Mitä nuoren tulee tietää työlain­säädännöstä?

Nuoret työelämässä x 5

Käsittelemme nuorten työsuhteisiin liittyviä tapauksia sääntelyn näkökulmasta.

1. Työnantaja on toimittanut uuden kesätyöntekijän työsopimuksen palkanlaskentaan. Siinä on sovittu, että palkka on 13 euroa tunnilta, joka sisältää työsuhteen ajalta kertyvien vuosilomapäivien perusteella maksettavan lomakorvauksen, koska kesätyöntekijä ei ennätä lomapäiviä pitämään ennen opintojen alkua.

Lomakorvausta ei voi sisällyttää peruspalkkaan, ja se tulee eritellä palkkalaskelmassa. Myös nuoren työntekijän tekemästä työstä kertyy vuosilomaa silloin, kun työtä tehdään vähintään 14 päivänä tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Lomaa kertyy uudessa työsuhteessa 2 arkipäivää kalenterikuukaudessa. Loma on palkallista.

Jos työtä on kalenterikuukausina alle 14 päivää tai alle 35 tuntia, on nuorella työntekijällä oikeus saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta työsuhteessa ollessaan. Vapaan ajalta maksetaan lomakorvausta. Jos nuori työntekijä ei ehdi pitää kertyneitä lomiaan tai vapaitaan työsuhteensa aikana, hänelle maksetaan vuosilomakorvaus lopputilissä.

2. Opiskelijan kanssa on tehty työsopimus, jossa on sovittu työajaksi 0–37,5 tuntia viikossa. Tarkoitus on sopia työvuoroista erikseen viikoittain sen mukaan, miten opinnot antavat mahdollisuuden tehdä töitä. Kesällä tarjolla olisi täysiä viikkoja sekä muiden loma-ajan tuurausta. Kyseessä on vaatekaupassa tehtävä työ, jossa työnantajalla on työntekijän tarve ainakin yhdeksi 5–7 tunnin pituiseksi työpäiväksi joka viikko.

Alle 18-vuotiaan oppivelvollisuuttaan suorittavan opiskelijan maksimityöaika viikossa on 12 tuntia lukuvuoden aikana. Koulupäivinä töitä voi tehdä korkeintaan 2 tuntia ja koulun vapaapäivinä 7 tuntia. Koulun loma-aikoina töitä on mahdollista tehdä yllä kuvatun mukaisesti. Jos kyseessä on 18 vuotta täyttänyt, opiskelija voi periaatteessa työskennellä tällaisella sopimuksella.

Kyseessä on niin sanottu vaihtelevan työajan sopimus, josta voidaan sopia ainoastaan silloin ja siinä määrin, kun työnantajan työvoimatarve vaihtelee. Jos vaihtelevasta työajasta sovitaan työnantajan aloitteesta, on hänen myös tarjottava työntekijälle selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työvoimatarvetta syntyy. Työvuoroluettelo on saatava vähintään viikkoa ennen työvuorolistassa tarkoitetun ajanjakson alkamista.

3. Kiinteistöhuoltoyhtiö on palkannut nuoren 17-vuotiaan pihoja hoitamaan kesäksi. Työsopimuksella on sovittu, että työpäivät alkavat kello kuusi aamulla ja työpäivät ovat kahdeksantuntisia. Lounas syödään työpaikalla siinä töiden lomassa sopivassa kohdassa. Työnantaja on ollut tyytyväinen nuoren työhön ja onkin kysynyt tätä opintojen ohella töihin lauantaisin. Myös lauantain työvuorot ovat8 tuntisia ja joskus voi tulla myös ylitöitä.

Koulun loma-aikana kesällä työntekoaikaa ei ole rajoitettu niin tiukasti kuin lukuvuoden aikana. Kuitenkin lukuvuoden aikana, koulun vapaapäivinä nuoren päivittäinen työaika saa olla enintään seitsemän tuntia ja koulupäivinä enintään kaksi tuntia. Näin ollen nuori ei voi työskennellä lauantaisin kahdeksan tuntia päivässä eikä etenkään tehdä tämän lisäksi ylitöitä samana päivänä. Viikoittainen työaika ei saa ylittää 12 tuntia.

Lisäksi hänelle on kaikkina aikoina taattava vähintään yksi 30 minuutin lepoaika työpäivien kestäessä yli neljä tuntia. Lepoaikaa ei voida viettää ”töiden lomassa” tai ainakaan töitä tehden.

4. Työntekijä on tehnyt sopimuksen kuukausi sitten logistiikka-alan yrityksen kanssa, mutta hän ei viihdy työssään, kun työnjohtaja vain huutaa koko työpäivän eikä ole tyytyväinen mihinkään. Kokeneempi työntekijä kertoo, että koeajalla voi vain jättää tulematta töihin. Äiti kuitenkin sanoi, että itsensä pitää aina irtisanoa ja vielä tehdä töitä normaalisti irtisanomisajan. Työntekijä katsoo tekemästään työsopimuksesta, että se on määrä­aikainen viisi kuukautta ja siinä on sanottu, että koeaika on kolme kuukautta.

Työssä koetusta epäasiallisesta käytöksestä on syytä ilmoittaa lähiesimiehelle tai tämän esimiehelle. Myös työterveyshuoltoon tai työsuojeluviranomaiseen voi ottaa yhteyttä.

Koeajallakaan ei voi vain jättää tulematta töihin, mutta töitä ei myöskään päätetä normaalin irtisanomismenettelyn puitteissa. Koeajalla nuori työntekijä on oikeutettu purkamaan työsopimuksen päättymään heti. Purkamisesta on tärkeää ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Määräaikaisessa työsopimuksessa koeajan enimmäiskesto on puolet sopimuksen kestosta, eli tässä viisi kuukautta kestävässä sopimuksessa sen tulisi olla 2,5 kuukautta.

5. Lukiolainen ajatteli työllistää itse ­itsensä, kun hän ei saanut kesätöitä. ­Kokemusta verkkosivujen tekemisestä ja ylläpitämi­sestä on kyllä kertynyt, kun lähipiirissä on ­useita pienyrittäjiä, joten hän ajatteli mainostaa ­itseään eri somekanavissa ja hoitaa laskutuksen laskutuspalveluyrityksen kautta. He kun mainostavat, että se on helppo tapa alkaa yrittäjäksi. Mutta ­koulussa olikin puhuttu, että työnantajan pitäisi hoitaa vero, eläkemaksut ja vastaavat. Mitähän tästä pitäisi oikein ymmärtää?

Niin sanotussa pienyrittäjyydessä tai ­kevytyrittäjyydessä on paljon hyviä puolia, mutta kokonaisuus on hyvä tuntea, jotta välttyy yllätyksiltä. Yrittäjänä voi toimia useiden erilaisten yritysmuotojen alla ja muun muassa laskutusta on mahdollista hoitaa joko itse tai jonkin palvelun kautta.

Yrittäjänä itsensä työllistänyt jää useiden työsuhteita normaalisti sääntelevien lakien ulkopuolelle ja on itse vastuussa paitsi veroasioiden ja eläkemaksujen hoitamisesta, myös vakuutus- ja työttömyysturva-asioista. Jos laskutusta hoitaa jonkin palvelun kautta, sopimusehdot kannattaa lukea tarkasti, sillä eri palveluiden tarjoama sisältö voi vaihdella myös ilmoitusten ja yrittäjää koskevien velvoitteiden hoitamisen suhteen.