Perhevapaauudistuksen 10 keskeistä muutosta
Uudistuksen kunnianhimoisena tavoitteena on lisätä vanhempainvapaiden ja hoitovastuun jakautumista nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Samalla on haluttu kohdella erilaisia perhemuotoja tasa-arvoisesti vanhempainrahajärjestelmässä. Niin ikään erilaiset työnteon muodot sekä myös yrittäjyys on pyritty huomioimaan aiempaa paremmin.
Toisaalta kaikille ei tarjota yhtä ainoaa, samanlaista ja muuttumatonta, mallia. Tavoitteena on huomioida myös perheiden erilaiset tarpeet ja lisätä järjestelmän joustavuutta vapaiden käytössä.
Kaikille ei tarjota yhtä ainoaa, samanlaista ja muuttumatonta, mallia.
Lopputuloksen toivotaan heijastelevan lasten ja perheiden hyvinvoinnin sekä työelämän yhdenvertaisuuden vahvistumisena.
Lakiuudistuksen taustalla vaikuttavat kansallisten työelämän tasapaino -direktiivin (EU 2019/1158) vaatimukset täytyy saattaa osaksi kansallista sääntelyä 2.8.2022 mennessä.
Perhevapaiden keskeiset muutokset x 10
Perhevapaauudistus tuo muutoksia erityisesti työsopimuslakiin (55/2001), sairausvakuutuslakiin (1224/2004) ja varhaiskasvatuslakiin (540/2018). Pienempiä sisällöllisiä ja teknisiä muutoksia seuraa myös useisiin muihin liitännäislakeihin.
Lisäksi muutokset tuovat muutostarpeita työ- ja virkaehtosopimuksiin.
1. Vanhempainpäivärahoille uudet nimet
Sairausvakuutuslain vanhempainpäivärahoja koskevat säännökset muuttuvat uudistuksen myötä lähes kokonaan. Nykyiset äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa koskevat säännökset poistuvat.
Samalla muuttuvat etuuksien nimet. Vanhempainpäivärahoja ovat jatkossa raskausraha ja vanhempainraha.
Erityisäitiysrahaa koskevat säännökset pysyvät muutoksen myötä pääosin ennallaan, mutta etuuden nimi muuttuu erityisraskausrahaksi.
2. Raskausrahakausi alkaa myöhemmin
Raskausrahakausi on mahdollista aloittaa vasta nykyistä äitiysrahakautta myöhemmin, aikaisintaan 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Aiemmin äitiysvapaan on voinut aloittaa varhennettuna jo 50 arkipäivää ennen laskettua aikaa – ilman erillisiä perusteluja.
Joustoa tuo se, että raskaana oleva työntekijä voi – terveydentilansa niin salliessa ja työnantajan kanssa näin sovittaessa – tehdä töitä pidempäänkin aloittamatta raskausrahakautta. Raskausrahakausi tulee kuitenkin aloittaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Nykysääntelyn mukainen äitiysvapaa on tullut aloittaa viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa.
Joustoa tuo se, että raskaana oleva työntekijä voi tehdä töitä pidempäänkin aloittamatta raskausrahakautta.
Toisaalta nykyinenkin lainsäädäntö on mahdollistanut työnteon äitiysrahakauden aikana työantajan suostumuksella ja sillä ehdolla, ettei työnteko vaaranna sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Työtä ei ole kuitenkaan saanut tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen.
3. Perhevapaiden kokonaismäärä kasvaa
Tällä hetkellä perhevapaiden kokonaismäärä muodostuu äitiysrahasta (105 arkipäivää, noin 4,2 kuukautta), isyysrahasta (54 arkipäivää, noin 9 viikkoa) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmalle tai jaettavaksi vanhempien kesken (158 arkipäivää, noin 6,3 kuukautta).
