CTA Paikka

Scrip dividend – Syntyykö osakkeiden merkitsijälle veronalaista tuloa?

6.1.2021 Seppo Penttilä

Verolakien säätäminen on vaikeaa. Verolain säännösten tulisi olla sellaisia, että niitä voidaan soveltaa lain antamishetkellä esiintyviin taloudellisiin ilmiöihin. Säännösten mukaisten veroseuraamusten tulisi myös olla kohtuullisen hyvin ennustettavissa. On selvää, että lain säätämishetkellä ei kuitenkaan kyetä yksityiskohtaisesti ennakoimaan kaikenlaisia erilaisia soveltamistilanteita. Lain säännökset laaditaan usein suhteellisen yleisluontoisiksi, jolloin niiden soveltaminen myös ennakoimattomiin tilanteisiin voi olla mahdollista, mutta samalla ennustettavuus heikkenee.

Oma haasteensa verolainsäätäjälle mutta etenkin lain soveltajille tulee siitä, että lakia tulisi kyetä soveltamaan sellaisiinkin ilmiöihin, joita ei lain antamishetkellä vielä tunneta, mutta jollaisia lain voimassaoloaikana sittemmin kuitenkin syntyy. Verolain tulisi siis kyetä vastaamaan uusiin talouden ilmiöihin. Tällainen uusi ilmiö on scrip dividend. Ratkaisussa KHO 2020:116 otettiin kantaa tällaisen osingonjaon verotukseen.

Scrip dividend – mitä se on?

Scrip dividendillä tarkoitetaan osakeyhtiön osingon tai muuta varojen jakamista siten, että osakkeenomistaja voi valita, ottaako hän osingon vai sen sijaan maksutta yhtiön antamia uusia osakkeita. Jos osakkeenomistaja valitsee uudet osakkeet, hän saa niitä määrän, joka vastaa arvoltaan sitä määrää, joka vastaisi hänelle osakeomistuksen perusteella rahana maksettavaa osinkoa.

Scrip dividend on maailmalla tunnettu ilmiö, mutta Suomessa se on ollut toistaiseksi varsin tuntematon. Osinkoa jakavan yhtiön kannalta tällainen varojenjako voi olla yksi keino, jolla parannetaan yhtiön vakavaraisuutta. Osakkeenomistaja puolestaan pääsee tekemään valinnan, kumpi vaihtoehto hänen kannaltaan on parempi: osinko vai uudet osakkeet. Verotus on yksi vaihtoehtojen punninnassa huomioon otettava tekijä.

Tosiseikat

Ratkaisussa KHO 2020:116 B Oyj harkitsi scrip dividend -järjestelmän käyttämistä. B Oyj:lle joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskeminen oli tärkeä rahoitusmuoto. Tällaisen rahoituksen edellytyksenä on investointitason luottoluokitus. Scrip dividendiä pidettiin hyvänä keinona luottoluokituksen puolustamiseksi sekä vakavaraisuuden ja likviditeetin parantamiseksi.

Osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaisia scrip dividendiä koskevia säännöksiä, minkä vuoksi sovellettaviksi tulevat OYL:n varojenjakoa ja osakeantia koskevat yleiset säännökset. On selvää, että scrip dividend  -tyyppisen varojenjaon osalta päätösvalta on lähtökohtaisesti yhtiökokouksella, mutta yhtiökokous voi valtuuttaa hallituksen tekemään järjestelmän edellyttämät päätökset. B Oyj:ssä oli suunniteltu, että yhtiön hallitus voisi tehdä päätöksen maksuttomasta suunnatusta osakeannista niille osakkeenomistajille, jotka ovat scrip-kupongin perusteella päättäneet vastaanottaa uusia osakkeita, sekä päättää suunnatusta varojenjaosta rahana niille osakkeenomistajille, jotka haluavat uusia osakkeita. Osakkeenomistajat voisivat päättää, haluavatko he vastaanottaa uusia osakkeita vai rahaa jo ennen kuin lopullista yhtiöoikeudellista päätöstä kummankaan jakamisesta olisi tehty. Rahana maksettava osinko olisi joka tapauksessa osaketta kohden enintään yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukainen.

