Järjestä pääsi tai pääset järjestäsi!

Tutkimusten mukaan yli miljoona suomalaista tuli tänäkin arkiaamuna hampaat irvessä ja sielu sykkyrässä töihin, odottaa iltaa, perjantaita, lomaa ja eläkettä, unelmoi sapattivapaasta ja lottovoitosta ja haluaisi vapautua työn ikeestä. He kokevat joutuvansa tekemään töitä.

Toinen miljoona kokee, että saa tehdä työtä, josta pitää tai jonka osaa, työkaverit on kivoja ja pomoakin sietää paremman puutteessa.

On iso ero sillä, kummalla ajatuksella töihin tulee. Sillä on merkitystä työystäville, asiakkaille, mutta eniten henkilölle itselleen. Jos ”työmaratonin” juoksee tylsällä mielellä, 42 vuoden taipaleesta tulee raskas ja tuskainen.

Työn paineita paetaan monin tavoin ja työn masentamia lääkitään miljoonilla euroilla. Työn raskautta myös vaalitaan: monet melkein ylpeillen valittavat kiireitään ja työnsä taakkaa. He eivät ymmärrä, että näin paljastaa olevansa amatööri, joka ei osaa järjestää töitään.

Päivitä pääsi, elvytä elämäsi

Lähden siitä, että työtä voi ja sitä pitää tehdä hyvällä mielellä ja innoittuneena. Ei pidä tyytyä vähempään. Kukaan ei voi yksin nostaa ja pelastaa omaa työpaikkaansa eikä muuttaa koko maailmaa, mutta itsellemme voimme enemmän kuin tulemme tehneeksi.

Elämää ei kannata tuhlata tekemällä sellaista työtä, jossa ei ole riemumielin mukana. Vaihtoehdot työssä kitumiselle ovat: vaihtaa ajatuksia tai vaihtaa työtä.

Muutoksen tuottaminen edellyttää pientä muutosta päässä. Muutos voi käynnistyä ulkopuolelta tai ihmisen sisältä. Sen voi laukaista pakko tai oma halu kasvaa.

Ratkaisevaa on, haluaako ihminen oppia syvemmin ymmärtämään elämää ja itseään ja haluaako hän elää hyvin ja oikein, vai tyytyykö pelkästään ajelehtimaan arvaamattomasti muuttuvien olosuhteiden uhrina.

Jokaisen tulisi silloin tällöin pohtia suhdetta omaan työhönsä: miksi työtä tekee, mitä se merkitsee, mitä haluaa saada aikaan, miten syttyä omasta työstä ja säilyttää samalla herkkä ote elämään?

Työ ei ole tauti, josta pitää parantua. Se on puu, jonka tulee kantaa herkullisia hedelmiä. Jos työstä tulee pakkopullaa, olemme myyneet henkemme liian halvalla.

Suosittelenkin jokaiselle oman työsuhteen uudistamista ja pään päivittämistä. Suhdetta työhönsä on hyvä käydä huolellisesti läpi ja muuttaa tarvittaessa niin, että tavalliset työtiistait tuntuvat vähän enemmän elämältä kuin tähän asti.

Esitän tässä muutamia yksinkertaisia ja käytännössä testattuja keinoja työn henkisen kuorman keventämiseksi ja työinnon ja kukoistuksen synnyttämiseksi. Lukemalla keinoista ne eivät auta yhtään, ne vaikuttavat vain, jos ne toteuttaa.

Työ tekijäänsä nostaa tai lyö

Itsensä johtamista voi lähestyä kahdella tavalla. Toinen on analyyttinen ja toinen intuitiivinen. Analyyttinen tapa on tehdä perusteellinen inventaari mielensä sisällöstä ja vastata sataan tai tuhanteen aihetta koskevaan kysymykseen.

