Osingonjaosta ja muun vapaan pääoman jaosta aiheutuneen velan koron vähennyskelpoisuus

Taustaa

Kunnan verovelvollisuus tuloverotuksessa on säännelty TVL 21 §:ssä. Kunta on verovelvollinen vain kunnalle ja siltäkin osin vain elinkeinotulosta ja muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta. Kunta ei kuitenkaan ole verovelvollinen omalla alueellaan harjoittamastaan elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta eikä omalla alueellaan sijaitsevan kiinteistön tuottamasta tulosta. Kunta joutuu näin ollen maksamaan veroa vain toisen kunnan alueella harjoittamastaan elinkeinotoiminnan tulosta ja toisen kunnan alueella omistamastaan kiinteistön tulosta, jos kiinteistöä ei käytetä yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. 

Kuntayhtymän ja sen liikelaitoksen verovelvollisuus ja tuloveroprosentti määräytyy samalla tavalla kuin kunnan verovelvollisuus ja tuloveroprosentti. Kun kuntayhtymällä ei ole omaa aluetta, se (ja sen liikelaitos ja liikelaitoskuntayhtymä) maksavat tuloveroa kaikesta elinkeino­tulostaan ja muusta kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta.

Osakeyhtiö ja sen osakkeenomistaja ovat erillisiä verovelvollisia eikä osakeyhtiön verotukseen vaikuta se, millä tavalla sen osakkeenomistajaa verotetaan tai onko osakkeenomistaja ylipäätään verovelvol-linen. Kunnan laaja verovapaus ei siis vaikuta kunnan omistaman osakeyhtiön, niin sanotun kuntayhtiön verotukseen.

Kunnan laaja verovapaus tuo kuitenkin kuntayhtiön verotukseen omat muun muassa verosuunnittelulliset erityispiirteensä mahdollistaen yhtiön ja sen osakkeenomistajan välisissä suhteissa verotuksellisesta epäsymmetriasta hyötymisen. Tällainen epäsymmetriatilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa kunnan omistama osakeyhtiö maksaa kunnalle olevasta velastaan korkoa. Korko on yhtiön verotuksessa normaalien säännösten mukaan vähennyskelpoinen, ja kuntaa koskevien verosäännösten mukaan tulo on kunnalle verovapaata. Vastaavia tilanteita voi syntyä, jos osakeyhtiön osakkeenomistajana on yleishyödyllinen yhteisö. 

Seuraava KHO:n ratkaisu koskee koron vähennyskelpoisuutta sellaisen osakeyhtiön verotuksessa, jonka osakkeenomistajana on kuntayhtymä. Samalla ratkaisu sisältää kuitenkin yleisemmänkin korkojen vähennyskelpoisuutta koskevan kannanoton.

Tapaus KHO 2017:5

Y:n kuntayhtymä omisti sähkön tuotantoa harjoittaneen X Oy:n koko osake­kannan. X Oy oli toiminut niin sanotun Mankala-periaatteen mukaisesti, eli se oli myynyt tuottamansa sähkön osakkaalleen omakustannushintaan. Kuntalain 2 a §:n 1.1.2015 voimaan tulleen muutoksen myötä X Oy:n yhtiöjärjestystä oli muutettu vastaamaan kuntalain vaatimuksia. Yhtiö oli 1.1.2015 alkaen ryhtynyt itse myymään tuottamaansa sähköä markkinoille. X Oy:n toimintatavan muutoksen yhteydessä sen pääomarakennetta oli tarkoitus muuttaa niin, että X Oy jakaisi voitonjakokelpoiset ja varojenjakokelpoiset varansa sidottua osakepääomaa lukuun ottamatta osakkaalleen Y:n kunta­yhtymälle siten, että jaettu määrä jätettäisiin velaksi, josta X Oy maksaisi markkina­ehtoiseksi katsottavaa korkoa. 

Verohallinto oli X Oy:lle antamassaan ennakkoratkaisussa katsonut, etteivät X Oy:lle kertyvät korkokulut olleet elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n ja verotusmenettelystä annetun lain 28 §:n nojalla verotuksessa vähennyskelpoisia. Hallinto-oikeus oli hylännyt X Oy:n ennakkoratkaisusta tekemän valituksen. 