B Oyj suunnitteli scrip dividend -järjestelmän toteuttamista siten, että hallitus päättäisi järjestelyyn liittyen merkintäasiakirjasta (”scrip-kuponki”). Merkintäasiakirjaa käyttämällä osakkeenomistaja voisi ilmoittaa yhtiölle haluavansa saada maksuttomassa annissa yhtiön uusia osakkeita ja luopuvansa samalla oikeudesta saada rahaa yhtiöltä suunnatussa osingonjaossa. Osingonjakoa koskeva päätös tehtäisiin kuitenkin scrip-kupongin mukaisen valintaperiodin päättymisen jälkeen. Näin ollen yhtiön hallitus ei missään tilanteessa käyttäisi vielä scrip-kupongista päättäessään yhtiökokouksen hallitukselle antamia valtuutuksia osingonjaosta/varojenjaosta. Sikäli kuin osakkeenomistaja ei haluaisi valita uusia osakkeita, osakkeenomistaja jättäisi scrip-kupongin käyttämättä. Käyttämättä jääneiden scrip-kuponkien haltijoille maksettaisiin osakekohtainen osinko, tai scrip-kupongit lunastettaisiin teknisesti arvo-osuusjärjestelmässä pois osingon suuruista rahakorvausta vastaan.

Verotuksen lähtökohdat

Lähtökohtaisesti tuntuisi siltä, että scrip dividend -järjestelmässä osingon valinneita osakkeenomistajia tulisi verottaa saamastaan osingosta normaalien osinkojen verotusta koskevien säännösten mukaisesti. Toisaalta taas niitä osakkeenomistajia, jotka eivät ole saaneet osinkoa, ei tulisi verottaa osingosta. Sen sijaan heidän verotuksessaan sovellettaviksi tulisivat ne verolakien säännökset, joita sovelletaan osakeantien verotuksessa.

Kun verovelvollinen merkitsee maksullisessa osakeannissa uusia osakkeita tai saa maksuttomassa osakeannissa uusia osakkeita vanhan osakeomistuksensa perusteella, ei hänelle synny veronalaista tuloa. Uudet osakkeet vaikuttavat sen sijaan osakkeiden hankintamenoon. TVL 47 §:n 3 momentin mukaan verovelvollisen aikaisemmin omistaman osakkeen hankintameno sekä sen perusteella merkityn uuden osakkeen hankintameno jaetaan sekä aikaisemmin omistetun että sen perusteella merkityn uuden osakkeen hankintamenoksi.

Scrip dividend -järjestelmässä näitä verotuksen lähtökohtia hämärtää kuitenkin se, että osakkeenomistajalla on valintaoikeus. Tällöin ajatukset voivat mennä helposti siihen suuntaan, että osakkeenomistajan katsotaan valintaoikeutta käyttäessään saaneen osingon ja sitten sijoittaneen saamansa varat uusiin osakkeisiin. Tällöin häntä verotettaisiin osinkotulosta. Tällaisen lopputuloksen tueksi ei kuitenkaan ole varsinaista lainsäännöstä.

KVL:n ratkaisu

Kuten edellä on ilmennyt, scrip dividend -järjestelmää varten ei ole omia erityissäännöksiä, vaan järjestelmään liittyvät verokysymykset on ratkaistava yleisten säännösten mukaisesti. Järjestelmän käyttöönottoa suunnitelleen B Oyj:n osakkeenomistaja haki keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua
kahteen kysymykseen: 1) Realisoiko scrip dividend -kupongin saaminen veronalaista tuloa kupongin saajalle ja 2) Realisoituuko kupongin saajalle veronalaista tuloa, jos saaja merkitsee kupongin nojalla ilmaisosakkeita.

Siinä vaiheessa, kun osakkeenomistaja saa scrip-kupongin, ei yhtiöstä siirry varoja osakkeenomistajalle. Hän ei tuolloin saa vielä osinkoa, eikä hän saa uusia osakkeitakaan. Nämä seikat huomioon ottaen on selvää, että siinä vaiheessa osakkeenomistajalle ei vielä synny veronalaista tuloa. Verotukseen vaikuttava tapahtuma sen sijaan on kupongin ilmentämän valintaoikeuden käyttäminen. KVL katsoi, että jos kupongin saaja käyttää sen tuottaman oikeuden uusien osakkeiden merkitsemiseen, ei osakkeenomistajalle synnyt veronalaista tuloa. Osakkeiden merkitseminen sen sijaan vaikutti osakkeiden hankintamenoon TVL 47 §:n 3 momentista ilmenevällä tavalla. Voidaan sanoa, että KVL ratkaisi asian sen oikeudellisen muodon perusteella.