Uudistuksen jälkeen vanhempainraha muodostuu raskaana olevan raskausrahasta (40 päivärahapäivää) ja molemmille vanhemmille kiintiöidystä päivärahasta (160 + 160 päivärahapäivää). Uuden mallin mukaan vanhempainrahapäiviä on lasta kohden yhteensä noin 12,8 kuukautta.
4. Vanhemmille samansuuruiset kiintiöt
Toisin kuin nyt, jatkossa oikeus vanhempainrahapäivien käyttämiseen jakaantuu tasan vanhempien kesken siten, että molemmilla vanhemmilla on oikeus 160 arkipäivän (noin 6,5 kuukauden) vanhempainrahakiintiöön. Vanhempi voi luovuttaa kiintiöstään toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 vanhempainrahapäivää (noin 2,5 kuukautta).
Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko hän lapsen biologinen vai adoptiovanhempi tai lähi- vai etävanhempi. Yhden vanhemman perheissä yksi vanhempi kuitenkin saa molemmat kiintiöt.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan äidin käytettävissä olevien päivien määrä ei uudistuksessa vähene nykytilanteeseen nähden mutta isän kiintiö pitenee.
Hallitusohjelman kirjauksen mukaan äidin käytettävissä olevien päivien määrä ei uudistuksessa vähene nykytilanteeseen nähden mutta isän kiintiö pitenee. Käytännössä kuitenkin isän kiintiön pidennys ja kiintiön täysimääräinen käyttö lyhentävät äidin kiintiötä.
5. Korotettua vanhempainrahaa 16 arkipäivältä
Vanhempainrahan tasoa korotetaan siten, että vanhempainraha maksetaan kaikille vanhemmille korotettuna 16 ensimmäiseltä arkipäivältä vastaavalla tavalla kuin äitiysraha voimassa olevan lainsäädännön mukaan.
6. Oikeus pitää vapaat useammassa jaksossa
Työsopimuslain muutos mahdollistaa työntekijälle vanhempainvapaan pitämisen nykyistä useammassa jaksossa. Raskausraha on kuitenkin yhdenjaksoinen.
Sairausvakuutuslakiin tulevan muutoksen mukaan vanhempainrahaa voi käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.
Työsuhteessa olevilla on oikeus pitää vanhempainvapaata enintään neljässä jaksossa lasta kohden, elleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi. Nykysääntelyn mukaan työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vanhempainrahaa voi jatkossa käyttää rajoituksetta aiempaa lyhyemmissä jaksoissa tai jopa yksittäisinä päivinä.
Vanhempainrahaa voi jatkossa käyttää rajoituksetta aiempaa lyhyemmissä jaksoissa tai jopa yksittäisinä päivinä.
Vanhempainvapaiden käytön ennakoitavuutta työnantajien ja sijaisten näkökulmasta turvataan edelleen ilmoitusaikoja koskevilla työsopimuslain säännöksillä, joihin ei ole tulossa sisällöllisiä muutoksia. Perhevapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin vain yksi kuukausi.
Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä johtuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle jo kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.
Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia myös lyhyemmistä ilmoitusajoista.
7. Edellytys puolen vuoden vakuutuskaudesta poistuu
Vanhempainpäivärahan saaminen edellyttää jatkossakin sairausvakuutuslain mukaista vakuuttamista Suomessa, mutta vanhempainrahakautta edeltävää noin puolen vuoden mittaista vakuutuskautta ei enää jatkossa edellytetä.
Muutoksen tavoitteena on taata perustuslain mukainen perustoimeentulon turva kaikille henkilöille, jotka ovat poissa työelämästä lapsen syntymän ja hoidon vuoksi. Muutos myös yhdenmukaistaa sairausvakuutuslain mukaisten päivärahaetuuksien edellytyksiä, sillä esimerkiksi sairauspäivärahan ja erityishoitorahan saaminen ei edellytä edeltävää vakuutuskautta.
Muutoksella on vaikutuksia erityisesti kolmansista maista Suomeen muuttaneilla.
