Toiminimen ABC

Toiminimessä on vain yksi ”omistaja”, eli yrittäjä on yksin vastuussa toiminnasta ja myös saa hyödyn toiminnan tuloksesta. Toiminimiyrittäjällä voi olla apunaan puoliso, jolloin tätä kutsutaan yrittäjäpuolisoksi. Yrittäjäpuoliso ei kuitenkaan omista osaakaan toiminimestä, mutta hänelle voidaan jakaa osa toiminimen verotettavasta tulosta. Toiminimeen voi olla sijoitettuna puolisoiden yhteistä omaisuutta, esimerkiksi kiinteistö, jossa toimitaan. Tässä tapauksessa yrittäjäpuoliso saa verotuksessa hyväkseen osan toiminimen nettovarallisuudesta.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan (”toiminimen”) on tehtävä perustamisilmoitus perustamislomakkeella Y3 PRH:n kaupparekisteriin seuraavissa tilanteissa:

• Elinkeinotoimintaa varten on pysyvä toimipaikka eli omasta asunnosta erillinen liiketila.
• Elinkeinonharjoittajalla on palveluksessaan muita henkilöitä kuin aviopuoliso tai alaikäinen lapsi tai lapsenlapsi.
• Elinkeinonharjoittaja haluaa suojata valitsemansa toiminimen eli pitää nimen itsellään.
• Elinkeinonharjoittaja harjoittaa luvanvaraista elinkeinotoimintaa.

Sähköinen ilmoittaminen ja paperi-ilmoittaminen poikkeavat hieman toisistaan. Ohjeet löytyvät YTJ:n kotisivuilta. Elleivät edellä luetellut ehdot täyty ja yrittäjä ei halua ilmoittaa toiminimeään kaupparekisteriin, tulee toiminimi kuitenkin ilmoittaa Verohallinnon rekisteriin. Jos yrittäjä on joskus aiemmin harjoittanut toimintaa toiminimimuodossa ja hänen vanha y-tunnuksensa on tallessa, se aktivoidaan uudelle toiminimelle. Tässä tapauksessa ei täytetä perustamisilmoitusta vaan annetaan muutosilmoitus lomakkeella Y6.

Tulevan toiminnan laadusta ja laajuudesta riippuen tulee toiminimi rekisteröidä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, työnantajarekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoveron hakeminen ja YEL-vakuutuksen ottaminen kuuluvat myös toiminimen aloittamistoimiin. Toiminimiyrittäjä voi, ja yleensä hänen pitäisikin, ottaa eläkevakuutuksen lisäksi yrittäjän tapaturmavakuutus. Toiminnan alussa kannattaa miettiä myös vastuuvakuutuksen, keskeytysvakuutuksen tai oikeusturvavakuutuksen ottamista.

Yrittäjän edut veroilmoitukseen

Vaikka toiminimelle annetaan oma y-tunnus, on toiminimi yhtä kuin yrittäjä itse. Tästä seuraa, ettei toiminimiyrittäjä voi nauttia samoja etuja kuin henkilöyhtiömuodossa tai osakeyhtiönä toimiva yrittäjä. Toiminimiyrittäjä ei voi olla työsuhteessa toiminimeen ja siten hän ei voi nauttia verovapaista henkilökuntaetuuksista eikä veronalaisista luontoiseduista. Hänen ei ole mahdollista käyttää virikeseteleitä eikä nauttia lounasedusta. Usein kuulee sanottavan, ettei toiminimiyrittäjä saa kilometrikorvauksia eikä päivärahoja. Tarkalleen ottaen tämä pitää paikkansa, mutta hän saa saman edun niin sanottuna lisävähennyksenä, joka tehdään verolomakkeella veroilmoituksen antamisen yhteydessä. Näitä eriä ei siis kirjata toiminimen kirjanpitoon.

Toiminimiyrittäjä voi kuitenkin hankkia itselleen työterveyspalveluja solmimalla työterveyshuoltosopimuksen tietyn alan palvelutuottajan kanssa. Ilman sopimusta ei ole mahdollista kirjata lääkärilaskuja eikä fysikaalista hoitoa toiminimen tuloslaskelmaan, vaan ne päätyvät yksityistilille.