Itse suosin intuitiivista tapaa. Siinä käytetään kiteytystekniikkaa ja dialogia. Ensin pitää vastata muutamaan avoimeen kysymykseen yksin tai porukassa ja sen jälkeen keskustella niistä jonkun toisen kanssa. Dialogissa havaitsee oman ajattelunsa katveet ja toinen auttaa näkemään sen, mitä itselle ei tullut mieleen.

Kiteytystekniikka tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että henkilö kirjoittaa paperille vastauksen yksinkertaisiin kysymyksiin. Vastausaikaa on noin minuutti, mutta se riittää.

Olen luennoillani kysynyt ja saanut vastauksen yli 5 000 ihmiseltä siitä, mikä heitä nyppii työssä. Vastaukset voi jakaa kolmen kokonaisuuteen: omaan työhön, pomoon ja työystäviin. Valtavasti ihmisten voimia tuhraantuu työpaikoilla asioihin, jotka estävät ja hidastavat työn tekemistä.

Monet kyllä pitävät työnsä tekemisestä tai ainakin sietävät sitä, mutta inhoavat tolkutonta työpainetta ja siihen liittyvää kiireessä tekemisen ja riittämättömyyden tunnetta, kireitä välejä muutamien työkaverien kanssa ja esimiehensä tapaa kohdella ihmisiä.

Monet kokevat myös, että työ riistää heiltä aikaa ja voimia siltä, mikä on elämässä tärkeintä. Kun elämä työajan ulkopuolella alkaa olla pelkkää voimien keräämistä työpäivistä selviytymiseen ja työssä jaksamiseen, ei ole ihme, että kyynisyys ja masennus valtaavat sielun ja mieleen hiipii ajatus sapattivuodesta tai varhaiseläkkeestä.

Työ voi tempaista meidät korkeuksiin tai lyödä maahan ja viedä kaiken. Molempia se tekee taukoamatta: sytyttää ja sammuttaa, innostaa ja lannistaa.

Joka ei rakasta työtään, tuhlaa elämäänsä. Joka elää vain työnsä kautta ja työtään varten, elää yhtä vajaasti: käy kotona nukkumassa ja huoltamassa itsensä, inhoaa lomia ja vapaita.

Työtä pitää tehdä tunteella ja suurella sydämellä, mutta tunteille pitää olla muitakin kohteita kuin työ. Kaikki henkiset kuormat vaikuttavat keskeisesti arjen kokemiseen. Jos kuorma on liian kauan liian suuri, ihminen sairastuu. Pienikin kuorma alkaa vuosien vieriessä nakertaa elämäniloa ja leikkaa olemisen riemua.

Tämä kuorma myös alentaa työtehoa ja vähentää työ-intoa. Hampaat irvessä ei voi syntyä huippujälkeä, kelpotyötä korkeintaan.

Vaikka huono tilanne tajutaan, monilta puuttuu rohkeus, voima ja keinot tuottaa muutos. Emme jaksa tai usko pystyvämme muuttamaan mitään. Ehkä emme ole ollenkaan yrittäneet tai olemme liian monta kertaa kokeilleet ja epäonnistuneet. Ja lopulta lakkaamme yrittämästä.

Mielen kuorman kimppuun

Jo ongelman kirkas tiedostaminen on tärkeä askel kohti ratkaisua. Kun on haravoinut mielestään asioita, jotka kuluttavat voimia, voi arvioida, mitkä nyppimislistalla olevista asioista ovat kuuden kuukauden päästä siltä poistuneet. Jos listalla lukee kiire, onko kiire kuuden kuukauden päästä vähäisempi? Jos siinä lukee arvostuksen puute, arvostetaanko arvioijaa silloin enemmän? Kulkeeko tieto puolen vuoden päästä paremmin?

Se mikä nyppii nyt, nyppii todennäköisesti myös kuuden kuukauden päästä. Ja aika varmasti tilanne on melko muuttumaton vuoden päästä. Jos nyppimislista tehdään kahden, kuuden tai kymmenen vuoden päästä, se aika varmasti sisältää joka kerta ihan samoja asioita.