Muutoksella on vaikutuksia erityisesti kolmansista maista Suomeen muuttaneilla. EU-maista Suomeen saapuvat ovat usein jo muutosta ennen täyttäneet edellytyksen puolen vuoden vakuutuskaudesta, sillä Suomessa vakuutettuna oloon rinnastetaan vastaava aika muussa EU-lainsäädäntöä soveltavassa maassa.
8. Oikeus varhaiskasvatukseen lapsen täyttäessä 9 kuukautta
Oikeus varhaiskasvatukseen alkaa jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Nykyisin oikeus alkaa sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen vanhempainpäivärahakausien päättyessä eli aikaisintaan 263 arkipäivän jälkeen. Tuolloin lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen.
Edelleen varhaiskasvatuspaikan voi kuitenkin saada jo ennen lapsen yhdeksän kuukauden ikää, jos se arvioidaan tarpeelliseksi esimerkiksi vanhemman työllistymisen vuoksi.
Edelleen varhaiskasvatuspaikan voi kuitenkin saada jo ennen lapsen yhdeksän kuukauden ikää, jos se arvioidaan tarpeelliseksi esimerkiksi vanhemman työllistymisen vuoksi.
Jatkossa, vanhempainrahakausien jaksottamismahdollisuuden myötä, osa vanhempainrahapäivistä voi olla käyttämättä lapsen siirtyessä varhaiskasvatukseen alle kaksivuotiaana. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, jos lapsi on välillä poissa varhaiskasvatuksesta vanhempainrahajakson vuoksi.
Poissaolo saa kuitenkin tässä tapauksessa kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa, ja se on oltava ennalta ilmoitettu. Tällaisten poissaolojen ajalta ei jatkossa peritä varhaiskasvatusmaksuja.
9. Oikeus kotihoidon tukeen lapsen täyttäessä puoli vuotta
Oikeus kotihoidon tukeen alkaa jatkossa jo silloin, kun lapsen syntymästä on kulunut 160 arkipäivää eli lapsen ollessa noin puolivuotias. Nykysääntelyn mukaan oikeus kotihoidon tukeen on alkanut vasta vanhempainrahakauden – tai välittömästi vanhempainrahakauden jälkeen pidettävän isyysrahajakson – jälkeen.
Koska yhden vanhemman käytettäväksi kiintiöity vanhempainpäivärahajakso ei enää jatkossa yhtäjaksoisesti pidettynä ulotu lapsen yhdeksän kuukauden ikään eli varhaiskasvatusoikeuden alkuun saakka, turvataan muutoksella mahdollisuus hyödyntää kotihoidon tukea lapsen hoidon järjestämiseksi jo ennen varhaiskasvatusoikeuden alkamista.
Tarve kotihoidon tuen käyttämiseen voi syntyä, jos toinen vanhempi on käyttänyt omat päivärahapäivänsä ja toinen vanhempi pitää hänelle kuuluvat vapaansa vasta myöhemmin.
10. Omaishoitovapaa uutena elementtinä
Kokonaan uusi elementti perhevapaauudistukseen liittyen on omaishoitovapaa, joka perustuu työelämän tasapaino -direktiiviin. Se on tarkoitettu esimerkiksi tilanteisiin, joissa omainen tarvitsee äkillisesti apua. Korvauksetonta omaishoitovapaata voi pitää enintään viisi päivää vuodessa.
Kokonaan uusi elementti perhevapaauudistukseen liittyen on omaishoitovapaa.
Käytännössä monilla työpaikoilla sovitaan jo nykyään palkattomista vapaista omaisen hoitamista varten tai käytetään niitä varten esimerkiksi lomarahanvaihtovapaita, saldovapaita, vuosilomapäiviä tai työajan joustoja.
Palkattoman omaishoitovapaan sijasta monet työntekijät voivat siten jatkossakin suosia palkallisten vapaiden käyttöä myös omaisen avustamista varten.
Omaishoitovapaa on työssäolon veroista aikaa. Tämä tarkoittaa, että poissaoloajalta kertyy vuosilomia.
