Mitä nuoren tulee tietää työlainsäädännöstä?
Oppivelvollisuuden laajentaminen toi muutoksia myös nuoria työntekijöitä koskevaan sääntelyyn. Laajennettu oppivelvollisuus ja oppivelvollisuusiän korotus 18 ikävuoteen tulivat uuden oppivelvollisuuslain (1214/2020) myötä voimaan elokuussa 2021. Samalla tehtiin muutoksia myös nuorista työntekijöistä annettuun lakiin (998/1993).
Jatkossa oppivelvollisuus päättyy vasta nuoren täyttäessä 18 vuotta tai tätä ennen, jos hän suorittaa toisen asteen tutkinnon eli valmistuu ylioppilaaksi tai ammattiin. Muutos koskee ensimmäistä kertaa viime keväänä perusopetuksen päättäneitä eli 2005 syntyneitä, 15–16-vuotiaita nuoria.
Työhön voidaan edelleen ottaa 15 vuotta täyttänyt
Oppivelvollisuusiän korottamisen ei ole tarkoitus estää nuorten työssäkäyntiä. Elokuussa voimaan astuneiden lakimuutosten myötä työhön saadaan edelleen ottaa 15 vuotta täyttänyt henkilö, jonka osalta perusopetuksen suorittaminen on päättynyt. Alle 18-vuotias nuori voi siis jatkossakin tulla palkatuksi töihin tai otetuksi työ- tai virkasuhteeseen perustuvaan oppisopimuskoulutukseen. Alle 15-vuotiaan palkkaamiseksi tarvitaan edelleen vanhemman suostumus.
Työnantaja on lain 12 §:n mukaan velvollinen selvittämään luotettavasti nuoren työntekijän iän sekä sen, onko hänen oppivelvollisuuteensa kuuluva perusopetuksen suorittaminen päättynyt perusopetuslaissa säädetyllä tavalla. Käytännössä vaatimus täyttyy, jos nuori itse ilmoittaa koulunkäyntinsä vaiheesta ja työnantaja huolehtii, että hänen työvuoronsa pysyvät nuorille työntekijöille sallituissa työaikarajoissa.
Oppivelvollisuus työnteon edellä
Oppivelvollisuusiän laajentamisen konkreettinen vaikutus nuoren työntekoon on vaatimus perusopetuksen jälkeistä oppivelvollisuuttaan suorittavien työntekijöiden työvuorojen suunnittelusta opetuksen kanssa yhteensopivasti. Alaikäisen nuoren ensisijainen velvollisuus on koulutyön hoitaminen.
Oppivelvollisuuden muutoksen yhteydessä lakiin nuorista työntekijöistä lisättiin uusi 7 §:n 5 momentti. Sen mukaan nuoren työnteko ei saa muodostua esteeksi opetukseen osallistumiselle. Työaika tulee sijoittaa siten, että nuori voi osallistua vaadittaville luennoille ja tunneille opetussuunnitelman mukaisesti.
Tärkeällä sijalla vaatimuksen toteutumisessa on nuoren ja hänen työnantajansa hyvä vuorovaikutus työvuorolistoja suunniteltaessa. Nuoren tulee itse olla aktiivinen ja ilmoittaa työnantajalleen hyvissä ajoin niistä ajankohdista, jolloin opetus vaatii läsnäoloa eikä hän ole työnantajansa käytettävissä. Nuorella on myös oikeus kieltäytyä työvuorosta, joka estää hänen osallistumisensa opetukseen.
Lait rajoittavat alaikäisten työaikaa
Nuorista työntekijöistä annettu laki rajoittaa nuorten työntekijöiden työaikaa usein poikkeuksin täysi-ikäisten säännölliseen työaikaan nähden. Koulun loma-aikoina nuori voi periaatteessa työskennellä saman säännöllisen työajan puitteissa kuin täysi-ikäiset ja oppivelvollisuutensa suorittaneet työntekijät samassa työssä. Alaikäisen nuoren työaika ei kuitenkaan voi ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.
