Osakkeen hankintamenoa vai vähennyskelpoista vuosikulua?

Taustaa

EVL 8.1 §:n 1 kohdan mukaan vähennyskelpoisia menoja ovat muun ohessa käyttöomaisuuden hankintamenot EVL 6b §:ssä säädetyin poikkeuksin. EVL 6b § koskee käyttöomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutuksia. Silloin, kun EVL 6b §:ssä säädetyt osakeluovutuksen verovapautta koskevat edellytykset täyttyvät, käyttöomaisuusosakkeiden luovutushinta ei ole veronalaista tuloa ja osakkeiden hankinta­meno ei ole vähennyskelpoista menoa. Menon aktivointi käyttöomaisuusosakkeiden hankintamenoon voi näin ollen johtaa menon vähennyskelvottomuuteen.

EVL 6b §:n on synnyttänyt useita ongelmia, jota koskevaa oikeuskäytäntöä on useasti kommentoitu tälläkin palstalla. Tilisanomien numerossa 2/2013 on käsitelty ratkaisua KHO 2012:129, jossa otettiin kantaa käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksesta aiheutuneiden kulujen vähennyskelpoisuuteen tilanteessa, jossa myynnistä aiheutuneet kulut ylittivät luovutushinnan määrän. Myyntiin liittyvät kulut saatiin vähentää verovapaan luovutushinnan ylittävältä osalta. EVL 6b §:ssä vähennyskelvottomaksi on säädetty vain osakkeiden hankintameno, joten verovapaaseen osakeluovutukseen liittyvien myyntikulujen vähennyskelpoisuutta tuli arvioida EVL 16 §:n 2 kohdan perusteella. Seuraavassa KHO:n ratkaisussa on otettu kantaa osakkeiden hankintamenoon aktivoitaviin menoihin.

Tapaus KHO 2013:68

Suomalainen A Oyj oli tehnyt norjalaisen C ASA:n osakkaille julkisen ostotarjouksen, jonka mukaan osakkeiden kauppahinta muodostuisi osaksi rahavastikkeesta ja osaksi A Oyj:n liikkeeseen laskemista uusista osakkeista. Osakehankinta toteutui ja A Oyj kirjasi C ASA:n osakkeet käyttöomaisuuteensa. A Oyj:lle oli aiheutunut ostotarjoukseen liittyvän osake­annin järjestämisestä menoja vajaat 800 000 euroa, jotka koostuivat listalleottoesitteen laatimisessa käytettyjen juridisten ja taloudellisten neuvonantajien palkkioista, painatuskustannuksista sekä esitteen hyväksymisestä aiheutuneista viranomaismaksuista.

Yhtiö oli kirjanpidossaan käsitellyt nyt kyseessä olevat menot vuosikuluina vähennettävinä rahoitusmenoina. Verotusta toimitettaessa yhtiön ilmoittamat menot oli katsottu osaksi C ASA:n osakkeiden hankintamenoa ja menot oli lisätty A Oyj:n tuloon.
C ASA:n osakkeiden hankintaan välittömästi liittyvät menot, joista asiassa ei ollut kysymys, yhtiö oli aktivoinut osakkeiden hankintamenoon.

Osakeannin järjestämiseen liittyi arvopaperimarkkinalain
2 luvun 3 §:n 1 momentin mukainen velvollisuus listalleottoesitteen laatimiseen. Tästä aiheutuneiden menojen oli katsottava liittyvän läheisemmin uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen kuin yrityskaupassa yhtiölle siirtyneiden osakkeiden hankintaan siitä riippumatta, että liikkeeseen laskettuja uusia osakkeita käytettiin osana hankittavien osakkeiden kauppa­hintaa. Listalleottoesitteen laatimiseen liittyneet menot olivat A Oyj:n verotuksessa vähennyskelpoisia vuosikuluja.

Kommentit

EVL 14 §:n mukaan hyödykkeen hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden muuttuvien menojen määrä. Hankintamenoon luetaan lisäksi kirjanpidossa hyödykkeen hankintamenoon luetut kiinteät menot ja korkomenot. Näitä säännöksiä sovelletaan myös osakkeiden hankintamenon määrittämiseen.

