Päivitys: Yhteistoimintalain muutos voimaan 1.1.2022

Uuden yhteistoimintalain keskeisenä tavoitteena on parantaa työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutusta työpaikan kehittämiseksi. Tämän vuoksi uudessa laissa säädetään menettelyt jatkuvan vuoropuhelun varmistamiseksi. Työvoiman vähentämistä koskeviin neuvotteluihin ei ole tiedossa suuria muutoksia.
19.8.2021 Albert Mäkelä Kuva iStock

Hanki rajaton lukuoikeus

Kirjaudu sisään tai tilaa Tilisanomat. Saat luettavaksesi uusimmat artikkelit ja arkiston, joka ulottuu aina vuoteen 2001 saakka sekä pääsyn Tilinpäättäjän tietopakettiin.

TILAA TILISANOMAT tai KIRJAUDU SISÄÄN

Työyhteisön kehittämissuunnitelman sisältö

Työyhteisön kehittämissuunnitelman vähimmäis­sisällöstä säädetään uudessa laissa. Kehittämissuunnitelmaan voidaan kirjata muitakin asioita, ja siitä voidaan kehittää HR-yhteistyön perusdokumentti. Jos työpaikalle on laadittava tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvat tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma, ne voidaan laatia osana työyhteisön kehittämissuunnitelmaa.

Kehittämissuunnitelmaan on kirjattava:

  1. Nykytila ja ennakoitavissa olevat kehityskulut,
    joilla voi olla vaikutusta henkilöstön osaamis-
    tarpeisiin tai työhyvinvointiin.
  2. Ne päämäärät ja toimenpiteet, joilla kehitetään
    ja ylläpidetään henkilöstön osaamista sekä
    edistetään henkilöstön työhyvinvointia.
  3. Toimenpiteiden vastuunjako ja aikataulu.
  4. Seurantamenettelyt.
  5. Ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteet.

Henkilöstölle säännöllisesti annettavat tiedot

Työnantajan on annettava henkilöstön edustajalle säännöllisin väliajoin tietoja yrityksen toiminnasta
ja henkilöstöstä. Uudessa ­yhteistoimintalaissa tiedonantovelvollisuus on jaettu kahteen osaan. Työnantajan on annettava osa tiedoista ­kahdesti ­vuodessa ja osa kerran vuodessa. Vuosittain annettavista tiedoista on mahdollista sopia toisin.

Kahdesti vuodessa annettavat tiedot:

  1. Tiedot henkilöstömääristä liiketoimintayksiköittäin tai muulla vastaavalla tavalla jaoteltuna.
  2. Tiedot määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden määristä.
  3. Yhtenäinen selvitys yrityksen ­taloudellisesta ­tilasta. Selvityksestä on käytävä ilmi ­tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan, työllisyyden, ­kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitys­näkymät.

Vuosittain annettavat tiedot:

  1. Tiedot henkilöstön edustajan edustamille työn­tekijöille maksetuista palkoista sellaisella ­tavalla, ettei niistä ilmene yksittäisen työntekijän palkkatietoja. Henkilöstön edustajan pyytäessä tiedot on ­annettava ammattiryhmittäin jaoteltuna.
  2. Ulkopuolisen työvoiman käytön osalta tiedot työkohteista ja työtehtävistä sekä ajanjaksoista, ­jolloin ulkopuolista työvoimaa on käytetty, jos se on kuulunut tilaajavastuulain piiriin.
  3. Tilinpäätös ja toimintakertomus, jos työnantajan on sellainen laadittava.
Asiantuntijana
Albert Mäkelä OTM, työlainsäädännön asiantuntija, Suomen Yrittäjät