Koska toiminimiyrittäjä ei voi olla työsuhteessa toiminimeen, ei palkanmaksu itselle ole mahdollista. Varat elämiseen otetaan yksityiskäyttönä. Kirjanpitoon tulee kirjata sekä rahamääräinen yksityiskäyttö että toiminimen myymien hyödykkeiden yksityiskäyttö. Jos yrittäjä käyttää yrityksen autoa yksityisajoihinsa, annetaan tästäkin selvitys verolomakkeella. Osa autosta kirjanpidossa tehdyistä poistoista jää hyväksymättä vuosittain verotuksessa. Näitä niin sanottuja hyllypoistoja tulee seurata verolomakkeella 12A. Kun auto myydään, otetaan myyntivoittoa laskettaessa aiemmin hyllytetyt poistot huomioon. On verottajan vaatimus, että ajopäiväkirjaa pidetään autosta, joka on sekä yritys- että yksityiskäytössä.

Palkanmaksu itselle ei ole mahdollista.

Perheenjäsenille palkkaa vai ei?

Toiminimiyrittäjän puoliso voi olla täysipäiväisesti työllistettynä toiminimessä, mutta hänelle ei voi maksaa palkkaa. Sen sijaan hänelle voidaan verotuksessa jakaa osa toiminimen verotettavasta tulosta ja ottaa YEL-vakuutus. Aivan pienimuotoinen avustaminen yrityksessä ei riitä yritystulon jakamisen perustaksi. Tositteiden järjestäminen tilitoimistoon ja parin laskun kirjoittaminen kuukausittain ei vielä ole verottajalle riittänyt, mutta jos taksiyrittäjän puoliso ajaa viikoittain muutaman työvuoron, on jako perusteltua.

Toiminimiyrittäjän alle 14-vuotiaat lapset voivat auttaa yritystoiminnassa, mutta palkkaa heille ei voi maksaa, eikä heille voi jakaa yritystuloa verotuksessa. Kun lapset ovat täyttäneet 14 vuotta, on heille mahdollista maksaa palkkaa yleisten periaatteiden mukaisesti. Yritystulon jakaminen heille ei sen sijaan ole mahdollista.

Yrittäjän lapsen eläkevakuuttaminen YEL- tai Tyel-järjestelmään riippuu siitä, asuvatko he samassa taloudessa kuin itse yrittäjä vai omassa taloudessaan. Kun kyseessä on yrittäjän avustavalle perheenjäsenelle maksetusta palkasta, kannattaa tehty työaika ja tehdyt työtehtävät kirjata tarkoin muistiin ja säilyttää mahdollista verottajan kyselyä varten. Samoin maksetun palkan tason tulee vastata tuosta työstä normaalisti maksettavaa palkkaa.

Toiminimen taloushallinto

Toiminimen taloushallinto ei varsinaisesti poikkea muista yhtiömuodoista. Kirjanpito voidaan laatia maksu-, lasku- tai suoriteperusteella. Tilinpäätös tulee aina laatia suoriteperusteella. Myös toiminimen tulee laatia tilinpäätökseensä liitetiedot PMA:n mukaisesti, mitään helpotuksia esitettävistä liitetiedoista ei ole muihin toimintamuotoihin verrattuna.

Jos toiminimi on mikroyritys, voidaan tilinpäätös jättää laatimatta. Tällöin tilikauden tulee aina olla kalenterivuosi. Käytännössä tätä mahdollisuutta on käytetty kohtuullisen vähän. Useimmat mikrokokoiset toiminimet laativat ainakin suoriteperusteiset taseen ja tuloslaskelman, vaikka jättäisivät liitetiedot laatimatta. Tällöin ei ole laadittu täydellistä tilinpäätöstä, mutta tärkeät numerotiedot verotusta tai Kelaa varten on kuitenkin tuotettu.

Mikäli toiminimi työllistää perheen ulkopuolisia henkilöitä tai yli 14-vuotiaita oman perheen lapsia, on toiminimellä normaalit työnantajavelvoitteet. Yrittäjä voi kirjautua tulorekisteriin ja OmaVeroon omilla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan.