Osakeyhtiölle on tunnusomaista liike­toiminnasta kertyneiden voittovarojen jakaminen osakkaille osingonjakona tai muuna varojenjakona. Osakeyhtiön yhtiökokous voi valita, jaetaanko varoja vai ei. Koska X Oy:lle kertyviä korko­kuluja oli siten pidettävä elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korkoina, korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun. Se lausui uutena ennakkoratkaisuna, että X Oy:lle kertyvät markkinaehtoisen korkokannan mukaiset korkokulut ovat sen verotuksessa vähennyskelpoisia elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla saman lain 18 a §:ssä säädetyin rajoituksin.

Kommentit 

EVL 18 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko on vähennyskelpoinen. Koron vähennyskelpoisuutta ei ole säännöksessä sidottu velan käyttötarkoitukseen muutoin kuin siten, että velan tulee olla aiheutunut elinkeinotoiminnasta. Vähennyskelpoiset korot voivat olla tietyn liikeomaisuuden hankintaan liittyvien velkojen korkoja, mutta yhtä hyvin yrityksen yleiseen rahoittamiseen liittyvien velkojen korkoja. 

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että osingonjaon rahoittamista varten otetun velan korko on EVL 18 §:n 1 momentissa tarkoitettua elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korkoa. Asiasta ei kuitenkaan ole selkeätä julkaistua oikeuskäytännön kannanottoa. Henkilöyhtiöiden verotuksen osalta voitonjaon ja yksityisottojen rahoittamiseksi otetun velan koron vähennyskelpoisuus on ollut esillä ratkaisussa KHO 1996 T 3160, mutta osake­yhtiön osingonjakoa tai muuta varojen­jakoa koskevaa vastaava julkaistua päätöstä ei ole. Ratkaisun KHO 2017:5 jälkeen tältä osin ei enää pitäisi olla epäselvyyttä.

Varojenjakoon otetun velan antajana KHO:n ratkaisemassa tapauksessa oli osakkeenomistaja. Velka syntyi, kun voitonjako ja muu varojenjako jäivät yhtiön velaksi. EVL 18 § 1 momentin 2 kohdan näkökulmasta nämä eivät kuitenkaan voi olla perusteena sille, että korko katsottaisiin muusta kuin elinkeinotoiminnasta johtuvaksi velaksi. OYL 1:5:n mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Osake­yhtiölle on tunnusomaista liiketoiminnasta kertyneiden voittovarojen jakaminen sen osakkaille osinkona tai muuna varojenjakona. Nämä seikat huomioon ottaen voitonjaosta tai muusta varojenjaosta aiheutuneen velan korko on katsottava elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön elinkeinotoiminnasta johtuneen velan koroksi. Lähtökohtaisesti osakkeenomistajalle olevaa velkaa ja sen korkoa tulee arvioida samalla tavalla kuin ulkopuoliseltakin otettua velkaa ja sen korkoa. Tämän vuoksi velka ja sen korko ovat elinkeinotoiminnasta johtuneita silloinkin, kun velka syntyy siten, että jaetut varat jäävät yhtiön velaksi osakkeenomistajalle. 

Toinen KHO:n ratkaisun osio koskee veron kiertämistä sääntelevän VML 28 §:n soveltamista. Varojenjaosta aiheutuneen velan korot maksettiin osakkeenomistajana olevalle kuntayhtymälle, jota ei veroteta korkotulosta. On selvää, että pelkästään koronsaajan verotusasema ei voi olla perusteena VML 28 §:n soveltamiselle. Vanha veron kiertämistä estävien säännösten soveltamisen peruslähtökohta on, että verolain soveltaja ei voi VML 28 §:ään nojautumalla rakentaa parempaa ja aukottomampaa verojärjestelmää kuin mihin lainsäätäjä on avoimesti tai vaieten tyytynyt. Jos koronsaajan verotusaseman perusteella olisi evätty koron vähennyskelpoisuus, olisi tällöin päädytty edellä mainitun peruslähtökohdan kanssa ristiriitaiseen lopputulokseen.