KHO:n ratkaisu

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti KVL:n ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO oli KVL:n kanssa samaa mieltä siitä, että vielä scrip-kupongin saamisvaiheessa tuloa ei synny. Sen sijaan kupongin käyttämistä osakemerkintään KHO arvioi KVL:n ratkaisusta poikkeavalla tavalla. KHO päätyi ratkaisussaan siihen, että osakkeenomistajalle kertyy tuloverolaissa tarkoitettua osinkotuloa, kun hän merkitsee scrip-kuponkien perusteella B Oyj:n uusia osakkeita.

KHO:n ratkaisu merkitsee sitä, että osakkeiden merkitsemiseen scrip dividend -järjestelyssä sovelletaan osakkeenomistajan verotuksessa osinkojen verotusta koskevia säännöksiä. Näin menetellään siitä huolimatta, että osakkeenomistaja ei saa osinkoa. Kun osakkeiden merkintä ja osinko ovat oikeudellisesti ja myös taloudellisesti eri asioita, KHO:n päätös tarvitsee tuekseen vahvat perustelut.

OYL 13 luvun 1 §:ssä on säännelty osakeyhtiön varojenjakotavat. Normaaleja varojenjakotapoja ovat voitonjako eli osinko ja varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta kuten SVOP-rahastosta. Muita varojenjaon muotoja ovat osakepääoman alentaminen, omien osakkeiden hankkiminen ja
lunastaminen ja varojen jakaminen osakkeenomistajille osakeyhtiön purkautuessa. Verotuksessa mainittuja varojenjaon muotoja käsitellään toisistaan poikkeavalla tavalla. Voitonjakoon sovelletaan osinkojen verotusta koskevia säännöksiä. Varojen jakoon vapaan oman pääoman rahastosta sovelletaan osinkoa koskevia säännöksiä tai TVL 45 a §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan luovutuksena. Osakepääoman alentamiseen, omien osakkeiden hankkimiseen ja lunastamiseen sekä varojenjakoon osakeyhtiön purkautuessa sovelletaan luovutusvoittojen verotusta koskevia säännöksiä.

Osakemerkintä ei mahdu millään OYL 13 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen varojenjaon muotojen sisään tapahtuipa osakemerkintä aikaisemmin omistettujen osakkeiden perusteella tai ei. Osakemerkintä on varojenjakoon nähden päinvastainen tapahtuma silloin, kun merkitsijä sijoittaa yhtiöön uutta pääomaa. Jos kysymyksessä on OYL 9 luvun 17–20 §:ssä tarkoitettu maksuton osakeanti, jollaisesta scrip dividend -tilanteessa on osakkeita merkitsevien osakkeenomistajien osalta kysymys, osakkeenomistajille ei jaeta varoja OYL 13 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Sen sijaan heidän suhteellinen omistusosuutensa yhtiössä kasvaa, kun he saavat uusia osakkeita, mutta osingon valinneet osakkeenomistajat eivät saa. Mistä siis löytyy peruste KHO:n ratkaisulle?

Vastaus kysymykseen löytyy siitä, että KHO irtautuu OYL:n varojenjakoa koskevista säännöksistä ja käsittelee asiaa pelkästään verolainsäännösten näkökulmasta. Tälle on toki hyvät perusteet, vaikka lähtökohtaisesti verotuksen tulisi perustua yksityisoikeudellisiin muotoihin. Yksityisoikeudellisen muodon seuraaminen merkitsisi scrip dividend -järjestelmän osalta sitä, että osakemerkintää arvioitaisiin verotuksessa osakemerkintänä.

Keskeinen lähtökohta KHO:n päätöksen lopputulokselle on se, että osakkeiden merkintä scrip-kuponkien perusteella on vaihtoehto rahana maksettavalle varojenjaolle. Tämän vaihtoehdon valinta johtaa normaalista osakemerkinnästä poikkeavaan lopputuloksen. KHO:n päätös merkitsee sitä, että osakkeiden merkitsijän katsotaan saaneen osingon, jonka hän on sitten sijoittanut uusiin osakkeisiin. Kysymys on tavallaan siitä, että valintaoikeuden käyttämisen katsotaan merkitsevän jo syntyneestä tulosta luopumista ja sen disponointia. KHO:n päätös siirtää tulon syntymisen ajankohdan, jonka jälkeen siitä ei enää voida verotuksessa hyväksyttävällä tavalla disponoida, verraten aikaiseksi, koska B Oyj:ssä yhtiöoikeudelliset päätökset osingonjaosta ja osakeannista oli tarkoitus tehdä vasta sen jälkeen, kun osakkeenomistajien valinnat olivat selvillä. Toisaalta tulon saaminen vaikutti kuitenkin varsin ilmeiseltä, vaikka yhtiössä tehtävät yhtiöoikeudelliset päätökset vielä puuttuivatkin.

