Lomapalkan laskenta työajan muuttuessa

Kuukausipalkkaisen lomapalkan laskentasäännöstä muutettiin keväällä 2013. Muutokset koskivat tilanteita, joissa sekä työntekijän työaika että palkka ovat muuttuneet.
18.3.2014

Antti Kondelin palkkahallinnon asiantuntija

Kuva iStock

Vuosilomalain 10 §:n ensimmäinen laskentatavan muutos koski tilannetta, jossa työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Tältä ansaintavuodelta lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti.

Toinen muutos koski tilannetta, jossa muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, mutta ennen vuosiloman alkamista. Tässä tilanteessa lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan.

Uusia lomapalkan laskentatapoja sovelletaan 1.4.2013 tai sen jälkeen ansaittuihin lomapäiviin. Tästä syystä monella työpaikalla muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran, kun ensi kesän lomapalkat tulevat maksuun.

Todettakoon kuitenkin heti aluksi, että pääsääntö on edelleen se, että kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta lomallelähtöhetken kuukausipalkkansa. Lomapalkkaa kertyy myös kuukausipalkan lisäksi maksetuista palkoista. Lomapalkan osuus näistä lisäpalkoista lasketaan keskipäiväpalkan ja lomapäivien lukumäärän mukaisen kertoimen avulla.

Lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti myös silloin, kun 35 tunnin ansaintasäännön piiriin kuuluva työntekijä ei ansaitse täyttä lomaoikeutta sovitun työaikansa perusteella. Nämä tapaukset ovat käytännössä olleet hyvin harvinaisia.

Työaikamuutokset, joissa uusia laskentasääntöjä sovelletaan

Uusia laskentatapoja sovelletaan yleensä aina, kun työajan ja kuukausipalkan muutoksesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Tyypillisiä osa-aikatyötilanteita ovat:

  • osittainen hoitovapaa
  • osa-aikaeläke
  • osatyökyvyttömyyseläke
  • osa-aikatyö osasairauspäivärahakaudella.

Erityisesti pitää korostaa, että uusien laskentatapojen soveltaminen ei edellytä loman ansaintasäännön muutosta. Näin ollen lomapalkan laskentatapa muuttuu esimerkiksi silloin, kun työntekijä siirtyy osittaiselle hoitovapaalle ja työajaksi on sovittu kuusi tuntia päivässä.

Sen sijaan tilapäisesti lomautetulla tai lomautuksen vuoksi lyhennettyä työaikaa tekevällä työntekijällä on oikeus saada loman ajalta kokoaikatyötä vastaavaa kuukausipalkkaa.
Työntekijän siirtyminen määräajaksi osa-aikatyöhön voi johtaa siihen, että lomapalkan laskentatapa muuttuu useampana ansaintavuonna, kuten seuraava esimerkki osoittaa.  

Prosenttiperusteinen lomapalkka

Prosenttiperusteinen lomapalkka on 9 tai 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden maaliskuun loppuun mennessä, prosentti on 11,5.

Lomanmääräytymisvuoden ansioihin luetaan kaikki tehdyltä työajalta maksetut palkat. Palkkasummaan luetaan kaikki peruspalkat, kuten tuntipalkat, suorituspalkat ja kuukausipalkat.

Lisäpalkkojen osalta olennaista on se, onko palkka maksettu työajalta. Merkitystä ei ole sillä, maksetaanko palkka säännöllisesti vai tilapäisesti tehdystä työstä. Myöskään sillä ei ole merkitystä, maksetaanko palkka lain tai työehtosopimuksen perusteella. Näin ollen sunnuntaityökorotus ja viikkovapaakorvaus luetaan mukaan lomapalkkapohjaan. Myös lisä- ja ylityöstä maksettavat perusosapalkat ovat mukana lomapalkkapohjassa. Palkkasummaan ei kuitenkaan lueta lisä- tai ylityöstä maksettavia korotusosia.

Vuosilomapalkka ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa eikä sitä lueta mukaan lomapalkkapohjaan. Loma-ajan palkka tulee vähentää kuukausipalkoista, jos sitä ei ole loman yhteydessä tehty.

