Relocation-kulut – mikä muuttui?

Tässä artikkelissa käsitellään työnantajan maksamien relocation-kustannusten ja palveluiden verotuskohtelua. Artikkelissa ei käsitellä työmatkakustannusten korvaamiseen liittyviä tuloverolain säännöksiä (71–73 §), vaan tarkoituksena on keskittyä uusiin tuloverolain 69 b–d §:iin ja niiden tulkintaan.

Työnantajien maksamat kustannukset ja palvelut

Yleensä työnantajan maksamista kustannuksista ja palveluista osa on sellaisia, jotka liittyvät kansainvälisen työskentelyn aloittamiseen ja toiseen maahan muuttamiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi maahantuloon liittyvät luvat, matka- ja muuttokustannukset sekä toisen maan viranomaisvelvoitteissa, kuten veroasioissa ja rekisteröinneissä, avustaminen. Työskentelyn alussa saatetaan myös tarjota kulttuurivalmennusta tai kielikoulutusta, jotta asettautuminen toiseen maahan sujuisi mahdollisimman vaivattomasti.

Osa kustannuksista ja palveluista taas saattaa olla sellaisia, joita maksetaan työskentelyn aikana. Työnantaja saattaa maksaa lasten kouluun ja päivähoitoon liittyviä kustannuksia sekä ottaa työntekijälle ja tämän perheelle komennusmatkavakuutuksen, jonka kautta katetaan muun muassa sairaudenhoitoon liittyviä kustannuksia.

Säännökset ennen vuotta 2025

Suomesta ulkomaille lähtevän työntekijän ulkomaantyöstä saamaan palkkaan voi soveltua tuloverolain 77 §:n mukainen kuuden kuukauden sääntö, jolloin ulkomaantyöstä saatu palkka on Suomessa verovapaata. Tähän verovapaaseen palkkaan voi sisältyä myös erilaisia työnantajan maksamia kustannuksia ja palveluja. Kuuden kuukauden säännön soveltumistilanteissa ei siten erikseen tarvitse pohtia kunkin kustannuksen tai palvelun verovapautta, vaan kaikki ulkomaantyöskentelyyn liittyvät kustannukset ja palvelut voivat olla osa verovapaata ulkomaantyöstä saatua palkkaa.

Vaikka kuuden kuukauden sääntö ei soveltuisi, eräät ulkomaantyöskentelyyn liittyvät kustannusten korvaukset on tuloverolain 76 §:n 5 kohdassa säädetty verovapaiksi. Nämä kustannukset kattavat työntekijän ja tämän perheen matka- ja muuttokustannukset ulkomaantyöskentelyn alkaessa ja päättyessä, tavanomaisen yksityisen palveluhenkilöstön sekä lasten koulumaksut. Verovapaisiin muuttokustannuksiin on katsottu kuuluvaksi myös komennusmatkavakuutus.

Edellä mainitut tuloverolain säännökset koskevat vain ulkomailla tapahtuvaa työskentelyä. Säännöksiä ei sovelleta ulkomailta Suomeen tuleviin työntekijöihin. Ennen vuotta 2025 ulkomailta Suomeen tulevien työntekijöiden kohdalla ainoastaan työnantajan maksamista muuttokustannuksista oli tuloverolaissa säännös 69 c §, jonka nojalla työnantajan maksamasta määrästä oli veronalaista ainoastaan puolet. Muutoin työnantajan maksamien kustannusten ja palveluiden verotuskohtelu perustui oikeus- ja verotuskäytäntöön, eikä verotuskohtelu ollut symmetrinen Suomesta ulkomaille lähteviin työntekijöihin verrattuna. Tämä tilanne on nyt uusien säännösten myötä selkiytynyt, koska uudet säännökset koskevat myös ulkomailta Suomeen tulevia työntekijöitä.

Uudet säännökset koskevat myös ulkomailta Suomeen tulevia työntekijöitä.

Jaa

Uudet tuloverolain säännökset

Vuoden 2025 alussa voimaan tulleiden uusien säännösten taustalla oli nykyisen hallitusohjelman kirjaus kansainvälisiin työskentelytilanteisiin liittyvien kustannusten ja palveluiden verotuskohtelusta. Tämän vuoksi tuloverolakiin hyväksyttiin loppuvuodesta seuraavat uudet säännökset:

• 69 b §:n 3 momentti, joka koskee kulttuuri-, kieli- ja muuta vastaavaa valmennusta.
• 69 c §, joka koskee työntekijän ja tämän perheen muutto- ja matkakustannuksia sekä komennusmatkavakuutusta.
• 69 d §, joka koskee työntekijän ja tämän perheenjäsenen viranomaisrekisteröintejä ja lupia, näihin liittyviä palveluja sekä tiettyjä terveydenhuoltokustannuksia.