KHO perustelee ratkaisuaan sillä, että TVL:ssa ei ole määritelty osingon käsitettä. Lähtökohtaisesti osinkona verotuksessa pidetään osakeyhtiön voitonjaon lisäksi varojenjakoa vapaan oman pääoman rahastosta. KHO on ratkaisussa KHO 2015:84 katsonut voitonjaon luonteiseksi eräksi varainsiirtoveron, jonka osinkoa jakava yhtiö oli osakkeenomistajansa puolesta maksanut, kun yhtiö jakoi osinkona omistamiaan toisen yhtiön osakkeita. Kyseinen varainsiirtovero oli osingonjakoon liittyvä erä, mutta se ei ollut varsinaisesti osinkoa. Nyttemmin KHO on antanut ratkaisun KHO 2020:127, jossa yhtiön osinkona jakamistaan osakkeista maksamaa varainsiirtoveroa pidettiin osakkeenomistajan verotuksessa osinkotulona eikä muuna pääomatulona. Edellä mainitut seikat osoittavat, että tuloverotuksessa osinkoja koskevia säännöksiä voidaan soveltaa myös muihin voitonjaon luonteisiin eriin kuin vain osingonjakopäätöksen nojalla rahana maksettavaan osinkoon. Näin päädytään sitten siihen, että scrip dividend -järjestelmässä osakkeiden merkitsemisen valinneeseen osakkeenomistajaan voidaan soveltaa osinkoa koskevia säännöksiä.

Lisänäkökohtia

KHO:n ratkaisu merkitsee, että osakkeenomistajaa verotetaan samalla tavalla, valitseepa hän scrip dividend -järjestelmässä osingon tai uudet osakkeet. KHO löysi myös oikeudelliset perusteet sille, että oikeudelliselta luonteeltaan kahta erilaista ilmiötä, kun ne liittyvät samaan kokonaisuuteen, käsitellään samalla tavalla. KHO:n päätöksen ulottuvuutta arvioitaessa on kuitenkin muistettava päätöksen lähtökohtatilanne: Osakkeiden merkintä oli vaihtoehto rahana maksettavalle osingolle. Siitä löytyy peruste lopputulokselle. Toisaalta tämä huomioon ottaen ratkaisun ennakkopäätösarvo ei ulotu laajemmalle osakkeiden merkintätilanteisiin.

Kuten edellä on todettu, scrip dividend -järjestelmä on maailmalla tunnettu ja käytetty menettely osingonjaon yhteydessä. Sen käyttämiselle on osinkoa jakavan yhtiön näkökulmasta hyvät liiketaloudelliset syyt. Osakkeenomistajalle se antaa mahdollisuuden siihen, että hän omien arviointiensa perusteella ottaa osingon tai tekee osingon määrää vastaavan lisäsijoituksen yhtiöön. Jos KHO olisi ratkaissut asian KVL:n ratkaisemalla tavalla, osakkeenomistajalla olisi ollut mahdollisuus tehdä lisäsijoitus brutto-osingon määräisenä, kun osinko ei olisi osakemerkinnän valinneen osakkeenomistajan verotuksessa tuloutunut. Sinänsä tästä ei olisi syntynyt mitään veroetuutta, vaan lopputulos osakkeenomistajan kannalta olisi ollut samanlainen kuin silloin, jos yhtiö olisi päättänyt, että osinkoa ei jaeta lainkaan. Tällöin osakkeenomistajalla ei kuitenkaan olisi ollut edes mahdollisuutta saada rahana maksettavaa osinkoa.

Voidaan kysyä, tyrmäsikö KHO ratkaisullaan scrip dividend -järjestelmän käyttämisen Suomessa jo ennen kuin järjestelmä oli edes ehtinyt nurkkauksestaan kehän keskelle. Järjestelmässä on omat joustokohtansa, ja sitä voidaan jonkin verran mukauttaa verojärjestelmän vaatimusten mukaan. Sen vuoksi tässä vaiheessa ei ehkä vielä ole syytä puhua tyrmäyksestä, mutta scrip dividend -järjestelmä on nyt kuitenkin kanveesissa, josta nouseminen voi olla vaikeaa ilman lainsäätäjän tukea. Luultavaa on, että verolainsäätäjä ei ainakaan ihan lähitulevaisuudessa tule antamaan järjestelmää koskevia erityissäännöksiä.

Asiantuntijana
Seppo Penttilä professori (em.), Tampereen yliopisto
Ratkaisut: yritysverotusUusimmat Artikkelit
Katso kaikki