Poissaolot, joilta kertyy lomapalkkaa

Työntekijälle kertyy vuosilomaa ja lomapalkkaa myös työssäolon veroiselta poissaoloajalta. Tämän vuoksi lomapalkan laskentapohjaan on lisättävä poissaoloajoilta maksettuja tai saamatta jääneitä niin sanottuja laskennallisia palkkoja. Laissa on tyhjentävä luettelo poissaoloista, joilta kertyy lomapalkkaa. Ne ovat:

  • äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa
  • sairaan lapsen tilapäinen hoitovapaa
  • pakottavasta perhesyystä johtuva vapaa
  • sairaus tai tapaturma kuitenkin enintään
  • 105 kalenteripäivältä
  • kuntoutus kuitenkin enintään 105 kalenteripäivältä
  • lomautus kuitenkin enintään 42 kalenteripäivältä
  • karanteeni

Jos työnantaja on maksanut poissaoloajalta, kuten sairaus- tai äitiysajalta, säännönmukaista palkkaa, se voidaan lisätä sellaisenaan lomapalkkasummaan.

Jos työnantaja ei ole maksanut poissaoloajalta palkkaa tai se on maksettu säännönmukaista pienempänä, saamatta jäänyt palkka on laskennallisesti lisättävä lomapalkkasummaan.

Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkapohjaan on lisättävä poissaoloajalta saamatta jäänyt kuukausipalkka.  Myös poissaoloajoilta saamatta jääneet lisäpalkat kuten olosuhde- ja vuorotyölisät sekä tuotantopalkkiot on lisättävä lomapalkkapohjaan. Laskennallinen palkka voidaan laskea samalla tavalla kuin sairausajan palkka.

Prosenttiperusteinen lomapalkka

Työntekijä jäi osittaiselle hoitovapaalle 2.9.2013 alkaen. Osa-aikatyössä työntekijä työskentelee kolme työpäivää viikossa. Työntekijän kuukausipalkka on ollut kokoaikatyössä 4 000 euroa ja osa-aikatyössä 2 400 euroa.

Miten työntekijän prosenttiperusteinen lomapalkka lasketaan, kun työntekijälle on kertynyt seuraavia palkkoja?

Lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2013-31.3.2014 kertyneet palkat

  • kuukausipalkkoja huhti-elokuussa yhteensä 20 000 euroa
  • kuukausipalkkoja syys-maaliskuussa yhteensä 16 800 euroa
  • kesälomapalkka heinäkuussa 3 900 euroa
  • talvilomaviikon palkka helmikuussa 600 euroa
  • sairausajan palkkoja 1 100 euroa
  • sunnuntaityökorvauksia 900 euroa
  • lisä- ja ylityön perusosapalkkoja 700 euroa
  • lisä- ja ylityön korotusosia 350 euroa

Lomapalkkasumma lasketaan työssäoloajalta maksetuista palkkaeristä seuraavasti = 20 000 + 16 800 + 1 100 + 900 + 700 – 3 900 – 600 = 35 000 euroa.

Sairausajan palkat lisätään lomapalkkapohjaan eikä laskennallisia palkkoja tarvitse tässä tapauksessa selvittää.  Lomapalkat tulee vähentää kuukausipalkoista. Lisä- ja ylityön korotusosia ei lueta lomapalkkapohjaan.

Prosenttiperusteinen lomapalkka

• lomapalkka (11,5 %) = 35 000 x 0,115 = 4 025 euroa

Lomapalkan ja tehdyn työajan palkan laskenta

Miten lomapalkka ja tehdyn työajan palkka lasketaan, kun työntekijä on heinäkuussa lomalla kolme viikkoa?

Työntekijälle on ansaintavuodelta kertynyt prosenttiperusteista lomapalkkaa 4 025 euroa. Sen sijaan tehdyn työajan palkka lasketaan osa-aikatyön kuukausipalkasta 2 400 euroa.

Työntekijälle on kertynyt täysi lomaoikeus 30 lomapäivää, joista hän pitää heinäkuussa 18 lomapäivää. Heinäkuussa työntekijällä olisi ollut 14 työpäivää, joista hän työskenteli 5 päivänä.