Useimpia ongelmia aika ei poista, päinvastoin. Huomenna on saatava vielä vähemmällä porukalla vielä enemmän aikaan ja nykyisen pomon tilalle saatetaan pestata vieläkin kovempi pompottaja.

Huolten repun sisällöstä pääosa on asioita, joihin arvioija ei koe olevansa syypää tai pystyvänsä oleellisesti vaikuttamaan. Kun ihmisiltä kysyy, mitä työpaikalla pitäisi muuttaa, kehittää, parantaa, tehdä toisin, ani harva löytää asian, jossa vastaaja itse joutuu muuttamaan omaa käyttäytymistään tai ajatuksiaan. Olemme taitavia näkemään syyt ja syylliset epäkohtiin yli kolmen metrin päässä itsestä. Silloinhan niille ei voi tehdä mitään muuta kuin valittaa.

On hyvä tietää, mihin omat voimat hupenevat, mutta oleellisempaa on päättää, mitä tekee putsatakseen omaa nyppimislistaansa ja poistaakseen siltä asioita, jotka vuodesta toiseen pilaavat työpäiväsi. Jos mitään ei tee, mikään ei muutu. Kiire ei poistu itsestään. Pomo ja työkaverit eivät tapojaan muuta, vaikka kuinka rukoilisit tai raivoaisit.

Ensi tilassa vastaa kolmeen kysymykseen:

1. Mikä työssäsi on parasta?
2. Mikä työssäsi nyppii?
3. Miten haluaisit työtäsi tai työminääsi muuttaa?

Ei riitä, että ajattelet asiaa. Kirjoita vastaus paperille. Kirjoittaessasi kiteytät ajatuksesi ja pystyt katsomaan niitä. Kirjoittaessasi aivosi jäsentävät valtavan määrän tuntemuksia ja erotat hetkessä oleelliset havainnot vähemmän tärkeistä. Paperille päätyvät kaikkein parhaat.

Jos haluaa keventää mielensä kuormaa, sisäiseen kuonaan on ensin saatava yhteys ja tuntuma. Se on kaivettava esiin. Tässä kiteyttäminen auttaa taianomaisen tehokkaasti.

Pikku nyppimisistä kasvaa helposti hallitsematon hirviö. Välttääkseen tylyn kohtalon ihmisen on vaalittava itseään, hoidettava ja suojattava mieltään ja kysyttävä myös: mikä sytyttää minut, mikä saa minut antamaan kaikkeni, venymään, onnistumaan, voittamaan?

Itsensä johtamisessa on aivan välttämätöntä ymmärtää innostuksen olemus ja luonne. Tarvitsemme työssä innostusta samalla tavalla kuin onnea ja rakkautta. Jos sitä ei ole, jotain oleellista puuttuu. ?Saadaksesi tuntuman omaan innostumisen mekanismiin, kirjoita viikon ajan ylös asioita, jotka innostavat ja lannistavat sinua. Kirjoita havaintosi mahdollisimman tuoreina.

Käytä valtaa, joka Sinulla on

Monet eivät viihdy työssään siksi, että aliarvioivat mahdollisuutensa vaikuttaa omiin asioihinsa. Jos antaa toisten päättää omista teoistaan, ote elämästä kirpoaa. Kun ihmiselle vuodesta toiseen uskotellaan, että hän ei itse kykene päättämään omasta elämästään, hän lopulta alkaa uskoa siihen. Hän alkaa ajatella, että hänellä ei ole vaihtoehtoja.

Toisten ehdoilla eläminen ei ihmistä tyydytä. Ihminen voi olla kaikin tavoin tyytyväinen elämäänsä toisten orjana, mutta silti ääni sisältä ilmoittaa tyytymättömyytensä: tämä ei riitä!