Kouluaikoina työajat ovat rajallisemmat – myös viikonloppuisin. Nuoren työntekijän kouluviikoille ja -päiville sijoittuvia työvuoroja suunniteltaessa on huomioitava, ettei nuoren työntekijän kokonaistyöaika saa muodostua liian pitkäksi ja rasittavaksi.
Nuorten työaika tulee kaikkina aikoina sijoittaa aamukuuden ja iltakymmenen välille, eli pääasiassa muuhun kuin yöaikaan. Lukuvuoden aikana koulun vapaapäivinä nuoren päivittäinen työaika saa olla enintään seitsemän tuntia ja koulupäivinä enintään kaksi tuntia. Koulu- ja työpäivän yhteenlaskettu pituus ei saa ylittää kahdeksaa tuntia eikä viikoittainen työaika 12 tuntia.
15 vuotta täyttäneelle nuorelle on taattava vähintään 12 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa, ja työpäivän ollessa pidempi kuin 4 tuntia 30 minuuttia, on huolehdittava, että nuorella on ainakin yksi 30 minuutin lepoaika. Alle 15-vuotiaiden työaika on tätäkin rajatumpi myös koulutyön ulkopuolisena loma-aikana.
Oikeus hyvään perehdytykseen ja turvalliseen työympäristöön
Työnantajalla on työturvallisuuslain (738/2002) 8 §:ään perustuva yleinen huolehtimisvelvoite työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Nuoren työntekijän kohdalla turvallisuussäännökset ovat tiukemmat ja työnantajan on kiinnitettävä erityistä huomiota myös työntekijän iän ja vähäisen työkokemuksen aiheuttamiin vaatimuksiin työhön perehdyttämisessä.
Nuorista työntekijöistä annetun lain mukaan nuorella saa teettää ainoastaan sellaista työtä, joka ei aiheuta tapaturmanvaaraa tai terveyshaittaa tai ole vahingoksi nuorelle itselleen tai muille. Lain 9 §:n mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ vaadi nuoren henkiseen ja fyysiseen kapasiteettiin nähden liiallisia ponnistuksia.
Työ ei saisi muodostua myöskään kohtuuttoman vastuulliseksi. Riittävän opetuksen ja ohjauksen merkitystä nuorten kohdalla on korostettu lain 10 §:ssä. Pelkkä työn ja turvallisten toimintatapojen opettaminen ei ole riittävää, vaan työnantajan tulisi varmistua antamiensa ohjeiden ymmärrettävyydestä ja tarkkailtava työn tekoa.
Nuorten erityistä suojelun tarvetta on pyritty korostamaan myös nuorista työntekijöistä annetun lain 13 §:n mukaisella erillisellä kirjaamisvelvollisuudella. Työnantajan on pidettävä työsuojeluviranomaisia varten luetteloa nuorista työntekijöistä, jotka on otettu työhön toistaiseksi tai vähintään kahden kuukauden ajaksi tai jotka ovat olleet työssä kaksi kuukautta.
Työsopimus on hyvä tehdä kirjallisesti
Palkkauspäätöksen syntyessä on kaikenikäisten, siis myös nuorten, työntekijöiden hyvä tehdä kirjallinen työsopimus. Kirjallinen sopimus selkiyttää sopimusosapuolten vastuita sekä velvollisuuksia ja ehkäisee väärinkäsitysten syntymistä. Kirjallisen sopimuksen teko on suositeltavaa myös lyhyempien työpätkien osalta, vaikka suullinen sopimuskin on pätevä.
Työsopimuksessa mainitaan yleensä myös työsuhteeseen liittyvä koeaika, jonka kuluessa työntekijä tai työnantaja saa purkaa työsopimuksen päättymään heti. Purkamisen peruste ei kuitenkaan voi olla epäasiallinen tai syrjivä. Koeajan enimmäispituus on nuorillakin työntekijöillä kuusi kuukautta, jos työsuhde on voimassa toistaiseksi. Jos työsuhde on määräaikainen, koeaika saa olla korkeintaan puolet sopimuksen kestosta.