Kulttuuri-, kieli- ja muu vastaava valmennus

Uusien säännösten myötä tuloverolakiin (TVL 69 b §:n 3 momentti) on nimenomaisesti kirjattu, että rajat ylittäviin työskentelytilanteisiin liittyvä työnantajan maksama kulttuuri-, kieli- ja muu vastaava valmennus on työntekijälle verovapaata.

Verovapaus perustuu siihen, että kyseinen valmennus katsotaan työnantajan intressissä tapahtuvaksi koulutukseksi, joka on jo aiemmin säädetty verovapaaksi (TVL 69 b §:n 1 momentti). Säännösmuutoksessa olikin kyse lähinnä siitä, että jo vallinnut verotuskäytäntö saatiin kirjattua lakiin.

Perheenjäsenelle maksettu valmennus säilyi lakimuutoksen jälkeenkin veronalaisena etuna. Poikkeuksena tähän on tilanne, jossa perheenjäsenen mukanaolo kulttuuri- tai vastaavassa valmennuksessa ei aiheuta työnantajalle lisäkustannuksia.

Muutto- ja matkakustannukset sekä komennusvakuutus

Uusien säännösten (TVL 69 c §) myötä työnantajan maksamat työntekijän ja tämän perheen muuttokustannukset sekä muuttoon liittyvät matkakustannukset ovat verovapaita, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi. Ennen vuotta 2025 työnantajan maksamasta määrästä oli verovapaata puolet. Säännöksen perusteluissa on todettu, että ulkomailta Suomeen tapahtuvan muuton katsotaan tapahtuvan työpaikan sijainnin vuoksi, kun henkilö muuttaa Suomeen työnteon takia. Merkitystä ei ole sillä, tuleeko työntekijä Suomeen ulkomaisen työnantajan lähettämänä vai suoraan suomalaisen työnantajan palvelukseen. Uusien säännösten myötä muutto- ja matkakustannusten verovapaus on nyt laajempi kuin aiemmin. Lisäksi verotuskohtelu on muutoksen myötä samanlainen riippumatta siitä, onko kyse Suomesta ulkomaille vai ulkomailta Suomeen tulevasta työntekijästä.

Säännökseen lisättiin myös uusi 2 momentti, jossa säädetään työnantajan maksaman, työkomennuksen vakuuttamiseksi otetun matkavakuutuksen verovapaudesta. Vakuutuksella tarkoitetaan rajat ylittäviin työskentelytilanteisiin liittyvää komennusmatkavakuutusta. Verovapaus koskee sekä työntekijää että tämän perhettä. Tämäkin muutos laajensi komennusmatkavakuutuksen verovapautta aiempaan verrattuna. Verovapaus koskee samoin periaattein sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen tulevia työntekijöitä.

Uusien säännösten myötä muutto- ja matkakustannusten verovapaus on nyt laajempi kuin aiemmin.

Jaa

Maahantuloon liittyvät luvat ja rekisteröinnit

Ennen uusien säännösten voimaantuloa oikeus- ja verotuskäytännössä on katsottu maahantuloon liittyvä työntekijän viisumi sekä työ- tai oleskelulupa työnteon edellytykseksi, jolloin työnantaja on voinut kustantaa nämä työntekijälle verovapaasti. Lisäksi työnantaja saattoi kustantaa verovapaasti veronumeron hakemisen, jos veronumero oli työnteon edellytys (kuten rakennusalalla). Perheenjäsenille kustannetut luvat sitä vastoin olivat veronalaisia, ellei kyse ollut ulkomaantyöskentelystä, josta saatuun palkkaan soveltui kuuden kuukauden verovapaussääntö. Työnantaja ei myöskään voinut kustantaa työntekijälle passia verovapaasti muutamia poikkeustilanteita lukuun ottamatta.

Uusien säännösten myötä työnantaja voi kustantaa verovapaasti työntekijälle ja tämän perheenjäsenelle passin, viisumin, työ- tai oleskeluluvan, oleskeluoikeuden rekisteröinnin sekä henkilötunnuksen ja veronumeron hankkimisen, kun kyse on valtioiden rajat ylittävästä työskentelytilanteesta. Oleskeluoikeuden rekisteröinnillä tarkoitetaan esimerkiksi EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintiä. Myös edellä mainittujen lupien saamiseksi tai rekisteröintien hoitamiseksi vaadittavien asiakirjojen hankkimiseen, käännättämiseen ja laillistamiseen liittyvät kustannukset kuuluvat verovapauden piiriin.