Heinäkuun palkkalaskelma

  • lomapalkka = 4 025 x 18/30 = 2 415 euroa
  • tehdyn työajan palkka = 5 x 2 400/14 = 857,14 euroa.

Esimerkki osoittaa, että prosenttiperusteinen lomapalkka ja tehdyn työajan palkka ovat kaksi täysin eri laskelmaa.

Työajan muutos lomanmääräytymisvuoden jälkeen

Jos kuukausipalkkaisen työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden jälkeen, mutta ennen loman pitämistä, lomapalkan perusteena on lomanmääräytymisvuoden työaikaa vastaava kuukausipalkka. Käytännössä lomapalkka lasketaan ennen työajan muuttumista viimeksi maksetun kuukausipalkan perusteella.

Tässä tapauksessa muuttuvista lisäpalkoista lasketaan erillinen lomapalkan osuus. Tämä osa lomapalkasta lasketaan keskipäiväpalkkaan perustuvalla laskentasäännöllä.

Säännös johtaa siihen, että lomapalkka ja työajan palkka on laskettava erikseen. Lomapalkka ja työajan palkka lasketaan erisuuruisesta kuukausipalkasta. Esimerkiksi jos työntekijä on siirtynyt osa-aikatyöhön ennen loman alkua, lomapalkka lasketaan kokoaikatyön kuukausipalkasta ja tehdyn työajan palkka osa-aikatyön kuukausipalkasta.

Lomapäivän palkka voidaan laskea siten, että kuukausipalkka jaetaan kuukauden säännöllisillä työpäivillä. Esimerkiksi heinäkuussa 2014 on 23 työpäivää. Tässä laskentatavassa voidaan kuitenkin suositella, että lomapäivän palkka lasketaan kuukausipalkasta vakiojakajalla 25. Tällöin lomakuukausi ei vaikuta lomapäivän palkan määrään.

Osa-aikatyössä työaikaa on usein lyhennetty vähentämällä työpäivien lukumäärää. Tällöin kuukausipalkan jakajana olevien työpäivien lukumäärä ei enää olekaan sama osa-aikatyössä ja lomapalkan laskennassa. Esimerkiksi jos työtä tehdään vuoroviikoin, heinäkuussa 2014 voi olla 10 tai 13 työpäivää.

Työntekijä siirtyy lomakaudella osa-aikatyöhön

Kuukausipalkkainen työntekijä siirtyy osittaiselle hoito­vapaalle 2.6.2014 alkaen. Hänen kuukausipalkkansa on kokoaikatyössä ollut 3 500 euroa ja osa-aikatyön aikana se on 2 100 euroa. Työntekijä työskentelee osa-aikatyössä kolmena päivänä viikossa (ma, ti, ke).

Miten työntekijän lomapalkka ja tehdyn työajan palkka lasketaan, kun työntekijä pitää heinäkuussa 2014 kolme viikkoa kesälomaa?
Lomapalkka lasketaan kokoaikatyötä vastaavasta kuukausipalkasta. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka heinäkuun säännöllisillä työpäivillä (23) tai vakiojakajalla 25. Työntekijä on heinäkuussa lomalla 18 arkipäivää, joista säännöllisiä työpäiviä olisi ollut 15.

Tehdyn työajan palkka lasketaan osa-aikatyön kuukausipalkasta. Heinäkuussa työntekijällä olisi ollut 14 työpäivää. Näistä hän työskenteli viitenä päivänä.

Työntekijälle maksetaan heinäkuussa lomapalkkaa ja tehdyn työajan palkkaa seuraavasti:

a) lomapalkka osa-ajan palkanlaskennalla = 15 x (3500/23) = 2 282,61 euroa.
b) lomapalkka vakiojakajalla = 18 x (3500/25) = 2 520 euroa
• tehdyn työajan palkka = 5 x (2100/14) = 750 euroa

Työntekijälle maksetaan heinäkuussa palkkaa yhteensä 3 270 euroa (lomapalkka vakiojakajalla), vaikka hänen kuukausipalkkansa heinäkuussa on 2 100 euroa.