Viisitoista vuotta täyttänyt saa työntekijänä tehdä, irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa itse. Tätä nuoremmalta työntekijältä vaaditaan huoltajan suostumus.
Nuoret työelämässä x 5
Käsittelemme nuorten työsuhteisiin liittyviä tapauksia sääntelyn näkökulmasta.
1. Työnantaja on toimittanut uuden kesätyöntekijän työsopimuksen palkanlaskentaan. Siinä on sovittu, että palkka on 13 euroa tunnilta, joka sisältää työsuhteen ajalta kertyvien vuosilomapäivien perusteella maksettavan lomakorvauksen, koska kesätyöntekijä ei ennätä lomapäiviä pitämään ennen opintojen alkua.
Lomakorvausta ei voi sisällyttää peruspalkkaan, ja se tulee eritellä palkkalaskelmassa. Myös nuoren työntekijän tekemästä työstä kertyy vuosilomaa silloin, kun työtä tehdään vähintään 14 päivänä tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Lomaa kertyy uudessa työsuhteessa 2 arkipäivää kalenterikuukaudessa. Loma on palkallista.
Jos työtä on kalenterikuukausina alle 14 päivää tai alle 35 tuntia, on nuorella työntekijällä oikeus saada vapaata 2 arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta työsuhteessa ollessaan. Vapaan ajalta maksetaan lomakorvausta. Jos nuori työntekijä ei ehdi pitää kertyneitä lomiaan tai vapaitaan työsuhteensa aikana, hänelle maksetaan vuosilomakorvaus lopputilissä.
2. Opiskelijan kanssa on tehty työsopimus, jossa on sovittu työajaksi 0–37,5 tuntia viikossa. Tarkoitus on sopia työvuoroista erikseen viikoittain sen mukaan, miten opinnot antavat mahdollisuuden tehdä töitä. Kesällä tarjolla olisi täysiä viikkoja sekä muiden loma-ajan tuurausta. Kyseessä on vaatekaupassa tehtävä työ, jossa työnantajalla on työntekijän tarve ainakin yhdeksi 5–7 tunnin pituiseksi työpäiväksi joka viikko.
Alle 18-vuotiaan oppivelvollisuuttaan suorittavan opiskelijan maksimityöaika viikossa on 12 tuntia lukuvuoden aikana. Koulupäivinä töitä voi tehdä korkeintaan 2 tuntia ja koulun vapaapäivinä 7 tuntia. Koulun loma-aikoina töitä on mahdollista tehdä yllä kuvatun mukaisesti. Jos kyseessä on 18 vuotta täyttänyt, opiskelija voi periaatteessa työskennellä tällaisella sopimuksella.
Kyseessä on niin sanottu vaihtelevan työajan sopimus, josta voidaan sopia ainoastaan silloin ja siinä määrin, kun työnantajan työvoimatarve vaihtelee. Jos vaihtelevasta työajasta sovitaan työnantajan aloitteesta, on hänen myös tarjottava työntekijälle selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työvoimatarvetta syntyy. Työvuoroluettelo on saatava vähintään viikkoa ennen työvuorolistassa tarkoitetun ajanjakson alkamista.
3. Kiinteistöhuoltoyhtiö on palkannut nuoren 17-vuotiaan pihoja hoitamaan kesäksi. Työsopimuksella on sovittu, että työpäivät alkavat kello kuusi aamulla ja työpäivät ovat kahdeksantuntisia. Lounas syödään työpaikalla siinä töiden lomassa sopivassa kohdassa. Työnantaja on ollut tyytyväinen nuoren työhön ja onkin kysynyt tätä opintojen ohella töihin lauantaisin. Myös lauantain työvuorot ovat8 tuntisia ja joskus voi tulla myös ylitöitä.