Maahantuloon liittyvien lupien ja rekisteröintien verovapaus laajeni uusien säännösten myötä huomattavasti ja verovapaus säädettiin koskemaan myös perheenjäseniä.

Uusien säännösten mukaan työnantajan maksamat, edellä mainittuihin velvoitteisiin liittyvät ulkopuolisen palveluntarjoajan palvelut ovat verovapaita. On kuitenkin hyvä huomata, että verovapaus koskee vain niitä palveluja, joita tarjotaan verovapaiden lupien ja rekisteröintien hoitamiseen, eikä verovapaus edelleenkään koske esimerkiksi sellaisia palveluja, jotka työnantaja maksaa muiden henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi työntekijän vuokraaman asunnon etsimiseen, pankkitiliin avaamiseen ja veroasioiden, kuten verokortin ja veroilmoituksen, hoitamiseen liittyvät palvelut.

Lupien ja rekisteröintien kanssa samassa säännöksessä säädetään lisäksi verovapaaksi maahanpääsyn edellytyksenä olevat sekä työkohteen olosuhteisiin nähden perustellut lääkärintarkastukset, rokotukset ja lääkkeet, jotka työnantaja maksaa työntekijälle ja tämän perheenjäsenelle. Näiden tulee perustua lähtö- tai kohdemaan viranomaisten, työterveyslääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen suosituksiin.

Työnantajan maksamat työntekijän ja tämän perheen muuttokustannukset sekä muuttoon liittyvät matkakustannukset ovat verovapaita, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi.

Jaa

Mikä jäi ennalleen?

Uusilla säännöksillä ei muutettu työnantajan maksamien lasten koulumaksujen eikä päivähoitomaksujen verotuskohtelua. Lasten koulumaksut työnantaja voi maksaa verovapaasti vain ulkomailla työskentelyn aikana. Ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän lapsen koulumaksut (esimerkiksi kansainvälisen koulun lukukausimaksut), jotka työnantaja on maksanut, ovat edelleenkin työntekijälle veronalainen etu. Päivähoitomaksuja ei tähänkään saakka ole voinut maksaa verovapaasti – ainoastaan kuuden kuukauden säännön soveltumistilanteissa nämä maksut voivat sisältyä verovapaaseen ulkomaanpalkkaan.

Muutosta ei myöskään tullut sellaisten palveluiden verotuskohteluun, joiden tarkoituksena on muiden kuin säännöksissä verovapaiksi todettujen lupien ja rekisteröintien hoitaminen. Jatkossakin sellaiset relocation-palvelut, joiden tarkoituksena on auttaa asettautumaan uuteen ympäristöön ja avustaa erilaisten käytännön asioiden hoitamisessa, ovat työntekijälle veronalainen etu. Näihin kuuluvat esimerkiksi veroasioiden hoitaminen, Kela-hakemukset, joukkoliikenteen lippujen ja kirjastokortin hankkiminen, uuteen elinympäristöön ja sen palveluihin tutustuminen.

Mahdollisuus verovapaiden palveluiden hankintaan laajeni

Osittain vuoden alussa voimaan tulleissa säädösmuutoksissa oli kyse vallinneen oikeus- ja verotuskäytännön kirjaamisesta lakiin, mutta joukkoon mahtui myös muutoksia, jotka aidosti laajentavat työnantajan mahdollisuuksia maksaa kansainvälisiin työskentelytilanteisiin liittyviä kustannuksia ja palveluja verovapaasti.

Uusissa säännöksissä perheenjäsenelle kustannetut palvelut on usein liitetty verovapauden piiriin. Säännöksen perusteluissa otetaan siksi kantaa myös siihen, mitä perheellä tarkoitetaan kyseistä säännöstä sovellettaessa. Uusia säännöksiä sovellettaessa perheellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samaan talouteen muuttavaa lasta sekä avio- tai avopuolisoa. Perheen määrittely on siten tuloverolain 7–8 §:ä laajempi. Perusteluissa todettu henkilöpiiri todennäköisesti kattaa hyvin sen henkilöpiirin, jonka kustannuksia työnantajat tyypillisesti maksavat.

Edelleen työnantaja joutuu kuitenkin pohtimaan, mitkä palvelut ovat verovapaita ja mitkä palvelut tulee käsitellä palkanlaskennassa työntekijän veronalaisena etuna. Jos palveluntarjoaja on hinnoitellut palvelut yhtenä pakettina, joudutaan lisäksi paketti jakamaan osiin siten, että työnantaja voi käsitellä verovapaat palvelut verovapaina ja veronalaisena etuna vain ne palvelut, jotka lopulta ovat veronalaisia.