Kohtaloon tyytyminen on opittu prosessi. Alussa ja aina välillä me yritämme tosissamme muuttaa elämäämme parempaan suuntaan, mutta epäonnistumme, koska yritämme muuttaa olosuhteita tai toisia emmekä ajatuksiamme.

Elämän kokemisen kannalta oleelliset asiat ovat omassa vallassamme. Oleellista on valta tehdä valintoja omista liikkeistämme, ajatuksistamme, tunteistamme, uskomuksistamme. Meillä on riittävästi valtaa muuttaaksemme asioita, jotka määrittävät työtämme ja elämäämme. Ihmisen tekee ihmiseksi juuri se, että hänellä on mahdollisuus päättää omista tekemisistään ja tunnoistaan, valta käyttää valtaa tai olla sitä käyttämättä.

Monien ongelma on, että he mieluummin odottavat passiivisesti pääsevänsä valitsemaan hyvistä parhaan kuin omatoimisesti hakisivat ja testaisivat erilaisia mahdollisia ajatus- ja toimintamalleja.

Käytön puutteessa aivot kutistuvat. Ne menettävät kykynsä ihmetellä, epäillä, leikkiä ja luoda uutta. Samalla alenee tai kokonaan katoaa kyky nähdä asioiden yhteydet, kyky oivaltaa ja iloita, kyky oppia uutta, kyky syvästi ymmärtää itseään ja muita.

Sinulla on oikeus olla sinä

Itsetuntemus on perinteisesti ymmärretty oman erilaisuuden havaitsemiseksi, omien taipumusten, ominaisuuksien ja omituisuuksien, vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamiseksi. Toinen tapa tuntea itsensä on seurata omaa toimintaansa, omia tuntemuksiaan ja reaktioitaan tässä ja nyt, hetkestä hetkeen.

Ratkaisevaa ei ole, miten määrittelet itsesi, vaan miten suhtaudut tuohon määrittelyyn. Mitä ahtaampi minäkuvasi on, sitä vähemmän sinulla on henkistä tilaa liikkua. Mitä tiukemmin pidät kiinni kuvastasi, sitä useammin ja rajummin törmäilet minäsi rajoihin.

Jos ihminen ei kirkkaasti ymmärrä itseään ja työnsä tarkoitusta, hän ei todella johda itseään ja omaa työtään, hän ainoastaan ajelehtii ja tekee työtään kuin ohjelmoituna.

Puolet elämästämme vietämme työystäviemme kanssa. Suuri onni olisi, jos nämä ihmissuhteet olisivat rikkaita ja rakkaita.

Työllä on väliä. Mikä tahansa työ voi olla mahtavaa, mutta pitää tietää, mitä haluaa olla ja edustaa, kuka työtämme tarvitsee ja miten aikoo muuttaa sen avulla maailmaa. Kaikki työ, jota tehdään suurella sydämellä ja rakastaen, huolellisesti ja hyvään pyrkien, on mestariteoksen luomista: leipominen, sairaan hoitaminen, opettaminen, tomaattien kasvattaminen, opiskelu, kirjanpidon tekeminen, ilmoitusten myyminen, päätetyö tai vaikkapa sähköpostin lähettäminen. Työ, jota tehdään pakosta tai ahneudesta on itsekidutusta tai itsensä myymistä.

Oleellista ei ole mitä teemme, vaan miksi ja miten virittyneinä, millaisella henkisellä latauksella työmme suoritamme.

Hyvää päivää, minä

Ehdotan, että sopivan tilaisuuden tullen sukellat oman mielesi maisemaan. Täydennä seuraavat lauseet:

1. Rakastan…
2. Olen hyvä…
3. Minua närästää…
4. Elämässäni on liikaa…
5. Elämässäni on liian vähän…
6. Haluan kehittää itsessäni…
7. Tavoitteeni seuraavalle vuodelle…

Mieti kutakin kysymystä keskittyneesti noin minuutin ajan. Mielen maiseman kuvaus on paitsi nopea katsaus mieleen, myös kiteytys- ja keskittymisharjoitus. Vastaa rennosti se mikä tulee ensimmäisenä mieleen, älä järkeile liikaa.