Koulun loma-aikana kesällä työntekoaikaa ei ole rajoitettu niin tiukasti kuin lukuvuoden aikana. Kuitenkin lukuvuoden aikana, koulun vapaapäivinä nuoren päivittäinen työaika saa olla enintään seitsemän tuntia ja koulupäivinä enintään kaksi tuntia. Näin ollen nuori ei voi työskennellä lauantaisin kahdeksan tuntia päivässä eikä etenkään tehdä tämän lisäksi ylitöitä samana päivänä. Viikoittainen työaika ei saa ylittää 12 tuntia.
Lisäksi hänelle on kaikkina aikoina taattava vähintään yksi 30 minuutin lepoaika työpäivien kestäessä yli neljä tuntia. Lepoaikaa ei voida viettää ”töiden lomassa” tai ainakaan töitä tehden.
4. Työntekijä on tehnyt sopimuksen kuukausi sitten logistiikka-alan yrityksen kanssa, mutta hän ei viihdy työssään, kun työnjohtaja vain huutaa koko työpäivän eikä ole tyytyväinen mihinkään. Kokeneempi työntekijä kertoo, että koeajalla voi vain jättää tulematta töihin. Äiti kuitenkin sanoi, että itsensä pitää aina irtisanoa ja vielä tehdä töitä normaalisti irtisanomisajan. Työntekijä katsoo tekemästään työsopimuksesta, että se on määräaikainen viisi kuukautta ja siinä on sanottu, että koeaika on kolme kuukautta.
Työssä koetusta epäasiallisesta käytöksestä on syytä ilmoittaa lähiesimiehelle tai tämän esimiehelle. Myös työterveyshuoltoon tai työsuojeluviranomaiseen voi ottaa yhteyttä.
Koeajallakaan ei voi vain jättää tulematta töihin, mutta töitä ei myöskään päätetä normaalin irtisanomismenettelyn puitteissa. Koeajalla nuori työntekijä on oikeutettu purkamaan työsopimuksen päättymään heti. Purkamisesta on tärkeää ilmoittaa työnantajalle viipymättä.
Määräaikaisessa työsopimuksessa koeajan enimmäiskesto on puolet sopimuksen kestosta, eli tässä viisi kuukautta kestävässä sopimuksessa sen tulisi olla 2,5 kuukautta.
5. Lukiolainen ajatteli työllistää itse itsensä, kun hän ei saanut kesätöitä. Kokemusta verkkosivujen tekemisestä ja ylläpitämisestä on kyllä kertynyt, kun lähipiirissä on useita pienyrittäjiä, joten hän ajatteli mainostaa itseään eri somekanavissa ja hoitaa laskutuksen laskutuspalveluyrityksen kautta. He kun mainostavat, että se on helppo tapa alkaa yrittäjäksi. Mutta koulussa olikin puhuttu, että työnantajan pitäisi hoitaa vero, eläkemaksut ja vastaavat. Mitähän tästä pitäisi oikein ymmärtää?
Niin sanotussa pienyrittäjyydessä tai kevytyrittäjyydessä on paljon hyviä puolia, mutta kokonaisuus on hyvä tuntea, jotta välttyy yllätyksiltä. Yrittäjänä voi toimia useiden erilaisten yritysmuotojen alla ja muun muassa laskutusta on mahdollista hoitaa joko itse tai jonkin palvelun kautta.
Yrittäjänä itsensä työllistänyt jää useiden työsuhteita normaalisti sääntelevien lakien ulkopuolelle ja on itse vastuussa paitsi veroasioiden ja eläkemaksujen hoitamisesta, myös vakuutus- ja työttömyysturva-asioista. Jos laskutusta hoitaa jonkin palvelun kautta, sopimusehdot kannattaa lukea tarkasti, sillä eri palveluiden tarjoama sisältö voi vaihdella myös ilmoitusten ja yrittäjää koskevien velvoitteiden hoitamisen suhteen.