Osakkeen hankintamenon muodostaa yleensä sen ostohinta ostoon liittyvine erilaisine kuluineen. Oston yhteydessä maksetut välityspalkkiot, asiantuntijapalkkiot ja suoritettava varainsiirtovero kuuluvat osakkeiden hankintamenoon. Kun siirrytään tällaisten selvien osakkeiden hankinnasta aiheutuneiden menojen piirin ulkopuolelle, tullaan ongelmatilanteisiin. Onko kysymyksessä osakkeen hankintamenoon aktivoitava erä vai muunlainen, yleensä vuosikuluna vähennettävä erä?

KHO:n ratkaisemassa tapauksessa suomalainen pörssissä noteerattu A Oyj hankki osakevaihdolla norjalaisen Oslon pörssissä noteeratun C ASA:n osakkeita. Jälkimmäisen yhtiön osakkaat saivat vastikkeena luovuttamistaan C ASA:n osakkeista A Oyj:n suunnatussa osakeannissa liikkeeseen laskemia uusia osakkeita. Osakeannin määrä kirjattiin A Oyj:n sidotun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakeannin järjestämisestä A Oyj:lle aiheutui n. 800 000 euron suuruiset menot. Nämä sisälsivät muun muassa listalleottoesitteen laatimisesta aiheutuneita menoja. A Oyj käsitteli näitä rahoituksesta aiheutuneia menoina ja vähensi ne verotuksessaan vuosikuluina. C ASA:n osakkeiden hankinnasta on aiheutunut myös muita menoja, jotka yhtiö oli aktivoinut osakkeiden hankintamenoon.

EVL 14 §:n pääsäännön mukaan hyödykkeen hankintameno on hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta johtuneiden muuttuvien menojen määrä. Yrityksen rahoituksesta tai varainhankinnasta johtuneet menot eivät ole tällaisia. Myöskään osakkeiden hankinnan rahoittamisesta aiheutuneita menoja ei näin ollen voida lukea osakkeiden hankintamenoon eikä EVL 6b §:ssä tarkoitettu osakkeen hankintamenon vähennyskelvottomuus ulotu niihin. Rahoitusmenojen vähennyskelpoisuus on siis ratkaistava muiden EVL:n säännösten perusteella.

EVL 7 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. EVL 8 § sisältää esimerkkiluet­telon vähennyskelpoisista menoista. Pykälän 7 kohdassa mainitaan liikkeen perustamisesta ja uudelleenjärjestelystä aiheutuneet menot. Osake- tai vastaavan pääoman korottamisesta aiheutuneita menoja on vakiintuneesti pidetty EVL 7 §:ssä ja/tai EVL 8 §:n 7 kohdassa tarkoitettuina menoina, vaikka pääomansijoituksena saadut erät eivät sinänsä olekaan veronalaista tuloa (EVL 6.1 §:n 2 kohta).

A Oyj hankki C ASA:n osakkeet osakevaihdossa. Tällöin yhtiölle on syntynyt osakkeiden hankinnasta aiheutuneita asiantuntija- yms. menoja ja toisaalta osakeannin järjestämisestä eli hankinnan rahoituksesta aiheutuneita menoja. KHO toteaa ratkaisussaan, että listalleottoesitteestä aiheutuneiden menojen on katsottava liittyvän läheisemmin uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen kuin yrityskaupassa siirtyneiden osakkeiden hankintaan. Tämän vuoksi A Oyj sai vähentää nämä vuosikulunaan.

KHO on aikaisemmin ratkaisussaan KHO 2004:93 päätynyt osakevaihdon yhteydessä syntyneiden menojen osalta toisenlaiseen lopputulokseen. Tässä ratkaisussa osakevaihdon yhteydessä syntyneitä menoja ei jaoteltu osakkeiden hankintamenoon aktivoitaviin menoihin ja EVL 7 §:n/8 §:n 7 kohdan mukaan vuosikuluna vähennettäviin menoihin, vaan kaikki yhtiön vuosikuluna vähennettäväksi vaatimat menot aktivoitiin osakkeiden hankintamenoon. Menojen katsottiin liittyneen osakkeiden hankintaan, koska verovelvollinen ei ollut muuta esittänyt. Nyt annetussa ratkaisussa KHO 2013:68 näyttö osakkeiden hankintamenoon aktivoitavista menoista ja vuosikuluna vähennettävistä osakeantiin liittyvistä menoista oli esitetty.