Toiminimen verotuksesta verot yrittäjälle

Koska toiminimi on yhtä kuin yrittäjä itse, määrätään toiminimen tuloksesta verot yrittäjälle. Yrittäjäpuolisolle voidaan jakaa osa verotettavasta tulosta. Toiminimen tulo jaetaan verotettavaksi ansio- ja pääomatulona. Pääomatuloa on pääsäännön mukaan 20 prosentin vuotuinen tuotto nettovarallisuudelle. Tuo laskennassa käytettävä nettovarallisuus lasketaan edellisen verovuoden varojen ja velkojen erotuksena ja verottaja lisää siihen 30 prosenttia kyseessä olevan verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen määrästä.

Koska nettovarallisuus lasketaan varojen ja velkojen erotuksena, mahdollisesti tehty toimintavaraus kuuluu nettovarallisuuteen. Kaikki toiminimen taseessa olevat varat eivät kuitenkaan ole verottajan näkökulmasta elinkeinotoiminnan varoja ja silloin niitä ei oteta huomioon nettovarallisuutta laskettaessa. Pankkitilit eivät kuulu nettovarallisuuteen, samoin esimerkiksi ”ylimääräiset” sijoitukset, jotka eivät ole tarpeellisia elonkeinotoiminnan harjoittamisen kannalta, eivät kuulu nettovarallisuuteen. Verottaja on julkaissut tyhjentävän ohjeen aiheesta: Liikkeen- ja ammatinharjoittajan elinkeinotoiminnan nettovarallisuus tuloverotuksessa.

Pääomatulon vähentämisen jälkeen loppuosa toiminimen tuloista on ansiotuloa, joka verotetaan progressiivisen taulukon mukaan. Koska toiminimiyrittäjien tulot usein ovat niin pieniä, ettei pääomatulo ole heille edullista, toiminimiyrittäjä voi valita, haluaako tulostaan 0, 10 vai 20 prosenttia verotettavaksi pääomatulona. Tämä valinta tulee merkitä verolomakkeelle. Ennen tulon jakamista pääoma- ja ansiotuloksi tekee verottaja viran puolesta 5 prosentin yrittäjävähennyksen toiminimen verotettavasta tulosta. Toiminimi pystyy siirtämään osan tulostaan verotettavaksi tulevina vuosina muodostamalla toimintavarauksen tilinpäätöksessään. Toimintavarauksen kokonaismäärä taseessa voi olla korkeintaan 30 prosenttia viimeisen 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista.

Toiminimeä ei voi myydä.

Toiminimen lopettaminen

Koska toiminimi on yhtä kuin yrittäjä itse, ei toiminimeä voi myydä. Kun toiminta lopetetaan, voidaan toiminimen omaisuus myydä ja myynnin tuotto verotetaan viimeisen tilikauden tuloksena. Siten toiminimen lopettaminen kannattaa yleensä ajoittaa niin, ettei samalle verovuodelle tule verotettavaksi viimeisen tilikauden toiminnan tulos ja omaisuuden realisoinnin tulos. Progressiivisen verotaulukon takia voi realisointitulosta mennä huomattavat verot. Tämä voidaan välttää siirtämällä lopettaminen seuraavan verovuoden puolelle.

Jos toiminimi lopetetaan siten, että omaisuutta siirtyy yksityistilin kautta yrittäjän yksityistalouteen, on arvonlisäverollisessa toiminnassa olleesta omaisuudesta, kalustosta ja vaihto-omaisuudesta maksettava yksityiskäyttöönoton oman käytön arvonlisävero. Se lasketaan lopettamishetken käyvälle arvolle, eli hankintamenosta aikanaan vähennettyä arvonlisäveroa ei sellaisenaan palauteta valtiolle.

Kirjanpidollisesti lopettaminen tapahtuu siten, että taseen omaisuus- ja velkatilit päätetään yksityistilille. Toiminimiyrittäjähän on toiminimen lopettamisen jälkeenkin vastuussa kaikista toiminnan aikaisista veloista. Mikäli toiminimiyrittäjälle jää vähentämättömiä tappioita toiminnan lopettamisen jälkeen, yrittäjä voi vähentää ne pääomatuloistaan tai mahdollisesti myöhemmin uudelleen aloittamansa toiminimitoiminnan tuloksesta säädetyn 10 vuoden vanhenemisajan puitteissa.