Osinkoverotapauksia (KHO 2020:126, KHO 2015:84, KHO 2020 T 4279 ja KHO 2020:127)
Tilisanomien numerossa 1/2021 olen tällä palstalla käsitellyt korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua KHO 2020:116. Siinä oli kysymyksessä tilanne, jossa osakkeenomistaja sai valita, ottaako hän osakeyhtiöstä osingon vai sen sijaan maksutta yhtiön antamia uusia osakkeita. Tällaisesta osakkeenomistajan osingonjakoon liittyvästä valintaoikeudesta käytetään nimitystä scrip dividend. KHO katsoi, että osakkeenomistaja saa osinkotuloa, vaikka hän valitsisi osakkeiden merkintävaihtoehdon.
Osingonjakotilanteet ovat työllistäneet korkeinta hallinto-oikeutta myös ratkaisun KHO 2020:116 jälkeen. Scrip dividendissä esillä oli suomalaisittain uudenlainen osingonjakoon liittynyt ilmiö. Tuon ratkaisun jälkeen annetuissa ratkaisuissa KHO 2020:126 ja KHO 2020:127 sen sijaan on ollut kysymys tavanomaisista ja oikeastaan melko perinteisistä osingonjakotilanteista. Ratkaisussa KHO 2020:126 oli esillä se, verotetaanko vasta lahjan antamisen jälkeen nostettavissa olleesta osingosta lahjanantajaa vai lahjansaajaa. Ratkaisussa KHO 2020:127 kysymys oli tilanteesta, jossa osakeyhtiö maksaa osingon luovuttamalla omistamiaan toisen yhtiön osakkeita ja maksaa tässä yhteydessä suoritettavaksi tulevan varainsiirtoveron.