Vastaat oppiaksesi tuntemaan itseäsi etkä selviytyäksesi tentistä tai voidaksesi päteä muiden silmissä. Kannattaa pyrkiä olemaan itselleen niin tosi ja suora kuin pystyy. Tämä on mahdollista vain, jos pystyt kohtaamaan omat ominaisuutesi ja omituisuutesi syyttelemättä, vähättelemättä ja liioittelematta.

Kynä ja paperi ovat mahtavia apuvälineitä itsensä johtamisessa. Ne rakentavat ällistyttävän tehokkaasti sillan omaan mieleen, suoran yhteyden itseen.

Katso tähteä, näe tähtitaivas

Itsensä tutkimisessa on hyvä lähteä liikkeelle tutustumalla tosiasioihin sellaisena kuin ne arjen vuorovaikutustilanteissa ilmenevät. Turhaa itsensä analysoimista on kuitenkin syytä välttää, sillä se on menneisyyden tonkimista. Jos lähtee psykologisella otteella kaivelemaan oman sielunsa syviä ja synkkiä syövereitä, löytää sisältään helposti tunkion, joka ei loputtomallakaan tonkimisella muuksi muutu.

Mielellä on taipumus paljastaa itsensä, jos sen antaa niin tehdä. Tämä kuitenkin edellyttää, että osaa tarkkailla mieltään tuomitsematta ja puuttumatta peliin kommenteillaan. Tosiasioihin ei saa otetta, jos niitä pelkää, haluaa kaunistella tai jos alkaa syytellä tai syyllistää itseään. Asioiden katsominen yksinkertaisesti ja suoraan on todella vaikeata, sillä mielemme on monimutkainen ja kiemurteluun taipuvainen.

Itsensä johtamisessa tavoitteena on vapautua itse aiheutetuista ongelmista eikä vain koristella nykyistä selliä siedettävämmäksi tai vaihtaa vankilaa. Itseensä tutustuminen on mainio keino ohjata itseään paremmin.

Itsetuntemus ei tarkoita itsekeskeistä kieriskelyä oman mielen sokkeloissa, se on loputonta oppimista elämän ihmeellisestä ja monimuotoisesta liikkeestä ja itsestä.

Kiteytä siis asiat, joita haluat kohentaa ja tartu tuumasta toimeen. Pyydä rohkeasti apua. Äläkä ahnehdi. Kolme tavoitetta on määrä, joka pysyy mielessäsi.

Käytä huumoria ja muista, että elämän kuuluu olla keskeneräistä, eikä sen tarvitsekaan tulla valmiiksi. Tavoitteiden tulee olla houkuttelevia ja innostavia, mutta ne eivät saa johtaa siihen, että tähtitaivaan sijasta tuijotat ja kuljet kohti yhtä tähteä.

Mielen maisemassa elämää lähestytään toiveikkaasti, innostavana mahdollisuutena, ei pelottavana uhkana. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole olla yksisilmäisen myönteinen, sulkea silmänsä elämän raadollisuudelta ja julmuuksilta.

Nosta rimaa ja heittäydy hankkeisiisi

On kolme tapaa tehdä työstä innostavampaa:

• nostaa rimaa, haastaa itsensä tekemään parempaa työtä,
• aivotyöllä = järkeistää työvaiheita ja karsia tylsiä rutiineja, keskittyä oleelliseen eli siihen mitä on tarkoitus saada aikaan (usein ihastuksesta ällistynyt asiakas)
• heittäytyy tekemiseen koko tunnevoimalla, intohimoisesti.

Parhaiten itseään johtaa ja eniten saa elämästä irti, jos toteuttaa kaikki kolme. Oleellista on tajuta, että työtä tehdään toisille, asiakkaille. Työ ei ole egotrippi, mutta siitä voi ja pitää nauttia.