ajankohtaisia tiedotteita, jotka auttavat pysymään ajan tasalla. Uutiskirje Työnantajainfo tuo tilaajilleen sähköpostitse ajankohtaista tietoa etuuksien ja sähköisten palvelujen muutoksista 6–8 kertaa vuodessa. Työnantajainfolla on lähes 12 000 tilaajaa. Sen voi tilata osoitteessa kela.fi/uutiskirjeet.

Tänä vuonna Kela on myös alkanut julkaista diaesityksinä koulutusmateriaalia ja ohjeita muun muassa työnantajan asiointipalvelun käyttöön Slideshare-osoitteessa slideshare.net/kela-fpa. 

Hallitus esittää, että 70 prosentin korvaustasoon oikeuttava vuosittainen työtuloraja olisi jatkossa 30 000 euroa. Nykyinen raja on 36 419 euroa vuoden 2015 tasossa. Tulorajan ylittävältä osalta sairauspäivärahaa karttuisi nykyisen 40 prosentin sijasta 35 prosenttia 56 032 euroon saakka vuoden 2015 tasossa ja tämän ylittävältä osalta 25 prosenttia. Tulorajoja korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Muutos koskisi myös kuntoutusrahaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2016.